Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vatanen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
741
Vatanen—Vatikaanin kirkolliskokous
742
viinimittana = 4 okshoofilenia = 931,84 1.
olutmit-laua >717 inengelia = 869,5 1. Yhdysvalloissa v.
oli hiilimittaua = chaldrouia = 327,os 1,
Englannissa painoinittana = 3/io tonnia = 304,si kg.
Vatanen, J. I. ks. Tietäväinen, A.
Water-closet [uc/taklouzet], engl., lyhennys
IV. G’., vesiklosetti, ks. t.
Vateria indica, t a 1 i p u u,
Dipierocarpacece-heiinoon kuuluva ikivihanta, 20 m korkea,
paksurunkoinen puu, joka kasvaa Etu-Intiassa ja
jonka siemenistä saadaan v a t e r i a-t alia.
ks. K a s v i t a 1 i. K. L.
Waterloo, kylä Belgiassa, 15 km Brysselistä
etelään. Siellä voittivat 18 p. kesäk. 1815
Napoleon l:ii englantilaiset Wellingtonin ja
preussilaiset Bliicherin johdolla.
Vatiajärvi, 10,s km pitkä, 1,8 km leveä
luoteis-kaakkoissuuntainen järvi Laukaan
pitäjässä. Viitasaaren ja Saarijärven reittien
yhtyneessä vesi jaksossa, Kuhnamojärven (ks. t.)
eteläpuolella; pinta-ala 8,9 km2, vedenpinta
88,81 111 yi. merenp. Kannat osittain metsäisiä,
osittain (varsinkin länsiranta) viljeltyjä. V.
laskee Horhanvirran ja Kuusankosken (ks. t.)
kautta Saraveteen (ks. t.). L. H-nen.
Vaticinium /vätici’-] (lat.), ennustus.— V. ex
eventu [eve’n-], ennustus tapahtumasta, s. o.
ennustaa jo tapahtunut .asia.
Vatikaani (it. Palazzo Vaticano), paavin resi
denssi Roomassa, Vaticano-kukkulalla, Tiberin
länsipuolella; oik. ryhmä rakennuksia, joissa on,
paitsi paavin asuntoa, suurenmoisia taiteellisia
ja tieteellisiä kokoelmia. V :s=a, joka tavallaan
on Pietarinkirkkoon (ks. t.) liittyvä pappila ja
jonka Symmachus (498-514) tätä tarkoitusta
varten rakennutti, on parisenkymmentä pihaa, yli
200 porrasta ja tuhatkunta huonetta.
Rakennusryhmän asemakaava 011 kapean, Pietarinkirkosta
pohjoiseen suuntautuvan suorakaiteen muotoinen,
jonka tyvestä ulkoilee itään viisikulmiomainen
lisäke. Suorakaiteen eteläpäässä on V:n vanhin
osa. rak. nykyiseen muotoonsa pääasiallisesti
Nikolaus V:n ollessa paavina (1447-55) sekä
Sikstus IV :n aikuinen Sikstiiniläinen kappeli
rak. 1473-81) ja Aleksanteri VI:n rakennuttama
Borgian torni. Pohjoispään muodostaa
Innocen-tius VIII:n aikana valmistunut, alkujaan
huvi-linnaksi aiottu Belvedere (n. 1490). Pitkät
länsi-ja itägalleriat, jotka yhdistävät toisiinsa vanhan
V:n ja Belvederen, rakennettiin Bramanten
(ks. t.) johdolla Julius II :n (1503-13) aikana.
Myöhemmin liitettiin sivugalleriat toisiinsa
kahdella lyhyellä poikittaisrakennuksella, joten V:n
pitkänkapea pääpiha tuli jaetuksi kolmeen osaan.
Suorakaiteen muotoisen rakenuusyhdistelmän
itäpuolella oleva palatsi, paavin nyk. asunto,
valmistui Klemens VIII:n (1592-1605) aikana. —
V:n pääportti (Portone di bronzo) on
Pietarin-toria pohjoisessa reunaavan pylväistön puolella.
