Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Voi - Voideaineet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1443
Voideaineet—Voikoski
1444
v:ii laatua markkinoilla. Meidän kauppa-v:mme
on vielä usein virheellistä, vaikka se
meijeriliik-keemme kehittyessä onkin jo paljon entisestään
parantunut.
Taloudellisesti on tärkeätä saada kirnuttaessa
maidon rasva mahdollisimman tarkkaan
muodostumaan v :ksi. Kirnuutumisaste 1. se
prosenttimäärä kirnuttavan aineen rasvaa, joka
tulee v:hin, on kermasta 95-98 ja hapatetusta
maidosta 88-89 %. Kirnuamistulos
lasketaan jakamalla käytetty maitomäärä siitä
saadulla v.-määrällä, jolloin osamäärä ilmaisee
maidon kulutuksen v.-kiloa kohti, mikä tav. on
n. 23-26 kg. Jos v:n tekoon käytettävän
maidon rasvaprosentti (r) tunnetaan, ja
kirnuaminen muuten oikein suoritetaan, niin 100 :n
maito-kilon tuottama likimääräinen v.-määrä (v)
saadaan kaavasta
v - r X l,i tahi
V = r X 1,2-0,26.
Valmis voi sullotaan tiiviisti sellaisiin
puuastioihin, kuten pyökkisiin dritteleihin t. m. s.,
joista se ei saa sivumakua, tai kääritään
v.-paperiin määrätynkokoisiin (V2-1-2-5 kg:n)
kappaleihin kauppaan lähetettäväksi. Se on säilytettävä
kylmässä, kuiva- ja puhdasilmaisessa paikassa ja
varjeltava liialta valolta ja ilman vaikutukselta.
Samoin on meneteltävä v:ta kuljetettaessakin.
Suomessa on v:n valmistus ollut tunnettu jo
vanhoista ajoista. Aikaisemmin tehtiin v:ta
yksistään kotitaloudessa, myöhemmin
pääasiallisesti meijereissä. V. on tärkeä tuote sekä
kansamme omalle ruokataloudelle että myös
kaupallemme. Se on arvokkaimpia maamme
vientituotteista. V. 1905 oli voinvienti huipussaan, tehden
silloin lähes 16 milj. kg eli rahassa 38,05 milj. mk.,
vastaten n. 16 % maan koko viennistä. Sittemmin
on vientimäärä vähentynyt (1910 11,1 milj. kg),
mihin on vaikuttanut osaksi lisääntynyt v:a
käyttö kotimaassa, osaksi tuotannonkin
vähentyminen huonojen rehuvuosien ja maailmansodan
tähden, (vrt. Kirnu, K i r n u m a i t o, Maito,
Maitotalous, M e i j e r i 1 i i k e,
Maatalous, D r i 11 e 1 i.) [G. A. Bredenberg,
,,Piirteitä maamme voinvalmistuksesta" (Maaheuki
I, s. 275) ; Hcnkel-Pulkkinen, „Lyhyt meijeriopin
käsikirja"; Nils Engström ja L. Fr. Rosengrön,
,,Handbok i mejerihushällning".] E. v. K.
Voideaineet ks. Voide ja
Voitelu-a i 11 e e t.
Voidekuppi ks. Voitelu laitteet.
Voidritteli ks. D r i t t e 1 i.
Voigt [foihlj. 1. Johannes V. (1786-1863),
saks. historioitsija, v :sta 1817 professorina ja
valtioarkiston hoitajana Königsbergissä; teoksia.
,,Hildebraud ai s Papst Gregor VII und sein
Zeit-alter" (1815), „Geschichte Preussens" (9 nid.,
1827-39), ,,Codex diplomaticus prussicus" (6 nid.,
1836-61). — 2. Georg V. (1827-91),
historioitsija, edellisen poika, v:sta 1866 professorina
Leipzigissä, teoksia: oivallinen Italian humanismin
esitys ..Die VViederbelebung des klassischen
Alter-tums" (1854), „Enea Silvio de’ Piccoloniini als
Papst Pius II und sein Zeitalter" (3 nid. 1856-6.;:.
„Moritz von Saclisen 1541-47" (1876).
