Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uržum ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
281
Urium—Usko
282
vät arkistojen kätköön. Mutta kun ne 19:nnellä
vuosis. taas tuotiin esille, kohosi niiden
vaikutuksesta urkusävellys jälleen tositaiteelliselle
tasolle. Tyylissä on aluksi noudatettu Bachin
jälkiä (Mendelssohn, Ritter y. m.), mutta sittemmin
011 pyritty uudenaikaiseen orkestraaliseen
käsittelyyn (Franck, Guilmant, Widor, Reger, Bossi
y. m.). Samalla on myös alettu urkuja rakentaa
suuriin konserttisaleihin, minkä johdosta uusin
urkukirjallisuuskin 011 menettänyt entis?n
yksinomaan kirkollisen luonteensa. [Abdy Williams,
„The story of the organ" (1903) ; Wangemann,
„Geschichte der Orgel" (1887) ;
Tulenheimo-Merikanto, „Urut" (1916); Rietschel, „Die Aufgabe
der Orgel im Gottesdienste bis ins 18.
Jahrhun-dert" (1893) ; Schweitzer, ,,Deutsche und
franzö-sische Orgelbaukunst und Orgelkunst" (1906).]
I. K.
Urzum [-u’m], samannimisen piirikunnan
pääkaupunki Venäjällä, Vjatkan kuvernementin
eteläosassa, Kaman lisäjokeen Vjatkaan laskevan
Urzumkan varrella; 7,795 as. (1910). —•
Puoli-kymmentä kirkkoa, muutamia kouluja, pari
kirjastoa, sairaala. — Per. 1584 suojapaikaksi
tseremissejä vastaan. — U:n piirikunnan
asukkaista 1901 (kaikkiaan 312,910 henkeä) oli
tseremissejä 77,444 ja votjaakkeja 13,567.
U. S. A. (U. S. A m.) = U n i t e d States
of America, s. o. Ameriikan
(Pohjois-Amerii-kan) Yhdysvallat.
Usa (samojedin kielellä Sobri-jaga), joki
Koillis-Venäjällä, Vienan kuvernementissa, Petsoran
lisäjoki oik., alkaa kolmesta lähdehaarasta
Uralin-vuoriston länsirinteeltä, virtaa vahvasti
mutkitellen lounaista pääsuuntaa, laskee Ustj-U:n
kauppalan kohdalla Petsoraan; 750 km.
Kuljettava syväkulkuisilla jokialuksilla 430 km
ylöspäin. Suurimmat lisä joet: Lemva, Kosja, Syuja
vas., Vorkuta, Hyrmor ja Kolva oik. Jäässä U.
on lokak:n puolivälistä toukokin puoliväliin.
Vakinaisesti asuttuja paikkoja U:n varrella on
paitsi yllämain. Ustj-U:aa, vain Ustj-Kolva.
U:n suuren kalarikkauden houkuttelemina U:lle
kerääntyy kalastuskautena kalastajia jopa
Izmalta asti.
Usambara, maakunta Saksan Itä-Afrikan
koillisosassa, n. 3,400 km2. Hedelmällinen, ilmasto
eurooppalaisille siedettävä. Rautatie Tangasta.
vrt. Saksan Tt ä-A f r i k k a.
Usanssi (ransk. usance), perintätapa,
varsinkin jonkun paikkakunnan tai maan
kauppaliikkeessä noudatettu tapa, kauppatapa.
Usbekit ks. Uzbekit.
Usedom [ilze-J (myös Viedom). 1. Saari
Saksan pohjoisrannikolla, Pommerin edustalla,
erottaa Wollinin saaren keralla Pomtnersches Haffin
merestä. Wollinista U:n erottaa Swine ja
mantereesta lännessä Peene. Pinta-alaltaan 408 km2,
n. 34,000 as. — Lukuunottamatta muutamia
korkeita hiekkakinoksia U. on alavaa, tasaista,
niittyjen, lehtojen ja peltojen peittämää. Asukkaat
harjoittavat maataloutta, kalastusta sekä vähän
merenkulkua. — U:n itäpäässä, S\vinen varrella,
on tärkeä Swinemunden (ks. t.) kaupunki. —
2. Kaupunki U:n saaren lounaiskulmassa,
Pom-mersclies Haffin rannalla, mantereelta tulevan
radan varrella; 1,729 as. (1905). — Swinemiinden
piirin pääkaupunki.
