- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1183-1184

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boussuet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1183

Boston Mine—Botalli

1184

C. J. Boström.

Boston Mine [bostn main], Yhdysvaltojen
Michiganin valtiossa oleva vaskikaivos; täällä
asui 1904 n. 400 suomalaista, joista suurin osa
teki työtä kaivoksissa; maanviljelijöinä oli vain
harvoja. Ensimäiset suomalaiset saapuivat tänne
jo 45 v. sitten.

Bostra ks. Bosra.

Boström [bä-J. 1. Christopher Jacob B.
(1797-1866), Ruotsin omaperäisin filosofinen
ajattelija, tuli 1815
Upsalassa ylioppilaaksi,
1827 käytännöllisen
filosofian dosentiksi,
oli 1833-37
kuninkaallisten prinssien
opettajana, palasi sen
jälkeen yliopistoon
filosofian apulaisena,
nimitettiin 1842
käytännöllisen filosofian
professoriksi, josta
virasta erosi 1863.
Filosofisia aatteitaan
B. levitti paljoa
enemmän suullisella

opettajatoimellaan
kuin teoksillaan. Hän
keräsi ympärilleen
joukon hartaita oppilaita, jotka innostuneesti
ylistävät hänen jaloa, mukaansa tempaavaa
to-tuudenpyrkimystään, hänen vakaumuksensa
voimaa ja hänen suullisen esityksensä selvyyttä.
Painosta hän on julkaissut m. m. latinankielisiä
väitöskirjoja (niiden joukossa on huomattava
teos „Uskonnon, viisauden ja hyveeu käsitteistä
sekä niiden keskinäisestä yhteydestä", 1842, —
ruots. käännös B:n kootuissa teoksissa),
„Grund-linjer tili philosophiska statsläran" (1859), „C. J.
Boström o. hans philosophi" (1859, — „Svenskt
Biografiskt Lexikon"issa sekä eripainoksena;
sisältää 83:een §:ään supistetun
kokonaisesityksen hänen filosofiastaan), ylen ankaran
hyök-käyskirjoituksen „Den speculativa philosophen
J. J. Borelius i Calmar" (1860), „Anmärkninger
om helvetesläran, våra theologer och prester
all-varligen att förehålla" (1864). Kootut teokset
(„Skrifter", 3 os„ 1883-1901) sisältävät sitä
paitsi m. m. B:n yliopistollisia kuulijoitaan
varten kirjoittamia „peruspiirteitä" muutamiin
filosofian haaroihin sekä kirjeitä.

B:n filosofia on jyrkästi idealistinen
persoonallisuuden oppi. Tosiolevainen on henkinen; ei ole
mitään muuta todellista kuin elävät, itsetajuiset
henkilöt. Aineelliset kappaleet ovat olemassa
ainoastaan siten, että itsetajuiset henget niitä
tajuavat. Ihmishenget taas ovat
tosiolemuksel-tansa ikuisia aatteita eli mielteitä
(„förnimmel-ser") Jumalassa: se on niiden syvin,
varsinainen oleminen, että Jumala ikuisesti ja
puhtaastaan henkisesti niitä ajattelee. Ne ovat
kuitenkin itsekin itsetajuisia olentoja ja muodostavat
keskenään kokonaisjärjestelmän, jossa kullakin
on määrätty paikkansa. Sentähden äärellinen
henki tajuaa toisia äärellisiä henkiä; ollen niistä
erotettu se tajuaa niitä puutteellisesti,
aistillisesti. Paikallinen ja ajallinen
kokemusmaailmamme on vain epätäydellisesti käsitetty
jumalallinen aatemaailma. — B:u siveysoppi on sukua
Kantin opille. Ainoa hyväksyttävä siveellinen

