- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1299-1300

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brutaali ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1299

Bruun—Bryennios

1300



„Précis de la géographie universelle" (S osaa,
1810-29). E. M-a.

Bruun, Theodor (1821-88), suom.
ministeri-valtiosihteeri, Tanskasta alkuaan polveutuvaa
Bruun-sukua, jonka jäseniä oli kauppiaina
m. m. Haminassa; niinpä B:nkin isä. B. sai
lainopillisen sivistyksensä Pietarin
yliopistossa ja oli v:sta 1844 virkamiehenä keisarin
kanslian toisessa osastossa. Hän kohosi
seuraavina vuosikymmeninä arvoasteissa, kunnes
vihdoin 1869 tuli Venäjän senaatin jäseneksi ja
1873 sai valtiosihteerin arvon sekä 1880
nimitettiin evankelisluterilaisen ylikonsistorin
presidentiksi. B:sta, joka omisti Summan kartanon
lähellä Haminaa, tuli maallemme huomattava
henkilö. 1863 hän korotettiin suomalaiseen
aate-lissäätyyn, 1881 hän nimitettiin tammikuussa
Suomen ministerivaltiosihteerin apulaiseksi ja
syyskuun 3 p:nä s. v., vapaaherra
Stjernvall-Walleenin jälkeen, ministerivaltiosihteeriksi sekä
yliopistomme v. t. kansleriksi. Vaikkakin B. oli
johonkin määrin oleskellut maassamme, olivat
olomme jääneet hänelle vieraiksi, joten hän usein
epäluulolla katseli senaatin ehdotuksia ja
esityksiä. Mutta hän koetti asioihin tunnollisesti
perehtyä, ja siten hän joutui lopultakin senaatin
mielipiteitä kannattamaan. Pietarissa hän taas nautti
luottamusta. B. on alkuaan nostanut sittemmin
usein esillä olleen kysymyksen perustuslakiemme
kodifikatsionista (ks. t.). V. 1883 hän
korotettiin vapaaherraksi ja nimitettiin 1885
todelliseksi salaneuvokseksi. K. S.

Bruxelles [bryse’l], Belgian pääkaupungin,
Brysselin (ks. t.) ransk. nimi.

Bruyère, La ks. La Bruyère.

Bryan [braian], William Jennings
(s. 1860), amer. valtiomies, syntyisin Illinoisista,
lainoppinut, asianajaja, vista 1890
edustajahuoneen jäsen, on tullut tunnetuksi kaksimetallisen
rakakannan (kullan rinnalla hopean)
puolustajana ja usean kerran ollut demokraattisen
puolueen ehdokkaana Yhdysvaltain presidentiksi,
tulematta valituksi.

Bryant [braiant], William Cullen
(1794-1878), pohj.-amer. runoilija, Wordsworthin
heimolainen, jonka mietiskelevällä,
luounontuntei-sella runoudella on ollut tuntuva vaikutus
Ameriikan myöhempään runouteen, vaikka siltä
puuttuukin lämmin välittömyys. Hänen
runoteoksistaan mainittakoon ajatusrikas „Thanatopsis",
„The fountain and other poems" y. m. Hän on
kirjoittanut ja julkaissut sitäpaitsi
matkakirjeitä Euroopasta sekä onnistuneen
käännöksen Homeroksesta. — Myöskin
sanomalehtimie-lienä B. ou toiminut, ollen 50 vuotta „Evening
Post"in päätoimittajana. V. K-i.

Bryce /brais], James (s. 1838), engl.
historioitsija, lakimies ja politikko, kotoisin
Irlannista. B. oli 1870-93 siviilioikeuden professorina
Oxfordissa; alihuoneen jäsen vista 1880 lähtien;
kannatti innokkaasti Gladstonen Irlannin
politiikkaa, erityisesti tämän „home rule"
ehdotusta; oli Gladstonen kolmannessa
ministeris-tössä 1886 ulkoasiain alivaltiosihteerinä,
niinikään jäsenenä hänen neljännessä
miuisteristös-siiän 1892-94 ja kauppaministerinä Roseberyn
ministeristössä 1894-95; vista 1907 lähettiläänä
Washingtonissa. Hänen teoksistaan ovat
huomattavimmat: „The holy roman empire" (1864),

„The ameriean Commonwealth" (1888), „Studies
in contemporary biography" (1903), joka m. m.
sisältää Disraelin ja Gladstonen elämäkerrat;
on myöskin julkaissut oivallisia
matkakertomuksia.

