Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-205
Viipuri
1211
myyntiosakeyhtiön voittovaroista teki v:lta 1914
Smk. 169,404: 83; näistä rahoista on
kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan myönnetty
määrärahoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Kaupungin kiinteän omaisuuden arvo
(lukuunottamatta asemakaavan ulkopuolella olevaa maata)
oli 1916 Smk. 5,115,180:—; kaupungin irtaimen
omaisuuden arvo oli samaan aikaan Smk.
894,688: 37.
V:n kaupungin tulot ja menot olivat 1913:
[-Pääluokka-]
{+Pää- luokka+} Menot. [-Vuosi-säänniln-] {+Vuosi- säänniln+} mukaan Kirjojen mukaan
, Velat ja korot...... 858,648 30 851,944 17
11 Kaupungin virastot .... 175,905 171,246 61
III Kunnallishallinto..... 167,830 - 166,137 17
IV Poliisilaitos....... 77,540 — 80,910 50
V Palolaitos ?...... 106,035 - 105,752 85
VI Vaivaishoito .... . . 189,094 - 172,431 68
VII Hyväntekeväisyyslaitokset . 7.500 - 7,651 36
VIII Terveys- ja sairashoiio . . 213,745 90 199,951 42
IX Opetuslaitos...... 385,690 - 364.901 71
X Kaupunginkirjasto .... 21,530 - 21,297 41
XI Museo......... 3,760 - 3,504 33
XII Raatihuone....... 5.985 - 4,553 44
XIII Teatteri........ 9.000 - 9.197 64
XIV Kauppahalli....... 8,820 5,548 78
XV Teurastamo....... 32,680 41,197 01
XVI Jäänmurtaja...... 24.00J - 24,000 -
XVII Vesijohto........ 97,850 - 89,157 65
XVIII Katuvalaistus...... 75.000 - 72,000 —
XIX Kaupungin yleiset rasitukset 526.250 - 530,6ii8 40
XX Kiinteimistöt maalla . . . 73,262 05 46,725 32
XXI Yleiset tyOt....... 921,306 36 1,061.701 41
XXII Kävelypaikat ja istutukset . 50.710 50,824 74
XXIII Puhtaanapito...... 93,160 - 87,983 28
XXIV Eläkkeitä........ 17.814 - 17,124
xxv Erinäisiä menoja . . . . , 78,310 - 76,624 87
XXVI Lyhennyksiä ja arvaamatto-
mia menoja..... 178,000 217,6^0 34
Yhteensä Smk. 14,H99,425161114,480,726109
[-Pääluokka-]
{+Pää- luokka+} Tulot. [-Vuosi-säännOn-] {+Vuosi- säännOn+} mukaan Kirjojen mukaan
I Kassasäästo....... 10,000 39,le4 81
II Valtioapuja ....... Kaupungin kiinteä omaisuus 448,378 10 486.664 26
III 224,470 - 232,841 60
IV Tnnttiäyrejä...... 7,000 7,390 87
V Teurastamo....... 25,000 51,616 10
VI Tuloja antavia oikeuksia . . 750.200 - 890.y93 30
VII Vesijohto......" . 195,610 224,068 27
VIII Vaivaishoito...... 46,080
-420 50,566 45
IX Kunnallinen
työnvälitystoimisto ........ 420
X Opetuslaitos....... 7,860 7,307 10
XI Korkoja........ 15,000 - 36,518 76
XII Terveys- ja sairashoito . . 70,000 75,157 40
XIII Erinäisiä tuloja..... 36,880 - 30,729 41
XIV Voittovaroja väktjuomain-
myyntiosakeyhtiMtä . . 166,505 — 166.505 —
XV Varattuja varoja..... 94.926 36 66,377 93
XVI Lainoja ....... 1.000.000 - 810.094 83
XVII Taksoitus........ 1,301,096 15 1,304,290 —
Yhteensä öiuk. 4,399,425161| |4,480,726 09
Kaupungin palosainmutuslaitos on
v:sta 1907 sijoitettu uuteen, komeaan ja
kaikinpuolin uudenaikaiseen taloon. Paloasioita johtaa
palotoimikunta. Kaupungin palokuntaan kuuluu
palomestari, alipalomestari, kaksi ruiskumestaria,
yksi koneenkäyttäjä, yksi varakoneenkäyttäjä,
yksi varusmestari, yksi kersantti, sekä 13
korpraalia ja 32 palokonstaapelia. Sitäpaitsi on
kaupungissa olemassa vapaaehtoinen palokunta, joka
omistaa puutalon. — Poliisilaitoksen
henkilökunta oli 1917: poliisimestari, poliisimes-
tarinapulainen, sihteeri ja sihteerinapulainen,
etsivän osaston päällikkö, 7 komisaaria.
