Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesteråsin perintöyhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1087
Vestfjorden YVestinghouse
1088
sin etevimniät lähettiläät olivat Johan
Oxen-stjerna ja Adler Salvius, Ranskan d’Avaux ja
Servien, keisarin v. Trauttmansdorff.
Rauhan-sovittajia olivat paavin legaatti Chigi (jonka
välitystä Ruotsi ei tunnustanut) sekä Venetsian
lähettiläs Contarini. — Rauhansopimuksen
tärkeimmät kohdat olivat seuraavat. Maa-alueita
koskevia määräyksiä. Ruotsi sai koko
Etu-Pommerin sekä Riigenin ja Usedomin saaret;
Taka-Pommerista Stettinin y. m. kaupunkeja
sekä Wollinin saaren; lisäksi m. m. Wismarin
kaupungin, Bremenin arkkihiippakunnan sekä
Verdenin hiippakunnan; nämä alueet jäivät
edelleen Saksan valtakunnan lääneiksi, joten Ruotsi
sai valtakunnan säätynä sijansa Saksan
valtiopäivillä. Vielä Ruotsi sai 5 milj. riksiä sota-,
joukkonsa palkkaamiseksi. Ranska sai
vahvistetun omistusoikeuden Metzin, Toulin ja Verdun’in
hiippakuntiin sekä kaikki Itävallan omistukset
Elsassissa. Brandenburg sai muun osan
Taka-Pommeria sekä Halberstadtin, Mindenin, Kaminin
ja Magdeburgin hiippakunnat. Baieri sai pitää
sodan aikana hankkimansa Ylä-Pfalzin sekä
vaaliruhtinasarvon; Ala-Pfalz annettiin takaisin
karkoitetun vaaliruhtinaan (Böömin kuninkaan)
Fredrikin pojalle Kaarle Ludvikille ja hänen
hyväkseen perustettiin 8:s vaalirulitinasarvo.
Sveitsi ja Alankomaat erotettiin kokonaan
Saksasta. Kirkollisia määräyksiä.
Kumpaankin kirkkokuntaan, katoliseen ja
protestanttiseen kuuluville valtiosäädyille myönnettiin
täydellinen yhdenvertaisuus ja Augsburgin
uskonrauhan määräykset ulotettiin myös
reformeerat-tuihin. Riidanalaiset hengelliset alueet jäivät
samoille omistajille, joilla ne olivat olleet 1624.
\ksityisille myönnettiin vapaa uskonharjoitus
kodeissaan tai oikeus muuttaa maasta.
Vaiti o-o ikeudellisia määräyksiä.
Pysyvillä, Regensburgiin kokoontuvilla
valtiopäivillä olivat katoliset ja protestanttiset säädyt
yhdenvertaisia. Päätöksien tekoon vaadittiin
kolmen n. s. kuurian (vaaliruhtinasten, ruhtinasten
ja vapaiden kaupunkien neuvostojen)
yksimielinen suostumus. Riitaisuudet kirkollisten
puolueiden välillä oli ratkaistava ystävällisellä
sopimuksella. Valtiosäädyt saivat täydellisen
itsenäisyyden (suvereniteetin) maidensa sisällisissä asioissa
sekä oikeuden tehdä liittoja keskenään ja myös
ulkovaltojen kanssa, ei kuilenkaan keisaria
vastaan. — Saksan valtakuntaan nähden V. r:n
määräykset lisäsivät sisällistä hajanaisuutta
tehdessään miltei tyhjäksi valtakunnan mahdin
ja keisarinvallan. [J. G. v. Meiern, „Aeta pacis
VVestfalioae publica", ,,Journal du congrös de
Munster par F. Ogier aumönier du comte
d’Avaux"; Philippi, ,,Der VVestfälische Fripde";
Odhner, „Sveriges deltagaude i Westfaliska
fredskongressen etc".] G. R.
Vestfjorden ks. L ä n s i v u o n o.
Vestgötalagen ks. I; ä n s i-G ö ö t a n m a a n
laki.
Vestgöte [-jole], kaksi uuden ajan alussa
Suomessa tavattavaa, alkuansa ruots. aatelissukua,
jotka ainakin naimisliitolla olivat yhteydessä
toistensa kanssa. Toiseen, jonka vaakunana oli
korppi, kuului allamainittu Jöns V. ja hänen
veljensä ratsu- ja tallimestari Joen V.,
Kastelholman vouti, joka uskollisuutensa tähden Juhana
herttualle 1563 tuomittiin kuolemaan ja mestat-
tiin, sekä toiseen, jonka vaakunassa oli kaksi
ristikkäistä nuolta, kuuluivat Anders ja
Klas V. Tietämätöntä on, oliko Kustaa Vaasan
tunnettu sotapäällikkö, Nils Dacken 1542
surmaama Arvid V. jollain lailla niille sukua.
