Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1217
Viipuri
1218
tehnyt tärkeän idän ja lännen välisen
kauppapaikan ja kohottanut kaupan kaupungin
tärkeimmäksi elinkeinoksi. Laaja, hyvä satama tosin
on puuttunut, mutta Uuraan ulkosatama on tässä
suhteessa tullut avuksi. Rautatieyhteys on
myöskin hyvä. V. 1913 oli tuonnin arvo kaikkiaan
60,925,576 mk.; tästä määrästä oli: viljaa,
jauhoja, ryynejä (mukana herneitä y. m.)
17,i milj. ink., siirtomaatavaroita ja »höysteitä"
8 milj. mk., »mineraaleja ja mineraaliteoksia"
5,4 milj. mk., metalleja ja metalliteoksia
5,» milj. mk., »kudelmia" 4,7 milj. mk.,
rehuja muita kasviaineita y. m. 2,« milj. mk.,
koneita ja koneosia 2,6 milj. mk.,
karjantuot-teita 2 milj. mk., kem. valmisteita ja
tarveaineita 1,7 milj. mk., öljyä, rasvoja sekä
valmisteita niistä 1,7 milj. mk., kalaa 1,4 milj. mk.
j. n. e. Tuonti tapahtui suurimmaksi osaksi
meritse, vähemmässä määrin rautateitse
Venäjältä (järjestettyä tilastoa ei ole). — Vienti,
joka melkein kokonaan kulki meritse, oli
arvoltaan 45,687,991 mk.; siitä määrästä tuli
puutavaroiden ohelle 37,314,289 mk. ja puumassan
sekä paperin 5,306,477 mk., muut erät siis aivan
vähäpätöisiä. Puutavaroita vietiin etupäässä
Englantiin (510,197 m3), Ranskaan (257,609 m3),
Saksaan (172,426 m3), Belgiaan 129,920 m3),
Aleksandriaan (122,236 m3) j. n. e. V:n
tullikamarin kanto oli 1907 6,194,063 mk. ja 1913
6,425,576 mk., satamakonttorin kanto 1913
258,134 mk. sekä liikennekonttorin kanto
634,324 mk. Purjehduskautena 1913 selvitettiin
tullikamarissa 2,056 laivaa, yht. 765,898 rek.-ton.;
niistä oli 1,299 höyrylaivaa (685,840 rek.-ton.) ja
757 purjelaivaa (80,058 rek.-ton.). Suomesta
saapui 901 laivaa, Venäjältä 444, Saksasta 296,
Englannista 147, Tanskasta 116, Ruotsista 103
j. n. e. Kansallisuudeltaan olivat laivat:
suomalaisia höyryaluksia 579 (128,800 rek.-ton.) ja
purjealuksia 462 (56,641 rek.-ton.), saksalaisia
höyryaluksia 202 (130,534 rek.-ton.),
purjealuksia 7 (1,493 rek.-ton.), norjalaisia
höyryaluksia 186 (148,659 rek.-ton.), purjealuksia 2
(109 rek.-ton.), ruotsalaisia höyryaluksia 132
(100,391 rek.-ton.), purjealuksia 69 (9,818
rek.-ton.), tanskalaisia höyryaluksia 91 (75,710
rek.-ton.), purjealuksia 35 (4,569 rek.-ton.),
englantilaisia höyrylaivoja 57 (65,350 rek.-ton.),
venäläisiä ainoastaan 20 höyrylaivaa (2,620
rek.-ton.) ja 182 purjealusta (7,428 rek.-ton.) j. n. e.
— V:n merimieshuoneen piirissä oli
rekisteröityjen alusten lukumäärä 1916 seuraava:
parkki-laivoja 2, kuunareita 16, kaljaaseja ja
kuut-toja 177, jaaloja, lotjia, jahteja ja pursia 626,
höyryaluksia 78, yhteensä 895 (tonniluku 65,283,s).
Näistä on kuitenkin suurin osa kotoisin
V:n ympäristön rannikkopitäjistä. V:ssa on
Alankomailla, Belgialla, Espanjalla, Norjalla,
Yhdysvalloilla, Ranskalla, Ruotsilla, Tanskalla ja
Englannilla varakonsulit.
Rautatie. V. on Riihimäen-Pietarin radan
(ks. t.) varrella, jotapaitsi Nurmekseen johtava
Karjalan rata haarautuu V:n asemalta. Etäisyys
Helsingistä 313 km, Pietarista 129 km. Asemalta
johtaa lisäksi asemarata satamaan. Asema on
I luokan sekä liikenteeltään Helsingin
jälkeen Suomen valtionrautateiden suurin. Maamme
rautatieasemista V:n uusi asema on
suurenmoisin, uudenaikaisin ja mukavin. V. 1916 kannettiin
39. X. Paineltu 19
yhteensä liikennevaroja: 4,229,536 mk. sekä
yhdysliikenteestä Venäjän kanssa 7,776,264 rpl.
