Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virtsalieriöt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1387
Virtsarakon taudeista
(„rakkotau-deiata") mainittakoon: 1) Rakkokatarri,
pintapuolinen rakon limakalvon tulehdus
virtsapako-tuksineen, jolloin virtsa on liman ja epitelisolu jen
samentamaa; sen syinä ovat useimmiten
ärsyttävät ravintoaineet tai lääkkeet. Jos tulehdus
jatkuu limakalvoa syvemmälle, seuraa 2) varsinainen
rakkotulehdus (ci/slilis), jolloin virtsassa
lisäksi aina on runsaasti mätäsoluja, usein verta,
joskus kudosriekaleitakin. Säännön mukaan sairas
kärsii kipuja ja taajaa virtsapakotusta sekä usein
kuumetta, varsinkin silloin, kun virtsa käypi
kovin sameaksi ja löyhkääväksi. Taudin syinä
ovat miltei aina tautibakteerit (tippuri- ja
mätä-kokit, koli-, tuberkeli-, difteria y. m. basillit).
Lisäksi rakkokivet ja muut rakkoon joutuneet
vieraat esineet miltei aina aiheuttavat
rakkotulehduksen: samoin se sangen usein liittyy (vanhain
miesten) prostatahypertrofiaan sekä rakon
halvautumiseen. 3) li a k k o k o u r i s t u s, puuskittain
tai hetkellisesti esiintyvä kovin kiusallinen rakon
tyhjentämispakotus (ärsyttävien juomain,
hermo-häiriöiden tai selkäydinvikain seurauksena). 4)
Rakkohalvaus johtuu selkäytimen
loukkau-tumisesta tai taudeista, joskus hysteriasta tai
järjettömän pitkällisestä virtsatarpeen
pidättämisestä. Taudin merkkejä ovat aluksi virtsaumpi,
jota pian seuraa virtsan tihkuminen tipottain.
5) Rakon kasvannaisista ovat
tavallisimmat hetulamaiset tai pehmeän syylämäiset
papil-lomit, joihin usein tulee syöpä; alkuperäiset
syövät (carcinomit ja sarkomit) ovat rakossa
suhteellisen harvinaisia. Rakkokasvainten
ensimäi-senä merkkinä esiintyy useimmiten
epäsäännölliset verenvuodot rakkoon; myöhemmin lisäksi
vaikean rakkotulehduksen merkit; varmasti ne
tunnetaan rakkoa tarkastettaessa kystoskoopilla
(rakkopeilillä). 6) R a k k o k i v e t, ks. V i r t s
a-kivet. J. J. K.
Virtsarakon jänne (urachus). Matelioiden,
lintujen ja nisäkkäiden sikiöillä muodostuu
loppu-suolen etuosasta, jo ennenkuin sanottu suoli
avautuu ulospäin, allantois niminen pullistuma (ks.
A 11 an toi s), joka on yhteydessä -putkimaisen
varren avulla virtsarakon aiheen kanssa.
Myöhemmän kehityksen kestäessä tämä varsi, v. j. eli
urachus, muuttuu umpinaiseksi siteeksi, joka
alkaa virtsarakon korkeimmasta kohdasta ja
jatkuu napaan. Mainittua sidettä nimitetään
keski-mäiseksi virtsarakko-napasi teeksi
(ligamenlum vesico-umbilicale mediale), samalla
kuin sen kummallakin sivulla kulkevat, niinikään
virtsarakosta napaan, siteiksi muuttuneet,
sikiö-ai-kaiset napavaltimot, joita myöhemmin
nimitetään ulommiksi virtsarakko-napasiteiksi
(liga-menta rcsico-umbilicaUa lateralia). vrt. Sikiö.
Y. K.
Virtsasakka 1. virtsasedimentti syntyy
osittain virtsassa olevien kemiallisten aineitten
suostumisista, osittain elimistöä kohdanneista
sairaloisista ilmiöistä. Muutamat kuten
virtsa-happoiset, fosforihappoiset ja oksaalihappoiset
suolat saostuvat kuu niitä on virtsassa tavallista
runsaammin tai kun virtsan happamuus on
jossain suhteessa muuttunut, mikä saattaa tapahtua
terveilläkin ihmisillä. Näitten suolojen
olemassaolo ja laatu tunnetaan senkautta, että
virtsa-happoiset liukenevat lämmittämällä,
fosforihappoiset etikkahapolla ja oksaalihappoiset suola-
1388
hapolla. Ellei sakka häviä näillä keinoilla,
sisältää se joko limaa, bakteereja, märkää, verta tai
muita orgaanisia aineksia, ja silloin on
useimmiten jokin virtsaelimiä koskeva sairaus olemassa.
