Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valpuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
583
Valta-aihe ks. Teema.
Valta-amiraali ks.
Valtakunnanami-r a a 1 i.
Valtaistuin, hallitsijan istuin,
valta-istuinsalissa oleva korotettu loistoistuin,
jonka edessä on jakkara ja yläpuolella
kunnia-taivas (valtaistuinhimmeli), tarkoitettu
hallitsijavallan juhlallista käyttöä varten;
suvereenisen persoonallisen valtiovallan vertauskuva;
hallitsevan ruhtinaan valta.
Valtaistuinpuhe, hallitsijan puhe, jonka hän
itse tai hänen määräämänsä edustaja lukee
kansaneduskunnan istuntokauden avajais- (tai
päättäjäis-) tilaisuudessa. — Erityisesti
tunnetuksi on Suomen historiassa tullut keisari
Aleksanteri II :n 18 p. syysk. 1863 pitämä kuuluisa v.
R. E.
Valtakieli ks. Kirjakieli.
Valtakirja. 1. Asiakirja, jolla toinen henkilö
oikeuttaa toisen itseään oikeudellisesti sitovalla
tavalla toimimaan puolestaan (Kauppakaaren
18 luku ja Oikeudenkäymiskaaren 15 luku), vrt.
Valtuutus.
2. Asiakirja, jolla virkaansa nimitetään ne
virkamiehet, joita ei voida ilman oikeuden
tutkimusta ja tuomiota virastaan erottaa sekä sellaiset
ylemmät virkamiehet, jotka eivät ole
erottamattomia, n. s. luottamusmiehet, vrt. K o n s t i t
u-t o r i a a 1 i.
Valtakunnanamiraali (v a 11 a-a m i r a a 1 i,
ruots. riksamiral), 1500- ja 1600-luvuilla yksi
Ruotsin valtakunnan ylimpiä virkamiehiä.
Juhana III antoi, luultavasti 1571, Klaus
Flemingille arvonimen Ruotsin valtakunnan
amiraali. Kustaa II :n Aadolfin aikana v:sta
lopullisesti tuli sotalaivaston hallinnon johtaja, jolla
oli oma vjrastonsa, amiraliteetti, joka v:n 1634
hallitusmuodossa mainitaan yhtenä
valtakunnan-kollegina; v. 1685 virka lopullisesti lakkasi
olemasta. J. F.
Valtakunnanantikvaari, Ruotsissa valtion
historiallisen museon päällikkö ja maan
muinaismuistojen valvoja.
Valtakunnanarkisto ks. Arkisto.
Valtakunnanarvomerkit (insigniot,
regaa-liot), valtiolle kuuluvat hallitsijan vallan
ulkonaiset merkit 1. vertauskuvat, joita käytetään
erinäisissä juhlallisissa tilaisuuksissa; näitä ovat
kruunu, omena, valtikka, miekka, avain, y. m.
Valtakunnandrotsi ks. D r o t s i.
Valtakunnanduuma ks. D u u m a.
Valtakunnankansleri (valtakansleri)
ks. Kansleri.
Valtakunnankaupungit (saks. Reiclisstädte),
entisessä Saksan valtakunnassa ne kaupungit,
jotka olivat välittömästi keisarin ja valtakunnan
alaiset, joilla oli suvereniteetti alueellaan ja
valtiopäivillä istunto- ja äänioikeus. Vanhimmat
v. olivat ne „pfalzkaupungit", jotka syntyivät
kuninkaan tiluksilla. Näitä oli enimmin
Etelä-Saksassa, minkä johdosta v:nkin luku oli
suurin siellä. Erikoisessa asemassa olivat piispojen
vallasta vapautuneet kaupungit, joita
sanotaankin „vapaiksi kaupungeiksi" ja joiden asema oli
pääasiassa samanlainen kuin v:nkin;
molempia yhteisesti tarkoittaa nimitys „vapaat ja
v.", myöhemmin „vapaat v." Vaikka v :n
luku uuden ajan kuluessa vähenikin, oli vielä
1800 51 v :a. V. 1803 menettivät kuitenkin itse-
584
näisyytensä muut paitsi kuusi (Hampuri,
Lyypekki, Bremen, Mainin Frankfurt, Nurnberg,
Augsburg), 1805 Augsburg, 1806 Nurnberg ja
Mainin Frankfurt; muut kolme yhdistettiin 1810
Ranskaan. Kun Saksan liitto perustettiin,
otettiin siihen neljä entistä v:ia, nim. Hampuri,
Lyypekki, Bremen ja Mainin Frankfurt
„vapai-den kaupunkien" nimellä. [Ehrentraut,
„Unter-suchungen iiber die Frage der Frei- und [-Reichs-städte".]-] {+Reichs-
städte".]+} j. f.