Matkustajaliikenne tuotti 2,022,673 mk.;
lähetettyä rahti- ja pikatavaraa 234,945 ton., josta
vaunulastitavaraa 159,988 ton.; saapunutta
rahti-ja pikatavaraa 334,569 ton., josta
vaunulastitavaraa 274,105 ton.
Teollisuus. Mikään suuri
teollisuuskaupunki ei V. ole koskaan ollut eikä ole
nykyäänkään. Teollisuuden nykyistä tilaa valaiskoot
seuraavat numerotiedot: teollisuuspaikkoja oli 1913
kaikkiaan 386, joista tehdasmaisia 90 ja
käsityöpaikkoja 296; työväestöä oli niissä yhteensä 4,468,
joista 2,850 miestä ja 1,618 naista.
Voimakoneiden käyttövoimia oli yhteensä 3,609 hevosv.
Työpalkkoja maksettiin 3 milj. mk. Raaka-aineita
kulutettiin 9,« milj. mk:n arvosta.
Valmistuksen bruttoarvo 17,3 milj. mk. Bruttoarvoon
katsoen olivat suurimmat: tupakkatehtaat 3,j milj.
ink., väkiviinatehtaat n. 1 milj. ja oluttehtaat
0,46 milj. eli toisin sanoen tuotti
nautintoaine-teollisuus yhteensä 4,7 milj. mk., siis melkein
kolmannen osan koko teollisuudesta. Muusta
teollisuudesta mainittakoon: konepajat (2 milj. mk.),
sähkölaitteet ja -koneet (886,600 mk.),
sähkö-valaistustehtaat (486,000 mk.), saippuateollisuus
(670,000 mk.), kynttiläteollisuus (515,800 mk.),
trikooteollisuus (622,400 mk.), paita- ja yleensä
alusvaateteollisuus (594,200 mk.), räätälinliikkeet
(544,100 mk.), leipomot (654,600 mk.),
kirjapainot (570,600 mk.), myllyt (568,900 mk.) j. n. e.
— Tehtaista mainittakoon: Havin saippuatehdas,
Nevvskin kynttilätehdas, Sergejeffin tupakka- ja
oluttehdas, Baroninin ja Sandenin
tupakkatehdas, yhdys-oluttehdas, O.-y. Kalja, V:n
tulitikkutehdas, Kelkkalan tulitikkutehdas, V:n
sementtivalimo, V:n karamellitehdas, karamellitehdas
Koitto, Saariston konepaja, John Lindgrenin
paitatehdas, V:n höyrymyllyt, Sähkö o.-y.,
Kaasu o.-y., Salmisen nahkatehdas o.-y., T. Sokan
kenkätehdas. V:n lähimmässä ympäristössä on
tehtaita: Tienhaarassa (myllyjä, öljytehdas,
asfaltti- ja puusepäntehdas), Tammisuolla
(myllyjä, saha, tiilitehdas, konepaja) ja Säiniöllä
(myllyjä, saippua- ja tiilitehdas).
K a a s u t e h d a s. Per. 1860 ja nykyään
Kaasu- ja sähköosakeyhtiön (ent. Paul Wahl
& C:o) omistama. Sijaitsee ent. linnoituksessa.
Kaasukelloja 3 kpl. (tilavuus 1,100 m3) ja
kaasun valmistusmäärä 1917 662,800 m3.
Sähkölaitos. Toiminimi Paul Wahl & C:o
perusti sen 1887 ja 1910 siirtyi laitos saks.
toiminimi A. E. G:lle. Sähkövirtaa kehitetään
yhteensä 2,200 hevosv. koneilla; 400 hevosv.
saadaan Lavolan vesivoimalaitoksesta, joka sijaitsee
Säkkijärven pitäjässä 40 km kaupungista. V. 1917
kehitettiin 3,269,365 kilowattia.
Sähköraitiotiet. Omistaa A. E.
G.-yhtiö. Ne joutuvat määräajan kuluttua ja 1910
tehdyssä myönnytyskontrahdissa lähemmin
määrätyillä ehdoilla kaupungin omaisuudeksi.
Raitio-tieverkko, valmistunut 1913, on jaettu kolmeen
linjaan: 1) Papula-Turunsilta (pitkin Papulan-,
Rautatien-, Aleksanterin-, Torkkelin-,
Pohjois-Vallin-, Katariinan- ja Torikatua; Torkkelin-,
Aleksanterin- ja Papulankadulla kaksiraiteinen) ;
2) Rautatienasema-Kolikkoinmäki (pitkin
Aleksanterin-, Torkkelin-, Vaasan- ja
Katariinan-katua Kolikkoinmäelle; Katariinan- ja Torkke-
0
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
