- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
907-908

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä - Venäjän Karjala

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

907

Venäjä—Venäjän Karjala

908

sen ohjelmaansa. Joulukuussa 1917 saatiinkin
vihollisten kanssa aikaan välirauha, jonka
kuluessa oli neuvoteltava pysyväisestä rauhasta.
Neuvottelut katkesivat tammikuun lopulla, kun
venäläiset pitivät saksalaisten asettamia ehtoja
liian ankarina. Kansankomissariaatti julisti, että
se ei tulisi tekemään rauhaa, mutta että se ei
myöskään tulisi jatkamaan sotaa. Tämän
johdosta saksalaiset helmik. aloittivat sotaliikkeet
uudelleen vallaten useita tärkeitä paikkoja,
niinkuin Väinänlinnan, Pihkovan, Tallinnan y. m.
Silloin bolsevikkihallitus ilmoitti suostuvansa
rauhaan, ja maalisk. 3 p:nä allekirjoitettiin
Brest-Litovvskissa rauhansopimus entistä melkoisesti
kovennetuilla ehdoilla: Länsi-Venäjä ynnä
Kuurinmaa, Liivinmaa ja Viro joutuivat pois Venäjän
yhteydestä. Liivinmaa, Viro, Ukraina ja Suomi
oli mitä pikimmin puhdistettava ven. sotaväestä
ja punakaartista sekä Suomen satamat ven.
laivastosta. Ahvenanmaan saariston
linnoittamis-kieltoa, linnoitusten uudelleen rakentamista
sotilaallisessa suhteessa sekä merenkulkua koskevat
teknilliset kysymykset oli ratkaistava erityisellä
Saksan, Ruotsin ja Suomen välisellä sopimuksella.
V:n oli turvattava Turkille Anatolian itäisten
maakuntien palauttaminen. Ardaganin, Karsin
ja Batumin alueet oli puhdistettava ven.
joukoista, ja mainittujen alueiden väestölle oli
annettava oikeus itse määrätä kansainväliset
suhteensa.

Keväällä ja kesällä 1918 V:n olot alkoivat
kehittyä yhä sekavammalle kannalle.
Vastavallankumouksellinen ja muu bolsevikkeja vastaan
suuntautuva liike pääsi yhä suurempaan
vauhtiin. Kukistaaksensa bolsevikit osa
sosiaalival-lankumouksellisia turvautui terroriin, joka
samalla kääntyi Saksan V : 11 ii olevia virallisia
edustajia vastaan. Heiuäk. murhattiin Moskovassa
Saksan lähettiläs kreivi Mirbach, elok. Kiovassa
Saksan Ukrainassa olevien joukkojen päällikkö
Eichhorn. Myöskin muutamia bolsevikkien
jolito-miehiä murhattiin ja syysk. tehtiin Moskovassa
murhayritys itse Leniniä vastaan, minkä jälkeen
bolsevikit myöskin alkoivat entistä suuremmassa
määrässä käyttää terroria ampumalla ja
vangitsemalla joukoittain vastavallankumouksellisiksi
epäiltyjä henkilöitä. — Vastavallankumouksen
paraimmaksi tueksi tulivat pian Itävallan
ar-meiasta karanneet tai V:lle sotavankeina
joutuneet tsekko-slovaakit, jotka muodostivat sekä
Siperiassa että Euroopan V:llä muutamiin
kymmeniin tuhansiin nousevia sotajoukkoja.
Tsekko-slovaakit, joiden esiintymisestä oli m. m.
seurauksena bolsevikkien heiniik. toimeenpanema entisen
keisarin Nikolain murha Jekaterinburgissa,
taistelivat aluksi menestyksellä neuvostojoukkoja
vastaan, mutta alkoivat syysk. joutua
alakynteen Volgan varsilla menettäen m. m.
aikaisemmin valloittamansa Kasaanin. Samalla
kärjistyivät yhä enemmän neuvostohallituksen ja
ympärysvaltani välit. Japani ja Yhdysvallat
lähettivät sotaväkeä Siperiaan, Englanti ja Ranska
Muurmannin rannikolle. Molemmilta tahoilta
pyrittiin viemään apua tsekko-slovaakeille, ja
loppukesällä paljastui suuri salaliitto, jossa
ympärysvaltani viralliset edustajat olivat mukana ja
jonka tarkoituksena oli neuvostohallituksen
kukistaminen.

