Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wolff ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1476
1481 Vostokov—Votjaakin kieli ja kirjallisuus 1506
1506
maakreivistä ja Titureliksi sanottu viehättävä
rakkaustarina, ovat jääneet keskeneräisiksi. —
Eepillisten teostensa ohella 011 YVolfram sepitellyt
myös lyyrillisiä rakkauslauluja; erityisesti hän
on tunnettu n. s. „päivälaulujen" runoilijana. —
\Volframille ominaista on aiheitten
syvämietteinen käsittely ja hyväntahtoinen huumori. Hänen
tyylinsä ja runokielensä ei ole yhtä kirkasta kuin
hänen runoilijatovereittensa Hartman von Auen
ja Gottfried von Strassburgin; se 011 hieman
raskasta ja paikoitellen hämärää. H. 8-hti.
Volga (muinaisajan Rh a ja Oarus, mordv. Ruv,
tser. Jul, tsuv. Atal, tat. Idal t. Kara Idal),
Euroopan pisin virta ja vanhoista ajoista
Euroopan-Venäjän tärkein liikeväylä. — V. alkaa Valdain
ylängöllä, Väinäjoen latvojen lähistössä. Tverin
kuvernementin Ustaskovin piirikuntaan kuuluvan
Volgino-Verhovje nimisen kylän luona olevasta
suosta, 229 m yi. merenp., virtaa vähäpätöisenä
purona muutamien järvien kautta kaakkoon ja
itään, saaden Volgo-järven itäpuolella Seliger
järven lasku joen Selizarovkan vas. ja käyden
pielelle aluksille kulkukelpoiseksi. Tehtyään sitten
ison mutkan etelään ja useita koskia
muodostet-tuaan, Y. Tverin kohdalla (122 m yi. merenp.) saa
vas. tulevan Tvertsan välityksellä siksi
huomattavan vedenlisän, että säännöllinen laivaliikenne
011 mahdollinen mainittuun kaupunkiin asti, johon
V:n ensimäisen pääosan lasketaan päättyvän.
Tveristä joki virtaa ensin itä-kaakkoon, mutta
tekee pian jyrkän käännöksen vasemmalle ja
kulkee koillista pääsuuntaa toisen pääosansa
pääte-kohdan, Rybinskin (79 m:n korkeudella)
lähistöön, paisuen tällä taipalella niin suureksi, että
sen uoma 011 120-425 111 ja laakso 2-6 km leveä,
syvyyden vaihdellessa 1-3 mriin. Rannat ovat
matalakumpuiset; uomassa olevat jääkautiset
loh-karekasaumat tekevät paikoin haittaa liikenteelle.
Kolmas V:n pääosa luetaan ulottuvaksi Okan
suuhun, Niznij-Novgorodiin (58 111 yi. merenp.K
Joki kasvaa. Seksnan Rybinskin luona siihen
yhdyttyä, kahta suuremmaksi ja virtaa
pääasiallisesti kaakkoon, suuresti mutkitellen. Rannat
käyvät korkeammiksi (paikoin yli 60 m), uoman
leveys lähentelee usein 1 km:iä (vas. tulevan
Unzan suussa melkein 2 km), saaria 011 runsaasti
(muutamat yli 10 km:n pituiset), syvyys
paikoin 13 111. mutta toisaalta vaikeuttavat monessa
kohden uoman poikki kulkevat hiekkamatalikot
(perckaty) ja särkät liikennettä. V:n neljäs,
Niznij Novgorodista Kaman suuhun (34 111 yi.
merenp.) ulottuva pääosa 011 itä-kaakkoon suun-
Volgan „vuorirantaa" Ziguli’n luona.
Volga. Rybinskin satama.
tautuva. Joki mutkittelee vähemmän, laakso 011
kapeimmassakiu kohdassaan (Tseboksaryn luona
2-3 km leveä, oikea ranta yleensä, kuten useim
millä muilla pohjoisen pallonpuoliskon suurilla
virroilla vasenta korkeampi (vrt. v. B a e r i 11
laki), jonka vuoksi sitä sanotaan
..vuoriran-naksi" erotukseksi vastakkaisesta. alavasta
,,niittyrannasta". Paikoin se saavuttaa 150 m:n
korkeuden yli vedenpinnan. Saaria ja matalikoita
on paljon, mutta kulkuväylä on harvoin
vähemmän kuin 1,5 m syvä. Kaman suusta alkavalle,
Tsaritsynin luona V:sta haarautuvan Ahtuban
lähtökohtaan päättyvälle viidennelle pääosalle 011
eteläinen ja etelä-lounainen pääsuunta määräävä.
Samaran kohdalla joki kuitenkin tekee ison mut
kan („Samaran mutkan") itään. „Vuoriranta",
joka tässä osassa on muodostunut tertiäärin ja
myöhempien aikojen savesta ja hiekasta sekä
liitukauden merkeleistä ja liidusta, kohoaa Sim
birskin lähistössä 95 m:n ja .,Samaran mutkassa".
Zigulin kaupungin kohdalla. 163 m :n korkeudelle
yli joen. Viimemainitussa seudussa nousee V:u
vasemmallakin rannalla korkeita jyrkänteitä.
Niinpä Samaran pohjoispuolella olevat liitukuk
kulat eräässä kohden ovat kokonaista 213 m
korkeat. Yleensä kuitenkin laakson vasen reuna on
matala. Uoman leveys 011 paikoin 2.:, km:
väylä-veden syvyys hiekkaisten matalikkojen kohdalla
kuivina vuosina usein vain 1,» m. Toisaalta on
yli 20 111 syviä kuoppia. Kamysinin yläpuolella
joenpinta siirtyy valtameren tason alapuolelle ja
Tsaritsynin luona se on 15 m alempana
merenpintaa. Suulaakso muodostaa V:n kuudennen
pääosan. Se alkaa yllämainitun Ahtuban lähtö
kohdasta ja kulkee Kaspian-alaugon halki kaak
koista pääsuuntaa Kaspian-mereen, jonka pinta
on 26 111 Mustan-meren pintaa alempana.
Tsaritsynin tienoilta, missä joki tekee mutkan länteen,
niin että sen ja Donin väliä on vain 11. 50 km,
..vuoriranta" nopeasti mataloituu, lietepohjaisen
laakson laajetessa 10-45 km leveäksi. Tavallaan
koko kyseessä oleva V:n osa jo 011 suistomaata
(pinta-ala 16,700 km2), mutta varsinaisen deltan
(n. 11.000 km2, 120 km leveä) lasketaan alkavan
vasta 55 km Astrakaan)n yläpuolella. Joen
lukemattomista haarautumista huolimatta pääuoman
leveys tavallisesti on yli 1 km:n ja sen syvyys
matalikkojenkin kohdalla yli 2 m. Vasta meren
lähistössä vaikeuttavat laajat särkkämuodostumat
liikennettä. — Koko pituus 011 3,695 km.
vesialue 1,458,922 km2, s. o. suunnilleen */a
Euroopan-Venäjästä. Lisäjoista, joita on kaikkiaan n. :?0rt.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
