Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uleåborg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
161
Uleäborg—Uljanov
162
Viljellään koristeeksi ja rehukasvinakin; meillä
ei ollenkaan. K. L.
Uleäborg ks. 0 u 1 u.
Uleäsalö ks. Oulunsalo.
Uleä-ylitiö ks. O u 1 u-y h t i ö.
Ulfeldt [u-], Corfits (1G06-04), tansk.
kreivi, valtiomies, kavaltaja, sai huolellisen
kasvatuksen ja nai Leonora Kristiinan, kuningas
Kristian IV:n tyttären. U., jolla oli loistavia
ulkonaisia ominaisuuksia ja joka oli hyvin
kunnianhimoinen, tuli 1637 Kööpenhaminan
käskyn-haltiaksi ja 1643 valtakunnan hovimestariksi.
Vielä Fredrik III:n alkuaikoina U. oli Tanskan
mahtavin virkamies, mutta ylpeydellään,
itsekkyydellään ja voitonhimollaan hän herätti
tyytymättömyyttä hallitsijassa. Kun ruvettiin
tutkimaan hänen virkatoimiaan, lähti U. 1651
Hollantiin ja sitten Ruotsiin. Hänet erotettiin
viroistaan ja hänen tilansa otettiin takavarikkoon.
U:sta tuli nyt isänmaansa kavaltaja, ja hän
seurasi Kaarle X:tä retkellä Tanskaan. Roskilden
rauhassa 1658 U. sai arvonsa ja omaisuutensa
takaisin, mutta jäi Ruotsiin. Täällä hän
kuitenkin riitaantui Kaarle X:n kanssa, pakeni
Kööpenhaminaan, mutta vangittiin ja sai
sen-jälkeen oleskella Ellensborgin linnassa. Pian U.
taas lähti pois Tanskasta, Alankomaihin (1662),
ja ryhtyi täällä Brandenburgin vaaliruhtinaan
kanssa uusiin kavallus vehkeisiin isänmaatansa
vastaan. V. 1663 U. sentähden tuomittiin
poissaolevana kuolemaan, ja Kööpenhaminaan
pystytettiin hänelle häpeäpatsas. Hän kuoli
maanpakolaisena veneessä Rein-joella. G. R.
Ulfhild (k. n. 1140), Ruotsin kuningatar, norj.
ylimyksen Hakon Finnsonin tytär, naimisissa
ensin Ruotsin kuninkaan Inge nuoremman, sitten
Tanskan kuninkaan Nils Svenssonin ja viimeksi
Ruotsin kuninkaan Sverker I:n kanssa.
Mainitaan harrastaneen ensimäisten luostarien
perustamista Ruotsiin. K. G.
Ulfila 1. W u 1 f i 1 a, 4:nnellä vuosis. j. Kr.
elänyt goottilainen piispa, on saavuttanut
jälkimaailman maineen raamatunkäännöksellään, joka
on germaanilaisen kielentutkimuksen vanhin ja
tärkein kirjallinen lähde. Se on katkelmina
säilynyt kolmessa käsikirjoituksessa, jotka ovat
kirjoitetut Pohjois-Italiassa 5:nnen vuosis. lopulla
ja 6:nnen vuosis. alussa Teoderik Suuren
hal-litusaikana. Tärkein käsikirjoitus on Upsalan
kirjastossa säilytetty ,,Codex argenteus" (ks. t.),
joka sisältää suuria osia kaikista neljästä
evankeliumista ; muut käsikirjoitukset ovat: ,,Codex
Carolinus" (Wol£enbiittelin kirjastossa), joka
sisältää vain 4 lehteä Roomalaisepistolasta, sekä
„Codices Ambrosiani" (Milanossa), 4
käsikirjoi-tusvihkoa, joissa on osia useista Paavalin
kirjeistä sekä katkelmia Mateuksen evankeliumista
ja Nehemian kirjasta. -— U. on koettanut
mahdollisimman sananmukaisesti kääntää
kreikkalaisen alkutekstin, ja täten on goottilainen
käännös varsinkin lauseopillisesti tosin kreikan
kielen orjuuttamaa, mutta yleensä varsin
onnistuneesti suoritettu.-—U:n syntymä- ja kuolinvuotta
ei täysin varmasti tiedetä; väittelyt tästä
kysymyksestä ovat aiheuttaneet varsin laajan
kirjallisuuden. Luultavasti hän syntyi 311 ja kuoli
383 j. Kr. Piispana hän vaikutti areiolaisuuden
levittämiseksi länsigoottien keskuudessa Tonavan
pohjoispuolella, mutta siirtyi myöhemmin
kristit-6. X. Painettu 15/i 18
tyjen goottien kera, uskonvainoja paeten.
