Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Canterbury Tales ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1473
Canterbury Tales—Canth
1471
malja), Pyh. Dunstanin (14:nneltä vuosis.)
kirkko, raatihuone, museo ja lähetystalo, St.
Augustin’s college. — C. harjoittaa vilkasta
viljavilla- ja humalakauppaa, sillä ou luja varusväki.
Canterburyn katedraali.
— Sadun mukaan Rudilibas perusti C:n n. 900
e. Kr. Silloin sen nimenä oli Caertlier 1.
Caer-kent (Kentin kaupunki). Jo roomalaisten
tullessa Englantiin se oli huomattava ja 6:nnen
vuosis. loppupuolella se oli Kentin
anglosaksi-laisten kuningasten hallituspaikka. (W. S-m.)
Canterbury Tales [käntabari teilz]. 1.
Englantilaisen kirjailijan Geoffrey Chaucer’n (ks. t.)
pääteos. -— 2. Sophia ja Harriet Lee [li]
sisarten kirjoittama 5-nidoksinen novellisarja (Lond.
1797-1805, ja myöh.). ks. Lee. ./. H-l.
Canth, Ulrika V i 1 h e 1 m i n a (Minna)
(1844-97), kirjailijatar, synt. Tampereella
maa-’ lisk. 19 p:nä 1844.
Isä, Kustaa Vilhelm
Johnsson, oli
mestarina Tampereen
puuvillatehtaassa, äiti o.
s. Archelin;
molemmat hämäläistä
talon-poikaisjuurta. Min-nan ollessa 8-vuotias
perhe muutti
Kuopioon. jossa isä alkoi
pitää lankakauppaa.
Tytär kävi siellä
ruotsalaisen
tyttökoulun. V. 1863. jolloin
Jyväskylän seminaari
avattiin, Minna
Johnsson meni sinne
oppilaaksi. Syksyllä 1S65 hän joutui naimisiin
opettajansa lehtori Johan Ferdinand Canthin kanssa.
Miehensä kuoltua 1879 Minna muutti seitsemän
lapsen kanssa Kuopioon, jossa otti haltuunsa
isänsä perustaman kaupan.
Minna Canth joutui aikaisin käytännölliseen
elämään perheen tukena. Mutta keskellä
jokapäiväistä aherrusta hän hankki itselleen
tilaisuutta kirjailemiseen. V:sta 1874 alkaen hän
kirjoitti innosta hehkuvia kirjoituksia varsinkin
raittiusasiasta miehensä toimittamaan
sanomalehteen Keski-Suomi. Nämä aiheuttivat hänen
puolisonsa erottamisen lehden toimituksesta.
47. Painettu 8/1009.
Ensimäiset novellisepitelmänsä hän julkaisi
1878 perustetussa Päijänne lehdessä, jonka
toimittajaksi lehtori C. oli tullut. Samassa
lehdessä hän myös julkaisi innokkaita kirjoituksia
naisasiasta. V. 1878 ilmestyivät itsenäisenä
kokoelmana „Novelleja ja kertomuksia" hänen
Päijänteessä julkaisemansa novellit. Vaikka niissä
kosketellaan elämän epäkohtia, on käsitystapa
kuitenkin valoisa. Björnsonin ihanteelliset
maalaiskuvaukset, joista lähinnä Minna C.
suomensi „Päivärinteen Svnnöven", näyttävät
vaikuttaneen häneen. Suomalaisen teatterin vierailu
Jyväskylässä 1878 innostutti hänet yrittämään
näytelmäkappaletta. Tämä näytelmä,
„Murtovarkaus", valmistui kuitenkin vasta hänen
jouduttuaan leskeksi ja esitettiin Suomalaisessa
teatterissa ensi kerran 23 p. lielmik. 1882.
Menestyksen innostuttamalla hän kirjoitti
saman-luontoisen teoksen, 3-näytöksisen maalaisidyllin
„Roinilan talossa" (1883). Molemmissa
kappaleissa on vilkasta kansanelämän kuvausta ja
originelleja henkilöitä. Lähinnä seuraavina
vuosina Minna C. innokkaasti taisteli julkisuudessa
(varsinkin Valvojassa) naisasian puolesta. Tämä
into purkautui esiin draaman muodossa
„Työmiehen vaimossa" (1885). Siinä näkee, että
tekijät iir oli joutunut keskelle ajan aatevirtauksia.
Hän sai vaikutuksia Ranskan ja Skandinaavian
kaunokirjallisuudesta, etenkin Ibsenistä. Hän
oppi katsomaan maailmaa terävästi, näkemään
ristiriidat syvästi ja kirjoittamaan niin, että
lukija näki todellisuuden edessään. Uusi
naturalistinen käsittelytapa ja uudenaikaiset jyrkät
mielipiteet (varsinkin naiskysymyksessä)
sovitettuina läpeensä suomalaiseen kansanelämän
kuvaukseen olivat niin valtava uutuus yleisölle, ettei
..Työmiehen vaimoa" pitkiin aikoihin kyetty
arvostelemaan tyynin mielin. Minna C:n seuraavat
teokset ilmaisevat, että hän lakkaamatta terästi
havaintojansa, keskittäen ne yhteiskunnan
nurjiin puoliin. Novelli ..Hanna" (1886) kuvaa
surullista suomalaista tyttökohtaloa keskisäädyn
piiristä. „Köyhää kansaa" (1886) on novelli,
jossa tvömiesperheen kurjuutta kuvataan
räi-keillä värillä, tendenssimäisestä. „Salakari"
(1887) on koe esittää aviouskottomuus-tarinaa
suomalaisissa puitteissa. „Kovan onnen lapsia"
(1SS8) hämmästytti etenkin radikaalisuudellaan,
joka näytti tahtovan todistaa, että yhteiskunta
on syyllinen, jos „kurjalisto" tekee
epätoivon-tekoja". V. 1889 tekijätär julkaisi novellit „Lain
mukaan" ja „Kauppa-Lopo", joista jälkimäinen
voimakkaan realisminsa ja syventyneen
psykologiansa vuoksi on hänen etevimpiä taideluomiaan.
Nämä teokset ovat jonkunlaisen kuohunnan
ajan ilmauksia Minna C:n kehityksessä.
1890-luvulla tämä kehityskausi päättyy ja
kirjailijatar siirtyy tutkimaan rauhallisemmin
säätyläis-piirejä. Silloin Minna Canth julkaisee ensin
näytelmän ..Papin perhe", jossa kuvataan
elämänkäsitysten taittumista vastakkain vanhoillisessa
maalaisperheessä. V. 1892 ilmestyi kaksiniteinen
kokoelma enimmäkseen ennen julkaistuja
„Novelleja", joista muutamat ovat synkän
voimakkaita elämän ristiriitojen kuvauksia (niink.
„Lehtori Hellmanin vaimo" 1S90, „Epäluulo"
1891). Varsin merkillinen on novelli „Agnes",
jossa asetetaan vastakkain kansan
sivevskäsit-teistä tykkänään irroittunut ylimielinen kaunotar
Minna Canth.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
