Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-205
Viipuri
1216
uritettiin laajennus rakentamalla toinen
pohja-vesilaitos Liimatalle noin 6 km kaupungin
ulkopuolelle. Vesijohtoverkon pituus 1916 39,444 m.
Pumpattu vesimäärä 1916 1,264,931 m3.
Palaillaan kysymyksessä vesijohtoverkon laajennus
Mättäänojan järven pohjavesialueelle, joka on
9 km päässä kaupungista.
Kunnallisista lautakunnista ja
toimistoista mainittakoon vielä:
maatalouslautakunta, puistolautakunta, sähkölautakunta,
majoituslautakunta, köyhäin asianajolautakunta,
työnvälitystoimiston johtokunta, holhouslautakunta,
panttilaitoksen osakeyhtiön johtokunta,
kasvatus-lautakunta, taksoitusvalmistelukunta, koulujen,
kirjaston, museon ja teatterin johtokunnat,
musiikkilautakunta y. m.
Oikeudenkäyttöä varten on
raastuvanoikeus, jonka muodostavat oikeuspormestari sekä
kaksi vanhempaa ja kuusi nuorempaa
oikeusneuvosmiestä. Se toimii kolmena osastona.
Toisena oikeusasteena on V:n hovioikeus,
jonka tuomiovalta käsittää 23 tuomiokuntaa. -—
Kaupungissa on lääninvankila.
Yleisistä virastoista on mainittava
lääninhallitus, jonka etunenässä on V:n läänin
maaherra.
Oppilaitokset. V:n merkitys Itä-Suomen
sivistyskeskuksena ilmenee m. m. sen lukuisissa
oppilaitoksissa. Valtion oppikouluja on: ruots.
lyseo (per. 1874, oppilasluku 1917 172), suom.
klassillinen lyseo (per. 1879, oppilasluku 1917
183), suom. lyseo (per. 1891, oppilasluku 1917
344), ruots. tyttökoulu (per. 1876, oppilasluku
1917 175), suom. tyttökoulu (per. 1881,
oppilasluku 1917 425). Yksityisiä oppikouluja: V:n
yhteiskoulu (per. 1898," oppilasluku 1917 247),
uusi yhteiskoulu (per. 1905, oppilasluku 1917
207), suom. ja ruots. jatko-opisto sekä
viisi-luokkainen suom. reaalikoulu (per. 1913,
oppilasluku 1917 96). Muita opistoja ja kouluja:
suom. kauppakoulu (per. 1887, oppilasluku
1917 58), merikoulu (per. 1868), teollisuuskoulu
(per. 1898, oppilasluku 1917 31), käsityöläiskoulu,
valmistava poikain ammattikoulu, 1917
perustettu yksityinen maanviljelyslyseo,
kansanlaulu-opisto, kirkkomusiikkiopisto, V:n
musiikinystäväin orkesterikoulu, V:n taiteenystäväin
piirustuskoulu. Tähän tulee lisäksi joukko pienempiä
ammatti- ja lastenkouluja. — Suom. työväenopisto.
— Venäläisiä kouluja oli vielä 1917:
7-luokkai-nen reaalikoulu, naiskymnaasi, porvarikoulu. —
Kansakoulut (1915-16): 1 tarkastaja,
suomenkielisiä opettajia: 12 mies- ja 48
naisopettajaa sekä 6 ruotsinkielellä opettavaa opettajatarta,
siis opettajia yhteensä 66. Eri koulut: suom.
kansakoulu, jossa oli kuusi vuosiosastoa eli
luokkaa, kukin jaettuna useaan rinnakkaisosastoon;
näitä rinnakkaisosastoja oli 55; oppilaita 1,996,
joista poikia 981, tyttöjä 1,015. Ruots.
kansakoulu, jonka luokat olivat jakamattomat, paitsi
neljäs, jossa oli 2 rinnakkaisosastoa. Oppilaiden
vähälukuisuuden tähden opetettiin V:ttä ja
VI:tta muutamissa aineissa yhdessä; oppilaita
163, joista 73 poikaa ja 90 tyttöä. Tyttöjen
jatkokoulu, jossa oli kolme vuosiosastoa. Opetus
pääasiassa suomenkielellä; oppilaita 57.
Kansa-koulukurssit aikuisille, joissa oli kaksi osastoa;
opetus suomenkielellä; oppilaita 42. Koko
oppilasmäärä siis 2,258. Menot kaikkiaan 265,838:85
mk. Koulukeittiö toiminnassa; siitä osallisina
112 lasta. Kesäsiirtola 50 lapselle, yksityisten
avustuksella. Koululääkärin lausunnon mukaan
oli ravitsemistila oppilaiden keskuudessa
seuraava: 57,60 % hyvin ravittuja, 26,55 %
keskinkertaisesti ravittuja, 15,85 % huonosti ravittuja.
