Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vogulit - Vogüé, Charles Jean Melchior - Vohla, kili, vuohen karitsa - Vohu mano - Vohveli (våffla) - Voi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1441
Vogii£—Voi
1442
Vai m on hankinta, avion
solmiami-11 e n, synnytys ja hautaus suoritetaan
tai suoritettiin pääasiallisesti samalla tavalla
kuin ostjaakeilla.
Se, mitä näiden jälkimäisten
yhteiskunnasta ja historiasta on sanottu, koskee
kaikkein suurimmalta osalta myös voguleja.
Ensi-mäinen, joka yritti näiden oikeauskoisuuteen
taivuttamista, oli Permin piispa Gerasim, joka
suoritettuaan loppuun käännytystyön Permin alueella,
siirsi toimialansa Kaman itäpuolisiin seutuihin,
mutta sai väkivaltaisen kuoleman vogulin kädestä.
V. 1598 kastettiin Moskovassa Pelymin ruhtinas
Utsot, joka tällöin sai nimen Aleksanteri. Mutta
varsinaisesti joutui v:n käännytystyö alulle vasta
Filofejn toimesta, saman miehen, joka taivutti
oikeauskoisuuteen myös ostjaakit. Filofej, jonka
munkkinimi oli Feodor, kävi ensi kerran Berezovin
tienoilla 1712. Kahta vuotta myöhemmin hän jo
täällä kastoi oikeauskoisuuteen Sosvan ruhtinaan
Pietarin ja Ljapinin ruhtinaan Matvej Seksinan.
Samalla hän laski perustuksen näiden
paikkakuntien kirkoille, jotka sitten rakennettiin valtion
kustannuksella. Jo alkuvuodesta 1714 hän käänsi
huomionsa Pelymin v :liin, joista hänen onnistui
käännyttää suurin osa. Seuraavana vuonna hän suuntasi
retkensä Kondan jokialueelle, missä hän ensin
pysähtyi Nahratsin kylään polttaen heidän
arvokkaimman jumalansa ja perustaen pyhättöön
kirkon. Satygin kylässä, johon oli kokoontunut 600
aseistettua miestä, kohtasi F. aluksi jyrkkää
vastarintaa, joka kuitenkin herpautui, kun F.
julisti tulleensa tsaarin puolesta, joka halusi, että
kaikki hänen alamaisensa olisivat kristityitä.
Myöhemmin poltti pappi Mihail Stepanov
Kon-dalla 120 jumalankuvaa. — Käännytystyö ja
myöhemmänkin samansuuntaisen kirkollisen
toiminnan saavutus on ollut pelkästään ulkonaista.
Pakanalliset katsomukset sekaantuneina
kristillisiin käsityksiin ovat edelleen vallalla.
Ljapinilla, Sosvan lisäjoella, elää vielä vanhan
ruhtinassuvun jälkeläisiä.
Taloudellinen rappeutuminen käy
yhä huomattavammaksi; syyt siihen ovat samat,
kuin ostjaakeilla. ks. Vogulien my
to-logi a, Vogulin kieli ja kirjallisuus.
[N. L. Gondatti, „Vogulien pakanallisten
uskomusten jälkiä" (ven., Moskovan luonnon-ja
kansatieteellisen seuran „Izvestija" LI) ; I. N. Gluskov,
„Tserdynin vogulit" (Etnogr. Obozr. XLV) ; A.
Kannisto, „Angaben iiber die zalil der vvogulen"
(Finn.-ugr. Forsch. VI), sama, „t)ber die
wogu-lische schauspielkunst (Finn.-ugr. Forsch. VI),
sama, „Beiträge zur kenntnis der wogulischen
folklore und dialektenkunde" (Finn.-ugr. Forsch.
VIII) ; N. Sorokin, ,,Matka vogulien luo" (ven.,
Kasaanin yliopiston luonnontieteilijäin seuran
teoksia III) ; N. Maliev, „Kertomus
vogulilais-matkasta" (ven., Kasaanin yliopiston
luonnontieteilijäin seuran teoksia III) ; Lepehin, „Dnevnyja
Zapiski" (1771) ; S. Rudenko, „Antropologitseskoe
izsledovanie inorodtsev severo-zapadnoi Sibiri"
(Pietarin tiedeakatemian ,,M6moires", sarja VIII),
ks. myös Ostjaakit artikkelin lopussa olevaa
kirjallisuusluetteloa.] U. T. S. <£- A. K.