1..J öns V. (k. n. 1560), Vääksyn herra,
saapui Suomeen 1510-luvulla Äke Yrjänänpoika
Tottin palvelijana; mainitaan 1525-27 Turun
linnanisäntänä, saipa hän Arvi Kurjen kuoleman
jälkeen pari kertaa Kustaa Vaasalta käskyn
hoitaa piispankin virkaa, s. o. oikeastaan
piispan-tulojen kantoa. Kuninkaalta hän sai Suomessa
melkoisia läänityksiä, Vääksyn kartanon ja
joksikin ajaksi puolet Pälkäneen pitäjästä. Hän oli
myös Ylisen Satakunnan tuomarina. Kustaa
Vaasa näyttää häneen suuresti luottaneen.
Venäjän sodan syttyessä 1554 V. sai toimekseen
järjestää Suomen sotaväen, ja Suomen
herttuakun-taa perustettaessa hän oli niitä miehiä, jotka
kuningas määräsi nuoren herttuan,
lempipoi-kansa, lähimmiksi neuvonantajiksi. Vuoden
lopulla 1555 hän puolisonsa Kirsti Pietarintytär
Jägerhornin kanssa testamenttasikin Juhana
herttualle Vääksyn. Hänen tytärpuolensa
Marga-reeta Olavintytär oli naimisissa seuraavan V:n
kanssa.
2. Anders V. (k. 1550-luvulla), Viikin herra
(Pirkkalassa), oli 1532-35 Turun linnanisäntänä,
maksaen läänistä valtiovarastoon
kokonaissummana 6,000 mk:n vuotuisen taksan. Kuului 1542
Tukholman linnueeseen. Sai 1546 toimekseen
Suomessa pestata sotilaita ja pitää katselmusta
niiden kera ja määrättiin 1552 muiden kanssa
tarkastamaan ja asuttamaan Pohjois-IIämeen
erämaita. V. 1544 kuningas hänelle lahjoitti ,,kaikki
kinkeri- ja nimismiesheinät", jotka sinä vuonna
olivat Pirkkalan pitäjästä suoritettavat.
3. Klas V. (k. 1563), Viikin herra, Juhana
herttuan uskottu, edellisen poika, oli 1556 Juhana
herttuan hovijunkkarina, kantoi Kuslaa Vaasan
hautajaisissa Pohjois-Suomen lippua, oli
ritarillisissa taidoissa harjaantunut nuori herra, joka
Eerikin kruunausjuhlassa vietetyissä loistavissa
turnajaisissa voitti palkinnon kuninkaan ja
Maunu herttuan jälkeen. Meni 1561 naimisiin
Juhana herttuan entisen rakastajattaren Kaarina
Hannuntyttären kanssa. Eripuraisuuden
kiihtyessä herttuan ja kuninkaan välillä Klas V.
viimeiseen asti Turun linnassa taisteli Juhanan
puolesta. Todistettiinpa hänen lausuneen, ettei
Eerik kuningas „ollut sopiva Ruotsin kruuuua
kantamaan, mutta kyllä tietävänsä toisen, joka
siihen oli ansiokkaampi, nimittäin Juhana
herttua", ja „tahtovansa mielellään itse olla se.
joka ottaisi kruunun kuriinkaan päästä ja panisi
sen herttuan päähän". Tästä syystä hänet
kapinoitsijana tuomittiin kuolemaan ja mestattiin.
K. G.
Vestibyli (lat. v csti’bulum), uudenaikaisissa
monumentaalirakennuksissa sisäänkäytävän ja
portaan välinen, usein arkkitehtonisestikin
huomattavammin käsitelty tila, etuhalli, eteinen,
porrashalli. U-0 N.
Vestigia terrent [i’g] (lat.), jäljet
pelottavat (sanoi eläinsadun kettu jalopeuralle).
Westinghouse lue’stir]haus], George (s.
1846-1914), kuuluisa amer. keksijä ja tehtailija.
W. on m. m. tullut tunnetuksi ilmajarrun („W:n
pikajarru" myös Suomen valtionrautateillä käy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