Tarkemman selon saamiseksi erotetaan sakka
sentrifugin avulla tai muulla tavalla ja tutkitaan
mikroskooppisesta E. Th-n.
Virtsasedimentti ks. Virtsasakka.
Virtsasilinteri ks. Virtsali eriöt.
Virtsatiehyet 1. munuaistiehyet ovat
munuaisen sisällä kulkevat, mikroskooppisen
hienot käytävät, joiden seinämien solut erittävät
virtsaa. Sanaa v. käytetään joskus myös
merkitsemään virtsa j ohdi nta (ureter) (vrt.
Munuaiset ja V i r t s a e 1 i m e t). Y. K.
Virtsattomuus (anuria) on seurauksena joko
virtsan erittymisen lakkaamisesta tai
virtsatiehyiden tukkeutumisesta. Useimmiten se syntyy siten,
että toisen tiehyen tukkii munuaiskivi samalla
kuin toinen munuainen on jostakin syystä tullut
toimeensa kykenemättömäksi tai on leikkauksella
poistettu. — Virtsan erittymisen
väheneminen (oliguria) riippuu tavallisesti
munuaisia kohdanneesta tulehduksellisesta prosessista
tai pitkälle keliittyneistä sairaloisista
muutoksissa. E. Th-n.
Virtsjärvi ks. Vörtsjärv.
Virtuaalinen (lat. vir tus = voima) ks. V i
r-t u a a 1 i n e n siirryntä.
Virtuaalinen siirryntä (virtuaalinen
nopeus) [lat. virtus = voima]. Jos ulkonaisten,
toisiaan tasapainossa pitävien voimien vaikutusten
alaisena olevan kappaleryhmän osia siirretään
toisiinsa verraten äärettömän vähän, niin sanotaan
jokaisen siihen kuuluvan pisteen samanaikaista
siirtymistä v:ksi s:ksi. Koneessa, jossa
voimaiu-siirtosuhde on muuttuvainen (toisiaan tasapainossa
pitävien voimain suhde vaihtelee), on, koneosien
ollessa tietyssä asennossa toisiinsa, voimain
vai-kutuspisteiden v :ten s :äin suhde määrätty. Suhde
saadaan, kun voimainvaikutuspisteiden
samanaikaiset matkat vhä lyhemmässä ajassa havaitaan
ja niiden rajasuhde etsitään. Se on yhtäsuuri kuin
voimain suhde kääntämällä. Vaikutuspisteen v. s.
kerrottuna voiman projektsionilla pisteen
liikesuunnalla sanotaan virtuaaliseksi
momentiksi. Se luetaan positiiviseksi, jos voima
ja v. s. tekevät keskenään 00° pienemmän kulman,
negatiiviseksi kulman ollessa 90° suurempi. Kone
— • yleensä mielivaltainen ryhmä
pisteitä — on tasapainossa, jos
virtuaalisten momenttien summa on
nolla (v:ten s:äin periaate). — V:ten s:äin
periaatteen lausuivat jo Galilei ja Stevin koneita
koskevana yleisenä lakina. Jean Beruoulli ja
Lagrange yleistyttivät lain käsittämään yleensä
pistervhmiä. joihin ulkonaiset voimat vaikuttavat.
V. S:n.
Virtuoosi ks. T a i t u r i.
Virtus (lat.), hyve, kunto; rohkeus.
Virulentti (lat. virus = myrkky),
elinvoimainen (oikeastaan myrkyllinen), bakteereista
puhuttaessa : tartuntakykyinen.
Virumaa ks. V i r o.
Virunum f-ruf-], Norieumin maakunnan
pääpaikka Rooman keisariajalla, nyk. Zollfeld
Kla-genfurtin lähistöllä. V:n rauniopaikalla on tehty
arvokkaita muinaislöytöjä. fPiehler. „V." (18S8>.]
K. J. H.
Virtsarakon jänne—Virunum
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
