- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1635-1636

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Christiansen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1635

Chronicon episcoporum

Finlandensium—Chrysis

1636

taan Ruotsin valtakunnan vaiheista, alkaen
Kristuksen syntymästä v:een 1464 asti. ja
kosketellaan myös meidän maamme keskiaikaisia oloja.

Chronicon episcoporum Finlandensium
[-pö’- -e’-], „Suomen piispain kronikka"’, piispa
Paavali Juusteuin (ks. t.) kirjoittama ja H. G.
Porthanin (ks. t.) julkaisema esitys Suomen
katolisista ja parista ensimäisestä luterilaisesta
piispasta.

Clironique scandaleuse [kroni’k skädalö’z]
(ransk.), skandaalikronikka, ihmisten kunnialle
ja maineelle käyvät kertomukset ja juorut.

Chroolepus iolithus, „o r v o k k i k i v i"
(Veilchenstein), rihmaleviin kuuluva
mikroskooppinen levä, joka muodostaa
ruosteenpunaisen kerroksen kiville. Kuivatettuna sillä on
hieno orvokkihajuveden tuoksu.

Chrotta, vanhimpia eurooppalaisia
jousisoitti-mia. viulun edeltäjiä; tavattiin vielä 19:unen
vuosis. alulla Irlannin. Walesin ja Bretagnen
keltiläisillä nimellä e r \v t h [krüp]. Britannien
käyttämänä soittimena mainitsee sen jo
runoilija Venantius Fortunatus (609).
Luultavasti se silloin ei vielä ollut jousella soitettava,
vaan sormilla tahi näppäimellä kosketeltava.
Ilammeric-hin otaksuman mukaan se on alkuaan
sama kuin kreikkalainen lyyra, jonka
kaikupohjana oli kilpikonnan selkä (siitä sen nimitys
ch e h/.s = germaanilainen chrotta. ruots. grodaj,
ja joka joutui keltiläistenkin käytäntöön,
säilyttäen germaanilaisen nimensä, Milloin ja
mistäpäin jousen käyttö siihen liittyi, on vielä
selvittämättä. I. K.

Chrysander /-«’-/, Friedrich (1826-1901),
saks. musiikintutkija. Hänen elämäntyönsä oli
Händelin teosten julkaiseminen (100 nidosta,
1859-94). Silloisten musiikkipiirieu yleisempää
huomiota ja kannatusta vailla hän uhrautui
kokonaan työhönsä, itse käyttäen pientä
nuotti-painoa. jonka hän omaan kotiinsa oli
hankkinut. Työn tuloksena on Händelin teosten
ilmaantuminen uudistetussa, alkuperäisen tyylin
mukaisessa asussa sekä soitinnuksen että
soolo-äänten koloraturien puolesta. Siten on niiden
taiteellinen vaikutus ja yleisön mielenkiinto
niihin jälleen täysin elpynyt. — C’hr:n kirjoittama
Händelin elämäkerta (1858-67) on jäänyt
keskeneräiseksi (ulottuu v:een 1740 saakka).
Monilla muillakin musiikkitieteen aloilla C. on
saanut tärkeitä aloitteita aikaan, esim.
musiikkitieteellisen aikakauskirjallisuuden („Jahrbücher
für Musikwissenschaft" 1863 ja 1867,
..Allgemeine Musikalische Zeitung" 1868-71 ja 1875-82)
sekä entisajan sävelteosten julkaisun alalla
(„Denkmäler der Tonkunst"). I. K.

Chrysanthemum, mykerökukkaisten heimoon
kuuluva kasvisuku, jonka eri tutkijat
käsittävät hyvin eri laajaksi. Laajemmassa
merkityksessä siihen myös luetaan suvut Tanacetum ja
Pyrethrum, jolloin siihen tulevat kuulumaan
myös ne viljellyt muodot, jotka käyvät C:n
niinellä. Näistä ovat yksivuotisia C. corollarium
Välimeren maista ja C. rarinutum Berberiasta;
kummallakin on torvimaiset kehräkukat ja
kieli-raäiset laitakukat. Viljelemällä 011 niistä
kehitetty muotoja, joilla usein on kauniit
laitakuk-kion terät, joiden tummat pilkut muodostavat
renkaita. Myös täytettyjä kukkia esiintyy.
Kukkivat heinä-lokakuussa. Monivuotiset, pensas-

Chrysanthemum kasveja.

maiset C’:t polveutuvat japanilais-kiinalaisista
C. sinensestä ja C. indicumista, joista
puutarhurit risteyttämällä ja viljelemällä tilapäisiä
muunnoksia ovat kehittäneet epälukuisen määrän
muunnoksia. Poikkeukset päämuodosta näkyvät
siinä, että laitakukat käyvät kapeiksi,
putkimaisiksi, taaskäänteisiksi, kähertyviksi,
kehrä-kukat pitenevät torvi- tai kielimäisesti, niin että
mykerö tulee täytetyksi. Lisäksi on lukematon
joukko muunnoksia väriin ja kokoon nähden. —
Kotimaiset lajimme tunnetaan
päivänkakkaran (ks. t.) nimellä. (J. A. W.)

Chrysanthos /h risanpo’s], Durazzon
arkkipiispa. uuskreik. kirkkolaulun uudistaja (1819) ;
keksi uuden sävel merkki järjestelmän entisen
käsittämättömäksi käyneen sijaan ja julkaisi
musiikkiteoreettisia oppikirjoja,
kirkkolaulu-oppaan 1821 ja yleisen musiikkiopin 1832. C:n
aikaansaama muutos oli niin perinpohjainen,
että musiikkitieteellisen tutkimuksen on ylen
vaikeata käyttää nykyajan kreik. kirkkolaulua
apulähteenä sen entislaadun ja sen historiallisen
kehityksen selvittämiseksi. 1. K.

Chrysis,
kulta-ampiainen, ampiais-suku, jonka lajit
tunnetaan metallinhohteisistn,
kullankeltaisista,
tulipunaisista. sinipunaisista. sinisistä ja
vihreistä väreistään.
Takaruumiin renkaat, joita
on 3 tai 4. ovat
alapuolelta koverat, jonka
johdosta hyönteinen voi
siilin tai vyötiäisen
tavoin kääriytyä kokoon
palloksi ja siten suojella

Chrysis ignita.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0876.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free