- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1633-1634

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Christiansen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1633

matta parani. Tätä parantumista hän lähinnä
seuraavina vuosina yksinäisyydessä ja
Raamattua tutkien mietiskeli ja kehitti oman, uuden
elämänkäsityksensä, jonka hän 1870 esitti eräässä
kirjasessa ja 1875 täydellisemmin teoksessa
„Science and Health, with key to the Seriptures"
(„Tiede ja terveys, ynnä avain Raamattuun";
252:s painos 1903). Siitä tuli uuden uskonlahkon,
„kristillisen tieteen" kannattajain, pääkirja;
1S76 perustettiin lahkon järjestö, ja 1879
rakennettiin Bostoniin „scientistien" ensimäinen
kirkko. Lahkon perustaja, joka 1S77 oli mennyt
(kolmansiin) naimisiin lääkäri Eddyn kanssa,
tuli sen ensimäiseksi papiksi ja johti sen ohessa
miehensä kera 1881 perustettua oppilaitosta
(„Massachusetts metaphysical "college").
Miehensä kuoltua 1888 rouva E. vetäytyi
hiljaisuuteen maatilalle syntymäseudulleen, jossa hän
vieläkin elää. „Scientisteillä" on (1906)
Yhdysvalloissa 663 kokoushuonetta ja 80,000
seura-kunnanjäsentä, mutta liikkeen kannattajain luku
arvostellaan paljoa suuremmaksi, noin 1 milj. —
Christian sciencen pääajatus on, että Jumala,
absoluuttinen hyvä, on kaikki kaikissa ja että
paha, olkoonpa se sitten syntiä tai sairautta, on
epäolennaista ja epätodellista sekä häviää, kun
ihminen „kristillisen tieteen" valistamana tämän
epätodellisuuden tajuaa ja uskoo. Tautien
parantamiseen ei tarvita lääkkeitä eikä leikkausveistä,
vaan ainoastaan uskoa. „Scientistien" laitoksissa
opetetaan miten sairaita saadaan tällaiseen
uskoon ja siten parannetaan. „Kristillinen tiede"
on pikemmin suggestionia (ks. t.) pääkeinonaan
käyttävä terveyshoitotapa kuin uskonnollinen
liike tai kristillinen lahko, vaikka sen perustaja
on tahtonut antaa sille uskonnollisen pohjan,
esittäen Kristusta ensimäisenä „scientistinä" ja
todistellen oppiaan Uudella testamentilla. —
Euroopassakin „kristillinen tiede" on tehnyt
propagandaa, varsinkin Englannissa ja v:sta
1900 Saksassa, saaden vähin kannattajia etenkin
ylhäisön piireissä. [Christliche Welt 1901, n:o
20-32. J J■ G.

Christiansen, Arne Einar (s. 1861), tansk.
kirjailija, jonka vahvin puoli on ylemmän
porvariston elämän kuvaaminen näytelmissä, joista
mainittakoon: „En egoist" (1882) ja „Modne
mænd" (1897) sekä romaaneissa: „Joppe" (1889)
ja „Hjarl" (1894). Laadultaan aivan
toisenlaisia ovat hänen romanttiset näytelmänsä „Broder
Rus" (188S) ja „Peter Plus" "(1890) ja
huomattava filosofinen draama „Cosmus" (1897),
epäilemättä C:n arvokkain tuote. C. tuli 1899
kunink. teatterin taiteelliseksi johtajaksi.

Christiansen, Christian (s. 1843), tansk.
fyysikko, tuli 1897 fysiikan dosentiksi
polvtek-nilliseen opistoon ja 1886 Kööpenhaminan
yliopiston professoriksi. Hänen tieteelliset työnsä,
jotka käsittelevät useita fysiikan aloja, ovat
monissa kohdin olleet uraa-aukaisevia. Ne
käsittelevät valontaittumista nesteissä, anomaalista
dispersionia, nesteiden ja ilman lämmönjohtoa,
kitkasähköä, elektroniteoriaa, y. m. Hänen
oppikirjoistaan ovat mainittavimmat „johdatus
matemaattiseen fysiikkaan" (1887-89) ja „fysiikan
oppikirja" (1892-94). (V. V. K.)

Christie [kristi], Vilhelm Friman
Koren (1788-1849), norj. virkamies ja politikko,
tuli henkikirjuriksi Bergeniin 1808, lähetettiin
52. Painettu »>/1009.

