- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1789-1790

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ylioppilaslehdet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1789

Ylioppilaslehdet

:—Ylioppilasliike

1790

Skandinaaviasta, saaduista lakkiaiheista.
Aikaisemmin oli maassamme ylioppilaita varten kyllä
vahvistettu pakollinen virkapuku, joka
kuitenkin oli ylioppilaille erittäin vastenmielinen ja
synnytti usein selkkauksia viranomaisten ja
ylioppilasnuorison välillä. Y:n luoja on neiti
Maria Grape (k. 1912), joka oli syntynyt
Ruotsin Länsipohjassa, Ala-Kainuun pitäjässä, jossa
hänen isänsä — vanhaa sikäläistä pappissukua —
oli pappina. Orvoksi jouduttuaan hän jo
kasvavana tyttönä joutui Suomeen ja sai
kasvatuksensa Oulussa. Helsinkiin siirtyi hän 1860-luvulla,
harjoittaen 1880-luvun loppupuolelle asti hyvin
tunnettua miesompelijaliikettä. Hän se lähetti
maailmaan ensimäisen suomalaisen
ylioppilaslakin, joka soreudellaan on herättänyt koti- ja
ulkomaalaisten yhteistä ihailua. K. K-s.

Ylioppilaslehdet ovat ylioppilasjärjestöjen
toimesta ja kustannuksella, toisinaan yliopistojen
myöntämällä avustuksella julkaistuja
ylioppilaiden, s. o. korkeakouluissa opiskelevan- nuorison
erikoisia äänenkannattajia, joissa pohditaan
yliopisto-opintoja, ylioppilasnuorison
itsekasvatus-työtä ja henkisiä rientoja sekä
ylioppilasyhdys-kuntien toimintaa koskevia kysymyksiä.
Useimmiten nämä lehdet ilmestyvät ainoastaan
lukukausien aikana, tavallisimmin kerran viikossa ja
niihin kirjoittavat etupäässä ylioppilaat itse,
mutta myös yliopistoissa olevat nuoremmat
tieteenharjoittajat sekä asianomaisten
korkeakoulujen opettajatkin. Pohjoismaisista
ylioppilasleh-distä oli vanhin Kööpenhaminan yliopistossa
ilmestyvä „Akadeinisk ugeblad", joka aloitti
toimintansa 1911. V:n 1912 alkupuolella alkoivat
ilmestyä norj. »Minerva, ugeblad for norske
stu-denter" ja Suomessa ruotsinkielinen
»Student-bladet, organ för Finlands svenska studenter".
Tanskalaiset ja norjalaiset ylioppilaslehdet ovat
sittemmin muuttaneet nimeäkin (»Studium" ja
»Akademisk revy"). Suomalainen
»Ylioppilaslehti" aloitti toimintansa v:n 1913 alusta.
Myöhemmin on Ruotsissa alkanut ilmestyä
ylioppilaslehti »Acta academica". Suomalainen
»Ylioppilaslehti" on suomenkielisten osakuntien julkaisema
ja on ilmestynyt säännöllisesti, lukuunottamatta
valtiollisten olojen aiheuttamaa keskeytystä
1918. K. K-s.

Ylioppilasliike, kristillinen, kautta
maailman levinnyt järjestö, johon kuuluu
enemmän kuin 150,000 jäsentä, johtaa alkunsa
pienestä kokouksesta, jonka Pohjois-Ameriikan
N. M. K. Y:n edustajat pitivät 1877 Louisvilleu
kaupungissa Kentuckyn valtiossa. Kokouksessa
oli saapuvilla kolmisenkymmentä ylioppilasta
kahdestakymmenestäkahdesta yliopistosta ja
korkeakoulusta. Nämä päättivät ryhtyä kristilliseen
työhön ylioppilastovereittensa keskuudessa ja
perustivat siinä tarkoituksessa Luther D.
Wis-hardin johdolla järjestön nimellä »The
Intercolle-giate Young Men’s Christian Association".
Toiminta, joka liittyi haarana N. M. K. Y:n työhön,
laajeni laajenemistaan. V. 1886 järjestettiin
Northfieldiin, tuunetun maallikkosaarnaaja D. L.
Moodyn työkeskukseen, kristillinen kokous
ylioppilaita varten, laatuaan ensimäinen. Siinä
syntyi erään nuoren ylioppilaan, jonka isä oli
lähetyssaarnaajana Intiassa — Robert P. Wilderin —
vaikutuksesta valtava innostus lähetystyöhön.
Kokouksen osanottajista, joita oli puoli kolmatta