Usener [ueen»r], Hermann (1834-1905),
saks. filologi, 1861 professori Bernissä, 1863
Greifswaldissa, 1866 Bonnissa; etevä tutkija
kreik. ja muinaiskristillisen uskonnonhistorian
sekä kreik. filosofian ja metriikan alalla.
Tärkeimpiä teoksia: ,,Epicurea" (1887),
,,Alt-griechischer Versbau" (1887),
,,Religionsgeschicht-liche Untersuchungen" (1889-99, 3 osaa),
„Göt-ternamen" (1896), „Kleine Schriften" (1912-14,
4 osaa).
Ushant [jusantj, Ouessant (ks. t.) nimisen,
Ranskalle kuuluvan saaren engl. nimimuoto.
Uskeala ks. Uskela.
Uskela. 1. Kunta Turun ja Porin 1.,
Halikon kihlalc., Uskelan-Muurlan-Perttelin-Kuusjoen
nimismiesp.; kirkolle Salon rautatieasemalta
lähes 2 km. Pinta-ala 136,5 km2, josta viljelty;!
maata (1910) 4.232 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 225 ha, puutarha-ala 10,5 ha).
Manttaalimäärä 54 V2, talonsavuja 85, torpansavuja 130
ja muita savuja 519 (1907). 3,560 as. (1915);
790 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 287 :llä, teollisuus 164 :llä (1901). 367 hevosta,
2,663 nautaa (1914). — Kansakouluja 4 (1916).
— (Käytetään Salon säästöpankkia; lääkäreistä,
apteekista y. m. ks. Salo, kauppala.) —
Teollisuuslaitoksia : vanutehdas; oluttehdas;
Lindbergin saha; Lindroosin saha; Salon seudun
osuusmeijeri; Hakostaron Kankaren meijeri;
ITaukkalan mylly. — Muinaismuistoja: lukuisia
esihistoriallisia löytöpaikkoja ja myöhempiä
muinaisjäännöksiä (Pukkilan kivikautinen
asuinpaikka, Isonkylän rinteen pronssi- ja
rautakautiset löytöpaikat, Veitakkalan Linnamäen ja
Katinkaljomäen hiidenröykkiöt y. m., Hakostaron
linnamäki, Viitta, Ilmusmäki y. m.) ; ,,Huumin
kellari". — Vanhoja kartanoita: Fulkkila,
Vei-takkala, Salon kartano y. m. —
Luonnonnähtävyyksiä: Katinkaljomäen, Kärkän, Tampaltan,
Viitan ja Veitakkalan Linnamäen näköalapaikat;
maanvieremät Veitakkalan kartanon ja U:n
kirkon luona; luola Ilmusmäessä (,,Ilmusmäen
luhti") y. m. — U:n ja Halikon rajalla
sijaitsee Salon kauppala (ks. t.), jonka alue on
erotettu molemmista yllämainituista pitäjistä. —
2. Seurakunta, hallituksen pitäjä, Turun
arkkihiippak., Perniön rovastik.;
Varsinais-Suomen vanhimpia seurakuntia, todennäköisesti
1200-luvulta, ainakin jo 1300-luvun alkupuolella
oli U:lla oma pappi. U:aan ovat aikaisemmin
kuuluneet seuraavat nykyjään itsenäiset
khra-kunnat: Halikko, Kiikala, Pertteli ja Salo.
U:aan kuuluu kappelina vielä [1917] Muurla. —
Kirkko, harmaasta kivestä, valmistui 1832 (torni
rak. 1860). [Väinö Kallio, „Salon seutu"
(Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia 11-13, siv.
1-64 [1910)]; A. Björk, „Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Halikon kihlakunnassa" (Suom.
muinaism.-yhdistyksen aikak. VI, siv. 36-43) ;
,,Salon-numero" (Uusi Aura 1910, N:o 258); „Salon
seudun numero" (Kotiseutu 1911, N:ot 7-9).]
L. H-nen.
Uskelanjoki, pieni joki Varsinais-Suomessa,
pit. n. 40 km, alkaa muutamista pikkujärvistä
Somerniemen pitäjästä ja laskee Salon
kauppalan alapuolella mereen, Halikonlahteen.
Usko. 1. T i e t 0-0 p i 11 i s e s t i:
subjektiivisiin syihin perustuva vakaumus, jotavastoin
tieto (ks. ’ t.) merkitsee objektiivisiin syihin
(aistilliseen havaintoon ja ajattelemiseen) perus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