1634

1814 Eidsvoldiin, jossa tuli valtiokokouksen
sihteeriksi. Ylimääräisillä suurkäräjillä sam. v. C.
presidenttinä johti neuvotteluja ruotsalaisten
kanssa; tuli maaherraksi Bergeniin 1815, edusti
edelleen tätä kaupunkia v:een 1818, jolloin
kivti-loisuuden vuoksi oli pakoitettu luopumaan
suur-käräjäin presidentin toimesta; tuli 1828
tulli-tarkastajaksi Bergeniin. S. A".

Christiernin /-semi’ n ], Adolf Ludvig
(1765-1S42), sotilas, synt. Ruotsissa; otti osaa
1788-90 vuosien Suomen sotaan ja palveli
sen-jälkeen eri joukoissa päästen 1803 Karjalan
keveän rakuunarykmentin päälliköksi. Vuoden
1808:n taisteluissa C. kunnostautui etenkin
Revoulahdella ja sittemmin Savossa useissa
kohdin. Sai 1810 eron sotapalveluksesta eläen
sen-jälkeen Suomessa kuolemaansa asti. A. R. C.

Christine de Pisan [kristi’n da pizä’J
(1363-1430-40 välillä), ransk. kirjailijatar. Hän oli
syntynyt Venetsiassa italialaisista vanhemmista.
Aivan nuorena hän isänsä seurassa tuli Kaarle
V:n hoviin. Jo 15 vuotiaana hän meni naimisiin
Etienne du Castelin kanssa, joka kuoli 1389,
minkä jälkeen C. kokonaan antautui
kirjailemi-seen, sillä elättäen itsensä ja lapsensa. C. oli
muuten ensimäinen ransk. nainen, joka
kokonaan antautui kirjalliselle uralle ja siitä eli.
Huomattavimmat hänen runoteoksistaan ovat
„Cent ballades et autres petits poömes"; „Le
poöme de la Pucelle" ja „Le ehemin de long
estude". Hänen proosateoksistaan ansaitsevat
mainitsemista: „Le livre des faits et bonnes
mieurs de Charles V"; „Épltres sur le roinan de
la Rose" (1399), joka sisältää „Ruusu" romaanin
kritiikkiä ja joka aiheutti kynäsodan.
[Tho-massy, „Essai sur les écrits politiques de
Christine de Pisan" (1838) ; Robineau, „Christine de
Pisan, sa vie, ses ceuvres" (1882) ; Koch, Leben
und Werke der C. d. P." (1885).] J. H-l.

Christofle [kristo’fl], Charles (1805-63),
ransk. kultaseppä, perusti Pariisiin ja
Karlsru-heen vieläkin olemassaolevat suuret
galvano-teknilliset tehdaslaitokset, jotka valmistavat
kullattuja ja hopeoittuja tarvekaluja sekä
suorittavat kauniita plastillisia töitä. (V. V-IaJ.

Chrodegang ks. K r o d e g a n g.

Chronander [a’-], Jakob Persson, kirjai
lija, oli kotoisin Ruotsin Länsigöötanmaalta, tuii
1043 Turussa ylioppilaaksi, jona harjoitti
lakitieteellisiä opinnoita, palveli ensin Pommerissa
ja tuli sitten (n. 1660) tuomariksi Gotlantiin
sekä Visbyn pormestariksi. Hänen
kuolinvuottansa ei tunneta. Muistettava C. on kahdesta
Turussa esitetystä ja julkaistusta näytelmästään,
jotka tekevät hänet Suomen ensimäiseksi
näy-telmänkirjoittajaksi. Toinen, „Surge eller Flijt
och Oflijtighetz Skode-spegel", esitettiin 1647
maisterinvihkiäisten kunniaksi, toinen,
„Bele-Snack eller en ny comoedia om giftermähl och
frijerij", 1649 eräissä häissä; näistä on
ensin-mainittu. esitys ahkeruuden ja laiskuuden
seurauksista ylioppilaselämässä, parempi. [G. E.
Ingelius, ,,0m medeltidens skàdespel, med
särskildt fästadt afseende pä Finlands äldste
drama-tiske författare Jakob Persson Chronander"
(Hels. 1861).] K. G.

Chronica Regni Gothorum, „Goottein valta
kunnan kronikka", jonka kirjoitti ruots.
historioitsija Ericus Olai (ks. t.). Siinä kerro-

Christiansen—Chronica Regni Gothorum

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0875.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free