Kirjallisuutta: Venäjänkielisiä yleis-

esityksiä ovat julkaisseet Karamzin (12 os. v:een
1013; 1816-29;’paras on 5 :s pain., 4 os., 1842-45;
myös saks. ja ransk.), Solovjev (29 os. v:een
1780; 1851-79), Ilovajskij (4 os. v:een 1613,
1876-94), Ivljutsevskij .(4 os. v:een 1762; 1908-10),
Kostomarov (2 os. elämäkertojen muodossa,
päättyen Pietari Suuren aikaan; 1880-82);
suomen-kieMsiii yleisesityksiä: Kljutshevskij, ,,Venäjän
historian pääpiirteet" (1910) sekä esitykset
,,Maailmanhistoriassa" (jossa myös kirjallisuutta
lueteltuna). A. Rambaud, ,,Histoire de la
Rus-sie" (1878, 6:s pain. 1914); Schiemann,
,,Russ-land, Polen und Livland bis ins 17. Jalirhundert"
(2 os.,1886-87); Bruekner, „Gescliichte Russlands"
(I 1896, II 1913) ; Pantenius, „Geschichte
Russ-lands" (1908) ; Thomsen, „Ryska rikets
grund-läggning genom skandinaverna" (1882) ;
Milju-kov, „Otserki russkoj kuljtury" (3 vihkoa, ven.
1896-01; 3 :s pain. I II 1902); Jensen, „Rysk
kulturhietoria" (3 os., 1908); A. v. Haxthausen.
,,Studien iiber die inneren Zustände, das
Volks-leben und insbesonders die ländlichen
Einrichtun-gen Russlaiuls" (3 os., 1847-52) ; A. Leroy-Beau
lieu, „L’empire des tsars" (3 os., 1881-89); Max
Weber, „Zur Beurteilung der gegenw;irtigen
poli-tischen Ent\vieklung Russlands" (1906), sama,
„Russlands t^bergang zum
Scheinkonstitutiona-lismus" (1906, molemmat viimemainitut liitteenä
julkaisussa .,Archiv fiir Sozialuissenschaft und
Sozialpolitik") ; Törngren, „Frän vära dagars
Ryssland: 1904-07" (1911), sama, „Den tredje
duman" (1912) ; Zilliacus, „Revolution och
kontra-revolution i Ryssland" (1912); Hoetzsch,
„Russ-land; eine Einfiihrung auf Grund seiner
Geschiehte von 1904 bis 1912" (1913).]

Venäjän Karjala (ven. Russkaja Karrit ja,
suomeksi myös: Rajantakainen Karjala.
T a k a-K a r j a 1 a, 11 ä-K a r j a 1 a), Karjalan
maakunnan itäinen 1. Suomen rajojen
ulkopuolella oleva osa. Aikaisempina aikoina alue
ulottui aina Onega- ja Vienanjoelle asti Äänisjärven
takana, mitä osoittavat m. m. siellä yhä vielä
säilyneet lukuisat karjalaiset paikannimet (ks.
Karjala, Karjalaiset ja
Zavolotsj-s k a j a t s u d j). Pohjoisessa ei alue ole koskaan
ulottunut sanottavasti Kannanlahtea edemmäs,
mutta etelässä ei sen raja ole aina seurannut
Syvärijokea. vaan 011 kulkenut paljoa etelämpänä,
siellä päin kun tämän asutuksen päämaat ovat
muinaisina aikoina olleetkin. Silloin yhtyi
V." K:aan välittömästi vepsäläisasutus,
jotavas-toin V. K. nyk. 011 sekä etelässä että idässä j<>
joutunut erilleen tästä, samoin myös Novgorodin
ja Tverin kuvernementtien karjalaisalueet, jotka
ovat suurimmaksi osaksi myöhemmin syntyneet
kin.

Maantieteellisesti luetaan nykyisin
V. K :aan maa-ala, jonka etelärajana 011
Syväri-joki, itärajana Äänisjärvi pohjoisimman vuonon
(Suurlahden) kärkeen, Uikujärvi (Vygozero) ja
-joki (Vyg) sekä Vienanmeri Kannanlahden
perukkaan, pohjoisrajana viiva Kannanlahdesta
Suomen rajalla kohoavaan Yaatsimenoivaan ja
läntisenä Suonien raja. Lähellä Vienanmeren
länsirantaa olevat Solovetskin saaret luetaan niin
ikään alueeseen. Hallinnollisesti alue jakaantuu
Vien a 11 (Arkangelin) ja A u n u k s e 11 (Olo
netsin) kuvernementteihin, kuuluen siihen
edellisestä Kemin piirikunta melkein kokonaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:49 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0474.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free