sataa, lähes puolet lupautui lähetyssaarnaajiksi.
Niiden joukossa, jotka selittivät olevansa valmiit
»lähtemään lähetysalalle, jos Jumala sen sallii",
oli John R. M o 11. Hänestä sai tämä
»yli-oppilasvapaaelitoisten" nimellä tunnettu
lähetys-liike tarmokkaan ja taitavan johtajan. Liike
kasvoi nopeasti ja levisi kaikkiin
Pohjois-Ameriikan yliopistoihin. Joka neljäs vuosi järjestettiin
suuria ylioppilaskokouksia lähetysasian
edistämiseksi. Niinpä pidettiin 1914 Kansas Cityssä
sellainen kokous, jossa oli yli 5,000 osanottajaa.
Lähetysasian tuntemusta ievittivät
ylioppilasten keskuuteen perustetut »lälietyspiirit",
joita 1913 oli 729 korkeakoulussa 2,694 ja joissa
oli 40,400 jäsentä. Liikkeen vaikutuksesta oli
siihen mennessä 5,567 ameriikkalaista mies- ja
naisylioppilasta antautunut lähetystyöhön.
Lähetysasian rinnalla on raamatun luku alusta
alkaen ollut ydinkohtana liikkeen ohjelmassa.
Viimeksi mainittuna vuonna otti
»raamattulukupii-reihin" osaa 53,419 ylioppilasta. Ohjelmansa
kolmanneksi pääkohdaksi on Ameriikan krist. y.
ottanut sosiaalisen kysymyksen.
Jokavuotiset kesäkokoukset, joita viime vuosina on
pidetty kymmenkunta eri osissa maata, ovat
olleet tärkeänä tekijänä liikkeen kehityksessä.

Pohjois-Ameriikasta levisi krist. yliopp.-liike
Englantiin 1880-luvun alussa Moodyn vierailun
kautta. Uuden sysäyksen antoi Wilderin käynti
Englannissa 1891. Elpyvän lähetysharrastuksen
voimaa todisti Liverpoolissa 1896 pidetty kokous,
johon kokoontui 700 ylioppilasta pohtimaan
kysymystä ylioppilaiden tehtävästä maailman
evankelioimisessa. Pari vuotta aikaisemmin oli
Englannin ylioppilaiden lähetysliike Mottin toimesta
laajentunut yleiseksi kristilliseksi y:ksi, jonka
nimeksi tuli »The British Student Christian
Movement". Siinä oli 1914 9,470 jäsentä.

Saksaan ja Skandinaavian maihin tuli aate
samaan aikaan eli 1889. Ensimäinen
»Pohjoismainen kokous kristillisellä ohjelmalla" pidettiin
seuraavana vuonna Tanskassa, Hillerödissä, johon
kokoontui 170 ylioppilasta kolmesta
Skandinaavian maasta. Seuraavassa kokouksessa, joka oli
kaksi vuotta myöhemmin Norjassa, Hortenissa,
oli Suomi ensikerran edustettuna. Mutta vasta
kolmas, Vadstenassa 1895 pidetty kokous antoi
herätteen krist. y:n syntymiselle Suomessa.
Aluksi toimittiin N. M. K. Y:n yhteydessä.
Ensimäinen kristillinen ylioppilaskokous Suomessa oli
1898 Jyväskylässä. Edellisenä v. oli Miss Ruth
Rouse, krist. y:n naislähetti, käynyt Helsingissä
ja perustanut »Naisylioppilasten kristillisen
yhdistyksen"; v. 1899 syntyi »Miesylioppilasten
kristillinen yhdistys" toht. Mottin käynnin
hedelmänä. V. 1906 kokoontui »Pohjoismainen
ylioppilaskokous kristillisellä ohjelmalla" Suomeen
Savonlinnaan.

Vadstenan kokoukseen liittyi koko krist. y:lle
tärkeä merkkitapaus. Siellä perustettiin
»Ylioppilasten kristillinen maailmanliitto", jonka
tarkoituksena on 1) yhdistää kristilliset
ylioppilasliikkeet koko maailmassa ja edistää yhteistyötä
niiden kesken; 2) kerätä tietoja uskonnollisista
olosuhteista ylioppilaiden keskuudessa kaikissa
maissa; 3) edistää toimintaa seuraaviin suuntiin:
a) johdattaa ylioppilaita omistamaan
kristillisen uskon Jumalaan — Isään, Poikaan ja
Pyhään Henkeen — Raamatun mukaisesti ja elä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:49 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0925.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free