9 kanslistia, lääkäri, valokuvaaja sekä miehistöä
236 (niistä 6 ratsastavaa poliisia) henkeä.
V. 1916 vahvistetun menosäännön mukaan tekivät
menot 617,700 mk., mutta ovat sittemmin
kalliin-ajan ynnä muiden olosuhteiden vaikutuksesta
nousseet melkein puolella. V:n 1917 tulo- ja
menoarvion mukaan tuli poliisilaitos kaupungille
maksamaan Smk. 214,105: 71.
Terveyden- ja sairaanhoitoa valvoo
terveydenhoitolautakunta, johon kuuluu
itseoikeutettuina jäseninä kaupunginlääkäri,
kaupungininsinööri, kaupunginarkkitehti ja
poliisimestari sekä 4 valtuuston kahdeksi v:ksi
kerrallaan valitsemaa jäsentä ja 4 varajäsentä.
Terveydenhoidon säännöllinen valvominen
tapahtuu terveydenhoitolautakunnan toimiston kautta,
joka on auki jokaisena arkipäivänä, jolloin myös
toimiston johtajana toimiva kaupunginlääkäri on
tavattavissa. Kaupunginlääkärin rinnalla on
apu-laiskaupunginlääkäri, sekä sitäpaitsi kolmas
alue-lääkäri. Veneeristen tautien valvominen
tapahtuu terveydenhoitolautakunnan toimiston kautta.
Kaupunki pitää huolta myös maksuttomasta
rokotuksesta, jota johtaa erittäin palkattu lääkäri
sairaanhoitajattaren avulla. Vielä on
terveydenhoitolautakunnan käytettävissä aviottomain
lasten huoltaja. — Kaupungin parannuslaitoksia
ovat: kunnallissairaala, jossa on sisätautien
osasto (32 sairaspaikkaa) ja kulkutautien osasto
(22 sairaspaikkaa), mielisairaala (114
sairaspaikkaa), synnytyslaitos (18 hoitopaikkaa). Lisäksi
on suuri valtion ylläpitämä lääninsairaala,
diakonissalaitoksen sairaala ynnä siihen kuuluva
prof. G. J. Strömborgin sairaala silmätauteja
varten, ortopedinen poliklinikka, yksi
yksityissairaala sekä yksi yksityinen synnytyslaitos. —
V. 1916 oli kaupungissa 26 suomalaista lääkäriä,
6 suomalaista hammaslääkäriä, 4 eläinlääkäriä
ja 6 apteekkia, joista yksi esikaupungissa.
Köyhäinhoitoa valvoo
köyhäinhoitohallitus. V. 1916 nautti avustusta ja hoitoa
767 henkilöä, joista kaupungin vaivaistalossa 398.
V. 1918 astui voimaan uusi järjestely, jonka
mukaan köyhäinhoitohallituksen muodostavat:
toimeenpaneva johtaja, puheenjohtaja, sihteeri,
kamreeri, kamreerinapulaineu, kanslianapulainen,
kaksi tarkastajaa, lastenhoidon tarkastaja ynnä
12 valtuuston kolmeksi vuodeksi valitsemaa
jäsentä. Vaivaistalon nimi muutettu
,,kunnalliskodiksi"; sitä johtaa johtaja, johtajatar,
lastenkodin johtajatar, jota paitsi laitoksessa toimii
kaksi sairaanhoitajatarta. Kysymyksessä myös
työlaitoksen perustaminen.
Kaupungin kunnallisista laitoksista on vielä
mainittava teurastamo ja
lihantarkas-t a m o. Se on suuri, uudenaikainen laitos,
valmistunut 1912 (perustamiskustannukset 877,982 mk.).
V. 1916 teurastettiin siellä 17,498 eläintä ja
tarkastettiin 23,678 ruhoa; tulot olivat 91,463 mk.
ja menot 129,308 mk., joihin summiin ei ole
mukaan otettu korkoja eikä kuoletuksia.
Laitoksen toimintaa valvoo erityinen johtokunta.
Vesijohtolaitos, valmistunut 1893,
sijaitsee Rosuvoissa pari km kaupungin ulkopuolella;
vesi pohjavettä, joka kaivoista pumputaan (siitä
nimi ,,vanha pumppulaitos") Papulanmäellä
olevaan 1,100 m3 sisältävään vesisäiliöön. V. 1909 toi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