Tonavan eteläpuolelle Moesiaan. [Sreitberg. „Die
gotisohe Bibel" (1908-10). U:n syntymä- ja
kuolinvuotta sekä muita elämänvaiheita koskeva
viimeksi esitetty teoria aikakauskirjassa ,,Beiträg,’
zur Geschichte der deutsehen Sprache und
Litteratur" XXXIX, 376-390: „Ulfila, eine
elirouo-logisehe Abhandlung".] H. S-hti.
Ulfsby ks. U 1 v i 1 a.
Ulfäsa [ulvösu], kartano Itägöötanmaalla.
joka jo keskiajalla kuului monelle Ruotsin
suur-miessuvulle; niinpä asui siellä Pyhä Birgitta ja
myöhemmin se oli Tott-, Sture- ja Bielke-suvuilla.
Tunnettu on romanttinen kertomus ,,Ulfäsan
häistä": laamanni Bengt Maununpojan
naimisiinmenosta alhaissyntyisen Sigrid Kauniin kanssa
vastoin veljensä Birger Jaarlin kieltoa (Bengt
ei itse asiassa ollut Birgeriu veli) ; sitä ou usein
kirjallisuudessa käsitelty. K. G.
Ulhegius /ulCgius], Olaus (k. 1702),
yltiö-pietistinen haaveilija, joka samanmielisen
Ulsta-diuksen (ks. t.) juttuun sekaantuneena joutui
1688 viranomaisten tutkittavaksi ja tuomittiin
kuolemaan, mutta, kun häntä pidettiin
vähämie-lisenä, pääsi vankeudella, josta hänet 1693
vapautettiin, kun hän tunnusti erehtyneensä. Vähää
ennen kuolemaansa hän yhtäkaikki ilmaisi
eroavansa luterilaisesta kirkosta. A. J. P-ä.
Uliassutai (myös Uljussutai) ks. U 1 j a s u t a i.
Uljanov
jä’nofJ, Vladimir 11 j i t s
(s. 1870), ven. vallankumousmies, tunnettu [-salanimellä Lenin, opiskeli Kasaanin yliopistossa,
mutta erotettiin sieltä 1SS7 siksi, että hän oli
sen mestatun Uljanovin veli, joka yhdessä
Sevy-revin kalissa oli suunnitellut narodovoltsien
murhayrityksen Aleksanteri III :ta vastaan.
Suoritti 1891 lainopillisen tutkinnon ja esiintyi sen
jälkeen sosialistisena kirjailijana salanimellä
Tulin, tehden äärimmäiset johtopäätökset Marxin
opista, kuten kirjoituksessa ..Aineksia Venäjän
taloudellisen kehityksen valaisemiseksi" (1895).
Osanotosta sosiaalidemokraattisen puolueen
järjestämiseen hän vangittiin ja karkoitettiin
Sip*e-riaan. Sieltä hän pääsi lähtemään ulkomaille ja
rupesi toimittamaan vallankumouksellista
venäjänkielistä „Iskra" lehteä. V. 1902 U. julkaisi
lentokirjan „Mitä tehdä?", jossa on
halimoitel-tuna n. s. boläevismin ohjelma. Kun seur. v.
Venäjän sosiaalidemokraattinen puolue hajaantui
kahtia, tuli hän äärimmäisyyspuolueen
huomattavimmaksi mieheksi. Vv. 1905-07 hän oleskeli
Venäjällä ja ajoi sitä mielipidettä, että työväen
ei pitäisi ottaa osaa ensimäisen valtakunnan
duuman vaaleihin, mutta 1907 hän esiintyi
ehdokkaana toiseen duumaan tulematta kuitenkaan
valituksi. Sen jälkeen U. taas oleskeli ulkomailla,
etupäässä Sveitsissä, mutta palasi Saksan kautta
vähän sen jälkeen kuin Venäjän vallankumous
1917 oli puhjennut. Pietarissa hänen ympärilleen
keskittyi äärimmäisyyssosialistien n. s.
bolsevikkien puolue. Sen avulla U. heinäk. 18 p. 1917
koetti syöstä väliaikaisen hallituksen siinä
kuitenkaan onnistumatta. Uusi yritys marrask. sam. v.
sensijaan johti bolsevikkien valtaanpääsyyn ja U.
tuli tällöin muodostetun
,,kansankomisaari"halli-tuksen johtajaksi ryhtyen rauhanneuvotteluihin
Saksan kera. U:n teoksista mainittakoon vielä
,,Kapitalismin kehitys Venäjällä" (1899, uusi pain.
1908) ja ..Taloudellisia kirjoitelmia" (1899).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