Brücke, Ernst Wilhelm von (1819-92),
itävaltal. fysiologi, professorina Wienissä.
Laatinut useita julkaisuja fysiologian (m. m.
äännefysiologian), fysiikan, fysiologisen kemian ja
kasvitieteen alalta. Tehnyt perustavia
tutkimuksia soluopin alalla. Hänen optillisten
havaintojensa perustuksella Helmholtz konstrueerasi
silmäpeilin. Julkaissut m. m. perustavaa laatua
olevan, tärkeän „Grundzüge der Physiologie und
Systematik der Sprachlaute ..." (1856, uusi pain.
1876) ja „Über eine neue Methode der
phonetischen Transscription" (1863), joka sisälsi
uuden, foneettisiin periaatteisiin perustuvan
yleisen kirjaimiston suunnitelman.

Brückner. 1. Alexander B. (1834-96),
ven.-saks. historiantutkija, tuli 1867 Venäjän
historian professoriksi Odessaan, 1872 Tarttoon; 1891,
kun saksankielinen opetus Tartossa lakkautettiin,
hänet siirrettiin Kasaaniin, mutta sai oikeuden
oleskella ulkomailla ja vietti viimeiset
elinvuotensa Jenassa. B. on Venäjän historian alalta
julkaissut useita huomatuita teoksia, joista tässä
mainittakoon: „Venäjän eurooppalaistuminen"
(1888) ; esitykset Pietari Suuresta ja Katariina
II:sta Onckenin maailmanhistoriaa varten ja
„Venäjiin historian" I osa (1896). K. G.

2. Eduard B. (s. 1862), edell. poika, saks.
maan- ja ilmatieteilijä, v:sta 1888 maantieteen
professori Bernissä, v:sta 1904 Haliessa. Hänestä
ovat nimensä saaneet n. s. B r ü c k n e r i n
periodit, teoria, joiden mukaan 35-36 vuotiset
runsassateiset ja suhteellisesti kuivat jaksot
vaihtelevat keskenään. Kirjoittanut:
„Klimaschwankungen seit 1700" (Wien 1896). V. V. K.

Brückner, Alexander (s. 1856), puolal.
slavisti, tuli 187S slaavilaisen kielitieteen ja
kirjallisuuden dosentiksi Lembergin ja 1881
professoriksi Berliinin yliopistoon. B. on julkaissut
useita vanhemman puolalaisen kirjallisuuden
muistomerkkejä sekä tutkimuksia varsinkin
Puolan ja Böömin kirjallisuudesta sekä „Geschichte
der polnischen Litteratur" (1901, laajennettuna
puolaksi) ja „Geschichte der russischen
Litteratur" (1907). J. J. SI.

Brücknerin periodit ks. Brückner, E.

Bryennios
e’-J. 1. NikephorosB. [-(1062-1137), Bysanttilainen sotapäällikkö, tuli,
naimalla Anna Komnenan, keisarillisen suvun
jäseneksi. Sotapäällikkönä hän uskollisesti palveli
appeansa Aleksios I Komnenosta ja lankoansa
Johannes II Komnenosta, jota vastaan hän,
huolimatta anoppinsa ja vaimonsa pyynnöstä,
kieltäytyi asettumasta kruununtavoittelijaksi.
Maineensa hän kuitenkin on saavuttanut
kirjoittamallansa Aleksios Komnenoksen historialla
(ulottuu vain v:een 1079) ; hänen puolisonsa suoritti
loppuun tämän erinomaisen teoksen. Sen
merkitys on verraton näiden aikojen tuntemiselle, vrt.
Anna K o m n e n a.

2. F i 1 o t h e o s B. (s. 1833), kreik. teologi,
Nikomedian metropoliitta v:sta 1877; löytänyt
tärkeitä muinaiskristillisen kirjallisuuden
käsikirjoituksia itämaiden kirjastoista, m. m. eriiiin
1056 kirjoitetun, joka sisältää „Herran opin 12

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0704.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free