Pääportaat, barokkityylinen Scala regia (v :lta
1061), johtavat n. s. Sala regiaan, alkujaan
lähettiläiden vastaanottohuoneeksi aiottuun saliin.
Tämä on eteisenä Sikstiiniläiselle ja Paoliiniselle
kappelille, joissa m. 111. suuren Michelangelon
mainioimpia maalauksia (vrt.
Sikstiiniläinen kappeli ja Michelangelo). Toisessa
kerroksessa on rivi paavin asunto- ja
vastaanottohuoneiksi sisustettuja saleja („Stanzoja").
joissa maailmankuuluja Rafaelin (ks. t.) seinä-
ja kattofreskoja, sekä Fiesolen (ks. t.)
kaunistama San Lorenzon kappeli ja ,,Loggiat", alkujaan
avonainen käytävä, jonka katossa on sarja
Rafaelin maalauksia. Kolmanteen kerrokseen on
sijoitettu kokoelma läpeensä ensiluokkaisia
suurten mestarien tauluja (111. m. Rafaelin ,,Folignon
Madonna", »Maarian kruunaus" ja viimeinen
suuri maalaus »Kristuksen kirkastus",
Cara-vaggion »Hautaan laskeminen", Domenichinon
»Hieronymus saa viimeisen ehtoollisen").
Alimmassa kerroksessa — sisäänkäytävä
Pietarinkir-kon kuorin takaa —, sivugallerioissa ja
Belve-deressä säilytetään V:n ainoalaatuisia
muinais-tieteellisiä ja taidehistoriallisia kokoelmia,
aineeu-mukaisesti ryhmitettyinä: »Museo
Pio-Clemen-tino", »Museo Chiaromonti" ja »Braccio nuovo",
joissa monta arvokasta muinaisajan veistokuvaa,
»Galleria lapidaria" kivitauluilleen ja
hautapat-saineen, »Arazzi di Rafaelo", jossa mestarin
piirrosten mukaan valmistettuja seinäverhoja;
egyptiläinen kokoelma, etruskilainen museo
(»Museo Gregoriano") y. 111. »Stanzojen" alla
olevat 6 salia — Appartainento Borgia — on
Pin-turiechio (ks. t.) freskoillaan koristanut.
Eteläisemmässä poikittaisgalleriassa ja siihen rajoittu-
Vatikaanin kirjasto.
vissa saleissa vihdoin on V:n suuri, yli
200,000 nid. käsittävä kirjasto, jossa m. m.
arvokas kokoelma inkunaabeleja (ks. t.), sekä arkisto,
joka vasta Leo XIIT:n aikana (1883) avattiin
tutkijain käytettäväksi ja jossa säilytetään yli
34,000, etupäässä keskiajan historiaa valaisevaa
asiapaperia. [Casini, »La Biblioteca Vaticana"
(1892); Tegner, „Om italienska arkiv och
biblio-tek" (1890); Helbig, »Fiihrer durch die
Samm-lungen klassischer Alterthumer in Roni" (1899) ;
Amelung, »Die Sculpturen des vaticanischen
Museums" (1903-08); Hoffmann, »Rafael in
sei-ner Bedeutung als Architekt, IV. Vatikanischer
Palast" (1911).] J. O. G-ö.
Vatikaanin kirkolliskokous,
roomalaiskatolisen kirkon laskun mukaan 20 :s yleinen
kirkolliskokous, oli koolla Rooman
Vatikaanipalat-sissa jouluk. 8 p:stä 1869 lokak. 20 p:ään 1870.
Sen päätuloksena oli heinäk. 18 p. 1870 katolisen
kirkon dogmiksi julistettu lauselma, että paavi
virallisesti (ex calliedra) esiintyessään
kristikunnan ylimpänä opettajana kirkon oppia tai kris-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
