- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1211-1212

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brahe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1211

Brahea—Brahma

1212

5. Erik B. (1722-56), sotilas, hoiti
väliaikaisesti 1751-52 vuoden valtiopäivillä
maa-marsalkan tointa. B. oli kuningas Aadolf
Fred-rikin suuressa suosiossa ja kuului kuninkaan
vallan laajentamista harrastavaan
hovipuoluee-seen. 1755 vuoden valtiopäivillä hän sekaantui
hovin salaisiin, valtiomuodon muutosta
tarkoittaviin hankkeisiin. V. 1756 kesäkuussa tehtiin
onnistumaton vallankumousyritys, jonka kautta
tuuma paljastettiin. B. haastettiin vastaamaan
säätyjen valiokunnan eteen, tuomittiin
kuolemaan ja mestattiin 23 p. heinäk. s. v.
Tukholmassa.

6. Magnus Fredrik B. (1756-1820),
edellisen poika, maamarsalkka, sai isänsä
uhrautumisen tähden vastaanottaa Kustaa III:lta
monta suosionosoitusta, mutta liittyi kuitenkin
vastustuspuolueeseen 1786:n vuoden valtiopäivistä
alkaen ja kieltäytyi julkisesti tottelemasta, kun
kuningas 1789:n vuoden valtiopäivillä,
pidettyään aatelistolle nuhtelevan puheen, käski sen
poistumaan omaan huoneeseensa. Ennen
kuninkaan kuolemaa tapahtui kuitenkin heidän
välillään jonkinlainen sovinto. Norrköpingin
valtiopäivillä 1800 B. oli maamarsalkkana. Tällöin
hän osoitti niin suurta taipuvaisuutta hallituksen
tahtoon (kysymyksessä raha-asiain
järjestämisestä), että useat vastustuspuolueen
nuoremmista aatelisjäsenistä osaksi luopuivat
aatelisarvostaan, osaksi valtiopäivämiestoimestaan
niin-kauan kuin B. johtaisi säädyn keskusteluja.

7. Magnus B. (1790-1844), edellisen poika,
sotilas, hovimies; yleni nopeasti sotilas- ja
hovi-viroissa, tuli 1828 armeian kenraaliajutantiksi,
1830 kenraaliluutnantiksi, 1834
valtamarsal-kaksi; oli Kaarle XIV:n Juhanan suuressa
suosiossa ja näyttää erinäisissä asioissa
vaikuttaneen paljon kuninkaaseen. G. R.

Brahea, kaupunki, jonka Pietari Brahe 1653
rakensi Lieksanjoen suulle Pielisjärven rannalle.

Onnettomuudeksi
venäläiset hävittivät
B:n jo 1656, ja
kaupunki kitui sen
jälkeen useita vuosia
sekä vihollisen
tuottaman turmion
seurauksista että myös
johdon puutteesta. Mutta
1659 helmikuun 21
p:nä nimismies Heikki
Aaleholm sai
pormestarin toimen ja hänen
tehtäväkseen tuli
kohottaa B. Tosin
seuraavina vuosina porvarien luku nousi jo 20:een,
mutta ei kaupunki ottanut milloinkaan oikein
kukoistaakseen. Kaupunkilaiset valittivat
tukalaa asemaansa. Toiselta puolen oli heidän
kaupantekonsa rajoitettu yksistään Ouluun, jossa
heidän tavaransa usein tulivat polkuhintoihin
myydyiksi, toiselta puolen harjoitti jokainen
talonpoika Käkisalmen läänissä maakauppaa,
tehden siis B:n porvareille vahinkoa, ja vieläpä
sikäläiset virkamiehet brahealaisten siellä
liikkuessa ryöstivät heitä. Kaupunki vihdoin kadotti
etuoikeutensa reduktsionin kautta ja muuttui
tavalliseksi kyläksi. B:ssa oli ainakin 1674 koulu
ja Brahen palkkaama koulumestari. K. S.

Brahean sinetti.



Brahelinnan asemapiirros.

Brahehus [-Ü-], ent. huvilinna, sijaitseva 3 km
pohjoispuolella Grennan kaupunkia Vätterin
rannalla Ruotsissa. Linna, jonka oli itselleen
rakennuttanut kreivi Pietari Brahe, oli upea,
arvatenkin renessanssityylinen rakennusryhmä, joka
käsitti korkean, äkkijyrkälle kalliolle laitetun
päärakennuksen sekä kaksi, muurilla toisiinsa ja
siihen yhdistettyä tornia. V. 1685 peruutettiin
linna valtiolle ja 1708 tulipalo sen hävitti.

K. S.

Brahelinna, ent. linna, sijaitseva
luonnon-ihanalla Pellosniemellä Ristiinan pitäjässä n. 2 ’(,
peninkulmaa
eteläpuolella
Mikkelin
kaupunkia. Sen

rakennutti
aikanaan vv.
1646-69 kreivi
Pietari Brahe
sen
läänityk-sensä hallituspaikaksi, joka
käsitti
nykyisen Ristiinan
pitäjän sekä
eteläosat Mikkelin ja Hirvensalmen pitäjiä.
Linnan raunioista käy selville, että harmaasta
kivestä rakennettu ympärysmuuri rajoitti n. 54
X 21 m:n aluetta, jonka keskellä oli n. 20 x

10 m:n kaksikerroksinen luultavasti kivestä
tehty päärakennus. 1748 laaditun
asemapiirroksen mukaan oli siinä 14-16 huonetta. Linna on
ollut asuttavassa kunnossa aina Ison vihan
aikoihin, josta ajasta se rappeutui. Vihdoin 1802
siitä vietiin rakennusaineita lähellä Ristiinan
kirkkoa olevaan everstin virkataloon. Linnassa
kerrotaan 1670 olleen kaksi suurta
rautakanuu-naa, varushuoneessa 4 hakapyssyä, 22 paria
olkahihnoilla varustettua muskettia, lipun ja
rummun, mutta ruutikellari oli vielä keskeneräinen
ja ilman ovea. [J. R.(inne), „Brahelinna" (S.
matkailijayhd. v:kirja 1908).] K. S.

Brahestad ks. Raahe.

Brahm [-(im], Otto (s. 1856), saks.
kirjalli-suushistorioitsija, kriitikko ja teatterinjohtaja.
Vaikutettuaan teatteriarvostelijana Henrik
Ibsenin ja Hauptmannin hyväksi Saksassa, hän

011 1889 osallisena „Freie Bühne"n
perustamisessa, jonka johtajana hän alkoi toteuttaa
näyttämöllisiä aatteitaan. V:sta 1892 hän on
Deutsches Theaterin johtajana, jonka hän on
kohottanut taiteellisesti ensiarvoiseksi näyttämöksi.
Lessing-teatterin johtajana B. on vuodesta 1897.
Hänen teoksistaan mainittakoon: „Heinrich
v. Kleist", „Schiller", „Henrik
Ibsen". V. K-i.

Brahma (sanskr. brahman)
merkitsee intialaisessa
uskonnossa alkuperäisesti uhratessa
käytettyä rukouskaavaa.
Koska tämä näytti olevan
maailman suurin voima, käsitettiin
brahma bramanismissa
korkeimmaksi jumaluudeksi,
persoonattomaksi kaikkeuseloksi.
Myöhemmin asetettiin tämän
rinnalle persoonallinen Brahma,
joka kuvataan nelipäiseksi mie- Brahma.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0660.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free