Esikaupungeissa on Kolikkoinmäen, Tiiliruukin,
Ivelkkalan, Kangasrannan, Sorvalin ja Hiekan
kansakoulut; siis 6 koulua, joiden yläkouluissa
oli 1917 yhteensä 43 opettajaa (21 miestä ja
22 naista) sekä 1,694 oppilasta (835 poikaa ja
859 tyttöä) ; niiden yhteydessä toimivissa
alakouluissa oli 16 naisopettajaa ja 1,236 oppilasta
(618 poikaa, 618 tyttöä). Yhteensä siis
esikaupungeissa 59 opettajaa ja 2,930 oppilasta.
Kaupunginkirjasto ja lukusali.
Kirjasto jakautuu käsi- ja lainakirjastoon.
V. 1916 oli käsikirjastossa 4,957 nid. ja sen
käyttäjien lukumäärä n. 130 henkilöä päivittäin
talvikuukausina. Lainakirjastossa oli nidosten
lukumäärä 20,601 ja lainausten lukumäärä 43,045
1. n. 3,600 lainausta kuukaudessa. Lukusalin
kirjaston kappalemäärä oli 4,917 ja lukusalissa
kävijöitä 70,961. — Kirjasto-olot järjestelyn ja
uudistusten alaisina: v:n 1918 alusta on
toimessa erityinen kirjastonhoitaja ja hänen
rinnallaan apulaiskirjastonhoitaja. Talo, johon sekä
kirjasto että lukusali ovat sijoitetut, vanha ja
ahdas. Uutta ja ajanmukaista kirjastotaloa
varten on rahasto olemassa, mutta sota ehkäisi
rakentamiseen ryhtymisen; paikka on myös vielä
määräämättä. Kirjaston vähäinen alku on
luettava v :sta 1804. kirjaston menot 1917 23,050 mk.
—- V:n museo (Museum viburgensc): 1916 oli
kokoelmien numeroluku 9,891 ja niiden
palo-vakuutusarvo 90,000 mk.; kävijöitä oli 6,265,
tulo- ja menoarvio 23,184: 12 mk. —
Kokous-ja juhlasaleina käytetään raatihuoneen ja
kansakoulun juhlasaleja. V:n teatterissa
näyttelee Maaseututeatteri ja satunnaisesti
esiintyvät kiertueet. Kaupunki, joka omistaa
teatteritalon, on anniskeluyhtiön varoilla avustanut
teatteria. Uutta teatteritaloa varten on olemassa
rahasto. — Samoin on kaupunki avustanut
,,V:n musiikin ystäväin" ylläpitämää
orkesteria sekä torvisoittokuntaa. —
Yhdistyksistä mainittakoon: Merkur-liitto
(liikeapulaisten yhdistys), Kauppa- ja tehdas-yhdistys,
Karjalan tekn. seura. Talonomistajain yhdistys,
Teolli-suusyhdistys, Tekn. klubi, Käsityöläisylidistys,
Eläinsuojelusyhdistys, Köyhäin ystävät,
Etelä-Karjalan maanviljelysseura, Naisyhdistys,
Suomalainen naisliitto, Taiteen ystävät, Musiikin
ystävät, Viipurin suomalainen
kirjallisuusseura (ks. t.) ja suuri joukko puolue-,
urheiluja ammattiyhdistyksiä, uskonnollisia seuroja,
lauluseuroja, pääkaupungissa toimivien seurojen
haaraosastoja (Konkordia-yhdistys y. m.). Lisäksi
toimii Etelä-Karjalan nuorisoseura keskusseurana
alueellaan. — Sanomalehdistö. V :ssa
ilmestyi v:n 1918 alussa 7 jokapäiväistä lehteä
(Karjala, Työ, Karjalan aamulehti, Viipuri, Viborgs
Nyheter ja Itä-Suomen Työmies, sekä Maakansa),
jonka lisäksi Karjalan aamulebdellä on
kolmipäiväinen painoksensa (Karjalan lehti). Vielä
011 nuorisoseurojen äänenkannattaja, jokunen
uskonnollinen lehti j. n. e.
Kauppa ja 111 e r e n k u 1 k u. Kaupungin
mainio asema on siitä jo ikimuistoisista ajoista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