mielenvaikutin on kunnioitus omaa yliaistillista,
jumalallista olentoamme kohtaan, jonka
ehdottomat vaatimukset ilmenevät omassatunnossa. —
Käytännöllisiin ajankysymyksiin nähden B.
periaatteistaan johti useita uuden ajan oloihin ja
henkeen sopimattomia johtopäätöksiä, niinkuin
esim. että nelijakoinen säätyedustus oli ainoa
järjenmukainen kansanedustuksen muoto. — B:n
filosofia näyttää yltiöihanteellisuudessaan olevan
todellinen ruotsalaisen kansallishengen ilmaus. Se
on Ruotsissa pitkäksi ajaksi pääasiassa
määrännyt filosofisia aatesuuntia ja paljon vaikuttanut
muidenkin tieteiden viljelijöihin. Ne
naturalistiset ja pessimistiset aatesuunnat, jotka viime
vuosikymmeninä ovat valtaavasti esiintyneet
muissa maissa, ovatkin Ruotsin filosofiassa
saaneet verrattain vähän kannatusta. Muiden
maiden filosofiaan B:n aatteet sitä vastoin ovat
varsin vähän vaikuttaneet. [Åberg, „Den Boströmska
verldäsigten", 1882; Nyblæus, „Den filos.
forsk-ningen i Sverige" IV, 1895; Edfeldtin
johdatus-kirjoitukset B:n koottuihin „Skrifter" I ja III.]

1. Gr.

2. Erik Gustaf B. (1842-1907), edellisen
veljenpoika, ruots. valtiomies ja suurviljelijä, tuli
ylioppilaaksi 1861, mutta keskeytti jo 1863
lukunsa ja otti haltuunsa perimänsä östanån
sukukartanon. V:sta 1875 B. oli valtiopäivillä toisen
kamarin jäsenenä ja sai pian huomattavan aseman
raha- sekä verokysymyksissä. Varsinkin
1880-luvun keskivaiheilta alkaen hän esiintyi
suojelus-tullijärjestelmää ajavan liikkeen esitaistelijana
Ruotsissa ja tuli 1891 päälliköksi kabinettiin,
joka suosi suojelustullipolitiikkaa. 1894-95 hän
sen ohessa oli ralia-asiain ja 1899 ulkoasiain
ministerinä ; luopui 1900. Kuuluen v:sta 1893
ensi-mäiseen kamariin hän lähenteli 1900
vapaamielisiä sekä tuli 1902 puolittain vapaamielisen
kabinetin johtajaksi. Sen kannattama
vaali-oikeus-uudistus ei ehtinyt tulla loppuun
käsitellyksi, kun B. unionikysymyksen takia luopui
1905 hallituksesta. Hänen viimeisiä tärkeimpiä
loppuunsuorittamiaan töitä oli oppikoulujen
uudistus. K. S.

Boswellia, kasvisuku palsamipuiden
fBurseraceæ) heimossa. Itä-Intiasta
Koillis-Afrikkaan kasvavia pienehköjä puita, joiden
kuori usein irtaantuu paperimaisena silpana.
Kaakkois-Arabiassa, Iladramautissa ja Somalin
rannikolla kasvavasta B. Carterista saadaan o 1
i-b a n u m i a (ks. t.) 1. v i r a k i a, jota käytetään
suitsutusaineena.

Bosworth [boziiap], kauppala Leicestershiressä
Englannissa. Läheisyydessä oli 22 p. elok. 1485
taistelu, joka päätti verisen n. s. „ruusujen"
sodan. Henrik Tudor voitti siinä Rikhard III:n,
joka kaatui taistelussa. Henrik valittiin
taistelukentällä kuninkaaksi (Henrik VII).

Botaaninen (kreik. botaniko’s = yrttejä
koskeva), kasvitieteellinen.

Botalli [-a’-] (Botall o),Leonardo
(1530-91), it. lääkäri, jonka aloitteesta suoneniskeminen
otettiin Ranskassa käytäntöön useiden tautien
hoidossa. — B:n tiehyt (ductus arteriosus
Botalli), sikiössä oleva keuhkovaltimon juuren
ia emävaltimon (aortan) kaaren välinen
yhdys-suoni, mikä muodostuma syntymisen jälkeen
kutistuu ja surkastuu läpikäymättöniäksi
jänteeksi. — B:n läpi (foramen Botalli s. ovale)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0646.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free