Vogiie /-gye’], Charles Jean Melchior,
comte de (s. 1829), ransk. arkeologi, matkusti
itämailla 1853-54 ja 1861-62, oli Ranskan
lähettiläänä Konstantinopolissa 1871-75 ja Wienissä
46. X. Painettu =0/519.
1875-79. Julkaisuja: „Les öglises de la
Terre-Sainte" (1859), ,,Le temple de Jerusalem"
(1864-65), ,,L’arehitecture civile et religieuse du
T:er au VI :e siöcle dans la Syrie centrale"
(1865-77), „M61anges d’arch6ologie orientale"
(1869), „Inscriptions semitiques" (1869-77).
K. T-t.
Vohla, kili, vuohen karitsa.
Vohu mano (,,hyvä mieliala"),
zarathustralaisuuden korkein ylienkeli, karjan suojelushenki.
A. J. P ii.
Vohveli (ruots. vdffla), ruutukka, ohut,
v.-rautojen välissä paistettu ruutuinen leivos.
Voi on (tav. lehmän) maidon rasvasta
valmistettu, ihmisen ruoka-aineena käytetty tuote.
Täristämällä kirnussa tai radiaattorikoneessa
(kirnuamalla) sopivalla tavalla n. 11-20° C
lämmössä joko maitoa tai kermaa (tuoretta tai
hapatettua), yhtyvät maidon rasvahiukkaset
vähitellen (ensin isommat sitten pienemmät)
toisiinsa muodostaen v.-rakeita, joihin
hieno-jakoisesti sitoutuu myös maidon vettä, valkuaista
ja muita aineita. Pusertamalla 1. ,,vaivaamalla"
kirnusta otettua v:ta joko käsivoimin lusikalla
tai koneella erotetaan siitä vähemmäksi
viimemainittuja aineita, jotka helposti aiheuttavat
siinä haitallisia muutoksia, käymisiä, maku- ja
hajuvirheitä. Samalla v. tulee sopivan kiinteäksi,
kuulakaksi ja vaaleankeltaiseksi, tasalaatuiseksi
tavaraksi, kun sitä vain muutoin oikein käsitellään.
Useita v.-lajeja suolataan hienolla, puhtaalla ja
kuivalla keittosuolalla, että siitä kirnumaito (ks. t.)
paremmin irtautuisi ja että se tulisi
kestävämmäksi. V:n laatuun vaikuttavat varsin monet
seikat: lypsy, eläinten ruokinta, maidon ja
kerman käsittely ja hapatus, kirnuamistapa,
säilytys j. n. e. Laadun mukaan käytetään
voimarkki-noilla yleisimmin seuraavia lajinimityksiä:
kesä-ja talvi-v, maatiais- ja meijeri-v., hapan- ja imelä
v., „Pariisin-v." (imelä, suolaamaton,
kuumennetusta kermasta tehty), vienti-v. (eksportti-v.),
separaattori- ja radiaattori-v., hera-v.
(juusto-heran kermasta). Tavallisimpien lajien kem.
kokoomus on suunnilleen seuraava:
[-Rasvaa-]
{+Ras- vaa+} o/o Vettä °/o [-Valkuaisainetta, sokeria, maitohappoa-] {+Valkuais- ainetta, so- keria, mai- tohappoa+} ja kivennäisiä % [-Keittosuolaa-] {+Keitto- suolaa+} %
Suom. hapan vienti-v. . 83,e 14,o 1,0 1,«
Imelä v. suolattu . . . 84,o 13,o 1,« 1,8
„ „ suolaamaton . 83,7 15,o 1,3 —
Radiaattori-v suolattu . 82,5 14,2 3,8
84,7 12,o 3,s
Hyvä v. on ulkonäöltä puhdas ja kirkas
sekä laatuun ja väriin nähden tasainen, sen
haju ja maku puhdas, imelän v:n mieto,
hap-pamen voimakas, maukas (arominen),
miellyttävän hapahko, vapaa vieraista haju- ja
maku-vivahduksista ; suolaisuus puhdas,
miellyttävän voimakas; rakenteeseen ja
käsittelyyn nähden on sillä kohtalainen kiinteys
ja taipuisuus (ei pehmeä, ei kova eikä hauras),
vedenpitoisuus sopiva, n. 13-15 % (lain määräämä
vedenpitoisuus vienti-v:lie enintään 16%), ollen
vesi tasajakoisesti sitoutuneena, irtautumatta
juoksevaksi, tihkuen vain vähäisinä kirkkaina
helminä pinnalle. Näissä suhtein arvostellaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
