Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaakalintu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
377 Vaakalintu 378
v a n o in e t r i). Kovin pienien punnuksien
käytön välttämiseksi käytetään Berzeli uksen
m i 11 i g r a m m a k a k a s t a. Se on hienosta
metallilangasta tehty, hakaseksi
(hevosenkengän-muotoiseksi) taivutettu metallilankapätkä, jonka
paino on 1 cg. Tämä lasketaan kymmeneen
ylitä-suureen osaan hienoilla jakopykälillä • jaetun
vaa’anselän toisen vivunvarren päälle ratsastajan
tavoin. Se vastaa silloin 1, 2, 3 . . . . mg sen
mukaan, onko se l:sen, 2 :sen, 3:nnen....
jako-pykälän kohdalla luettuna keskiterästä. Koska
on helppo arvioida kymmenesosia vaa’auselän
asteikon osista, voidaan kappaleen paino määrätä
milligramman kymmenesosissa. Siihen nähden,
että milligrammahakasen oikeastaan pitää joutua
kuppiterien yhdistysviivalle, sommitellaan moneen
v:aan erikoinen tässä suunnassa kulkeva
vaa’an-selkään kiinnitetty ratsastajaviivoitin.
— Huolellisimminkin valmistettu v. on sittenkin
aina jossain määrin virheellinen. Virhe voidaan
punnittaessa välttää joko käyttämällä n. s.
tareeraamis menetelmää tai
kaksin-k e r t a i s p u n n i t s e m i s t a. Ensinmainitusta
menetelmästä ks. Tareeraus 1.
Kaksinker-taispunnitseminen tapahtuu siten, että esine
punnitaan kahteen kertaan vuoron perään
kumpaankin vaakakuppiin laskettuna. Esineen paino on
= neliöjuuri molempien saatujen
punnitsemistule-mien tulosta. Täsmällisissä punnituksissa on
huomioonotettava, että kappale painaa vähemmän
ilmassa kuin ilmattomassa paikassa, sillä
Arkhi-metleen lain nojalla kappale menettää ilmassa
painostaan yhtä paljon kuin kappaleen syrjäyt-
tämä ilma
painaa. Oletetaan silloin,
että 1 litra
ilmaa painaa
keskimäärin
l,2i g.
Kappaleet, jotka
painavat
saman verran
ilmassa, ovat
sentähden eripainoiset ilmattomassa paikassa, jos
niiden ominaispainot ovat erisuuret. Koska
tarkoissa tieteellisissä töissä
1 kg: n paino määrätään
jopa 0,oi mg:n
tarkkuudellakin, niin selviää, kuinka
tällaisissa töissä on
välttämätöntä vaarinottaa
kappaleen ilmassa punnitsemisesta
johtuva painonvähennys. —
Käytännöllisen elämän
tarpeita varten on suunniteltu
mitä erilaisimpia vaakoja.
Kauppapaikoissa on mukava käyttää R o b e
r-vallin v:aa (kuva 2), joka on erikoismuoto
tasavartista v:aa. Siinä ovat vaakakuppien
pystysuorat kantotaugot AA’ ja BB’ saranantapaisesti
kytketyt kahdesta yhdensuuntaisesta sauvasta AB
ja A’B’ tehtyyn vaa’anselkään. Tämän v:n
suun-nittelutavasta johtuu, ettei se ole yhtä herkkä
kuin tavallinen v., mutta se vastaa kuitenkin
hyvin tarkoitustaan. — K i r j e-v. (kuva 3) on
kulmavipu, jonka toisen varren kärki osoittaa
havaintoperäisesti jaettua punnittavan esineen
painoa ilmaisevaa asteikkoa, toinen varsi kan-
Kuva 4.
iiattaa vaakakuppia. — lvymmenys-v:n
(kuva 4) vipulaitos on kahden erivartisen vivun
yhdistelmä. Kuva 5
esittää sen
kokoonpanon kaaviolli-sesti. Kaksivarti-sen vivun ABCD
terä on B :ssä ja
vaakakuppi S on
ripustettu
pitemmän varren
päähän A. Lyhyempi
varsi kannattaa
kahta sauvaa CE ja DD’. Jälkimäinen liittyy
yksivartiseen vipuun D’C’B’ saranallisesti 1/
kohdalla. Vivun tukiterä on B’. Puolisuunnikkaan
muotoisella vaakalaudalla EF (kuvassa 4 lauta AA)
olevan punnittavan kappaleen Q paino jakautuu
siten, että osa painaa vipua IfB’ pisteessä C’
(tai oikeammin haarukkaa DD pisteissä aa vrt.
kuv. 4), toinen osa painaa pisteessä E tankoa CE
alaspäin ja vaikuttaa siis välillisesti
kaksivar-tisen vivun AD varteen BC. Edellyttämällä että
kymmenys-v. on niin valmistettu vivunvarsien
BD B’ T>’
pituuteen nähden, että verranto = v, pysyy
voimassa, vaikuttaa se sillä tavoin, kuin jos
kappale Q olisi suoraan ripustettu vipuun ABD
pisteen C kohdalle aivan riippumatta siitä, mihin
paikkaan vaakalautaa tämä kappale sijoitetaan.
Vaakakuppiin S pantujen punnuksien paino on
niin ollen yhtäsuuri osa punnittavan esineen
painosta kuin vivunvarsi BC on varresta AB.
Koska kymmenys-v :ssa edellinen paino on oleva
’/io jälkimäisestä, on siis tehtävä AB = 10. BC.
— Rautateillä käytetään suurien painojen, kuten
rautatievaunujen, veturien y. m. punnitsemiseen
s e n t e s i m a a 1 i-v :aa, jossa punnuksien paino
on vain Vioo punnittavan kappaleen painosta.
Jälkimäinen joutuu lepäämään rautatiekiskojen
väliin sommitellulla vaakalaudalla, joka nojaa
vipulaitteen lyhyempään vivunvarteen. — V i
e-teri-v. perustuu siihen olettamukseen, että
ruuvintapaan kierretyn metallivieterin
venyttämiseksi tai kokoonpuristamiseksi tiettyyn
asentoon tarvitaan aina määräsuuruinen paino. Esim.
tavallinen talous-v. on vieteri-v. Siinä vieterin
päähän kiinnitetty osoitin näyttää
havaintoperäisesti pykäliin jaettua asteikkoa. U. S:n.
Vaakalintu, suom. saduissa mainittu iso,
Kuva 2.
Kuva 3.
Kuva 5.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