Valtakunnanlainsäädäntö, liittovaltioissa se
lainsäädäntö, jota valtakunta eli kokonaisvaltio
harjoittaa, vastakohtana osavaltioiden
erikoislainsäädännölle (vrt. Liittovaltio). —
V :llä Venäjän ja Suomen välisissä suhteissa
tarkoitettiin sitä oikeudenvastaisesti Suomeen
ulotettua venäläistä lainsäädäntöä, jonka ensin pani
alulle 1899 annettu ..helmikuun julistuskirja"
(ks. t.) ja jolle sittemmin Venäjän
valtakunnan-duuman ja -neuvoston myötävaikutuksella
syntynyt, kesäk. 17 (30) 1910 annettu venäläinen
laki antoi tarkemmin määrätyn muodon,
oikeudenvastaisesti siirtäen monta mitä tärkeintä
Suomen oikeuden alaa Venäjän lainsäädännön 1. n. s.
v:n piiriin. Tämän venäläisen lain, joka oli
eräiden myöhemmin säädettyjen
„valtak-unnan-lakien" pohjana ja perustuksena, mutta jota
Suomen eduskunta ei milloinkaan myöntänyt
Suomen kansaa ja viranomaisia velvoittavaksi,
julisti 7 (20) p. maalisk. 1917 annettu manifesti
kumotuksi. R. E.
Valtakunnanmaa (saks. Reichsland), nimitys,
jota ennen käytettiin kaikesta Saksan
valtakuntaan kuuluvasta alueesta. Myöhemmin saivat 1871
Saksan valtakuntaan yhdistetyt Elsass ja
Loth-ringen nimen v. J. F.
Valtakunnanmarsalkka
(valtamarsalk-k a) ks. Marsalkka.
Valtakunnanmarski (valtamarski) ks.
Marski.
Valtakunnanneuvos (valtaneuvos),
Ruotsissa valtakunnanneuvoston jäsen ks.
Valtakunnanneuvosto.
Valtakunnanneuvosto, nimitys, jota eri
maissa käytetään erilaisista korkeista
valtioelimistä. Itävallassa v:lla (Rcichsrat)
tarkoitetaan valtakunnan yhteistä eduskuntaa,
Itävallan virallinen nimitys onkin viime aikoihin
asti ollut v:ssa edustetut kuningaskunnat ja
maat („die im Reiclisrate vertretenen
König-reiclie und Länder"), Venäjällä v. oli nimenä
sillä lainsäädännöllisellä orgaanilla, jota muualla
vastaa parlamentin ylähuone.
V. on toiselta puolen ollut valtion ylimmän
viraston ja hallinto-orgaanin nimenä.
Ruotsissa v. (riksrädet), joka juontaa alkuperänsä
siitä ikivanhasta tavasta, että kuningas
tiedusteli tärkeissä asioissa etevimpien miestensä mieltä,
esiintyy yleisesti tunnustettuna laitoksena
1200-luvun lopulla ja mainitaan myöskin Maunu
Eerikinpojan maanlaissa. Neuvostossa istuivat
keskiajalla valtakunnan mahtavimmat hengelliset
ja maalliset ylimykset, ja neuvoslierran arvo tuli
ennen pitkää perinnölliseksi ylhäisimmissä
suvuissa. Sitä lain määräystä, että
neuvoskunnassa sai istua vain kotimaisia miehiä, ei
keskiajalla aina noudatettu. Neuvosto ei ollut
pysyväisestä koolla, vaan kokoontui erityisestä
kutsusta. Neuvoston valta kasvoi aikaa myöten
Valta-aihe—Valtakunnanneuvosto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