Voihappo, nimitys, jota käytetään kahdesta
isomeerisesta rasvahaposta, joiden empiirinen
kaava on C4IUO2. 1. Normaalinen v. on
öljynnäköinen neste, jonka haju 011 epämiellyt-
tävän hapan ja eltaantunut (pahentuneen voin
haju). Kiehumapiste 162°. Liukenee helposti
veteen, mutta saostuu siitä suolojen
vaikutuksesta. Sitä esiintyy glyseriiniesterinä eräissä
rasvoissa, etenkin voissa, josta se on nimensäkin
saanut. Yksiarvoisten alkoholien estereinä on
sitä eräissä haihtuvissa kasviöljyissä. Hiki ja
muut eläinten eritteet sisältävät vapaata v:oa.
Sitä muodostuu myös eräänlaisen käymisen,
„voiliappokäymisen" kautta sokerista,
tärkkelyksestä y. m. ja v:n teknillinen valmistus
(keinotekoisia hedelmämehuja varten) perustuukin
juuri tähän käymiseen.
2. Iso-v:oa, joka yleisiltä ominaisuuksiltaan
on edellisen kaltainen, ei ole rasvoissa;
sitävastoin sitä on eräissä kasviöljyissä (esterinä)
sekä vapaana happona Johanneksen leipäpuun
(Cerat.onia siliqua) hedelmissä. N. J. T.
Voijonmaa ks. Voionmaa.
Voijärvi (ven. Maslozerskaju), kylä ja
saman-uiminen kunta Vienan-Karjalan itä-osassa,
Kemijoen alajuoksun eteläpuolella, Usmanan kunnan
lounais-, Suikujärven kunnan pohjoispuolella.
Kunnassa oli 1907 1,052 as., kaikki karjala
i-s i a. Kunnanhuone Voijärven kylässä. Muita
huomattavia kyliä: Ofonanniemi.
Voikaa (Voikka), Kymin
osakeyhtiön (ks. t.) omistamat tehtaat Voikaan
kosken rannalla (n. 5 km Kuusankoskelta
luodepoh-joiseen), Valkealan pitäjässä, nuorin Kymin o.-y:n
tehtaista, mutta kehittynyt jo suurimmaksi niistä,
ollen samalla Pohjoismaitten suurin paperitehdas.
V:n tehtaat käsittävät puuhiomon (rak.
1897), paperitehtaan,
selluloosatehtaan ja sahan (rak. 1902) kosken itärannalla,
sekä kaksi sähkövoi 111 a-a s e m a a (rak. 1907
ja 1908) länsirannalla (Iitin puolella). Kosken
yli vie kaksijänteinen käymäsilta. Vesivoima
tehtaille saadaan kosken yläpuolisesta suvannosta
kallion lävitse louhitun, 145 m pitkän ja 6 m
leveän tunne>’in kautta. Jo 1905 oli toiminnassa
tehtaitten 17 turbiinia kehittäen yht. 3,547 hevosv.
Vuotuinen paperinvalmistusmäärä 11. 30 milj. kg.
— V:n tehtaitten ympäristöille on muodostunut
suuri tehdasasutus, n. 5,000 as. (1917). 3
kansakoulua (Voikaan, Mattilan ja
Väliä-Mattilan), yht. n. 450 oppilasta. — Paraillaan on
vireillä hanke V:n, Kuusankosken ja
Kyminteh-taitten, ynnä niitten ympäristön erottamisesta
Valkealan ja Iitin pitäjistä omaksi seurakunnaksi.
— V :aan johtaa Savon radalta 5 km pitkä
nor-maaliraiteinen sivurata, eroten pääradasta
pohjoispuolella Selänpään asemaa. L. H-nen.
Voikaankoski (vanha nimi
Kyöperilän-koski) on Kymijoessa n. 7 km Pyhäjärven
alapuolella: putouksen pituus 693 111, putouskorkeus
6,04 m, kosken leveys 56-140 m, hevosvoimamäärä
keskiveden aikaan 26,400 (korkean veden aikaan
37,840, matalan 15,840) ; sen itärannalla Voikaan
tehtaat ja tehdasasutus (ks. Voikaa).
Voikka ks. V o i k a a.
Voikoski. 1. Koski Mäntyharjun reitissii.
Sarkaveden ja Vuohijärven välissä, putouksen pit.
180 m, putouskorkeus 2,0 111. Hevosvoimamäärä
keskiveden aikaan 1,500 (korkeau veden aikaan
3,667 ja matalan 833). Mylly, ryynilaitos ja
pärehöylä (omist. A. Palmberg). Koskea 011 perattu
1836 ja 1852. — V. 1777 sai A. Argillander
oikeuden perustaa V:een „sahamyllyn"; jo sitä ennen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
