Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Zephyros ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1847
Zeuner—Zeus
1848
Zeuner [tsöinar], Gustav Anton
(1828-1907), saks. fyysikko, tuli sovelletun mekaniikan
ja teoreettisen koneopin professoriksi Ziirichin
polyteknilliseen opistoon 1855 ja oli laitoksen
johtajana 1859-68, siirtyi 1871 Freibergin
vuori-akatemiaan mekaniikan ja vuorikoneopin
professoriksi sekä johtajaksi saaden siellä aikaan
opiston täydellisen uudistuksen; kutsuttiin 1873
Dresdenin polyteknillisen opiston teknillisen
mekaniikan ja teoreettisen koneopin professoriksi
sekä johtajaksi. Hänen johdollansa viimemainittu
opisto kehittyi täydelliseksi korkeakouluksi.
V. 1890 Z. erosi johtajatoimestaan ja 1897
professorinvirastaan. Teoksista mainittakoon: ,,Die
Schiebersteuerungen mit besonderer
Beriicksich-tigung der Lokomotivsteuerungen" (1858:
6 :s pain. 1904), „Grundz(ige der meohanischen
Wärmetheorie" (1860; 5 :s pain. 1906 nimellä
,,Technische Thermodynamik"), „Abhandlungen
aus der mathematischen Statistik" (1869).]
fU. S:n.)
Zeus [dz-], kreik. uskonnossa ylin jumala.
Nimi Z. on samaa alkujuurta kuin lat.
Juppi-ter (ks. t.) ja sansikr. Djäus; nähtävästi
hänen palvelunsa on peräisin ajoilta, jolloin
italilaisten, indo-iraanilaisten ja kreikkalaisten
esi-isät vielä elivät lähekkäin indoeurooppalaisia
kieliä puhuvain heimojen yhteisessä alkukodissa
tai sen liepeillä. Z. on alkuaan taivaan,
varsinkin kirkkaan taivaan jumala, mutta samalla
myöskin pilvien, sateen ja ukkosen haltia. Kreik.
heimojen levitessä Hellaaseen Z. on epäilemättä
sulattanut itseensä useita vanhempia haltioita ja
omistanut heidän palvelunsa; siitä johtunevat
muutamat hänen palveluksessaan ja tarustossaan
ilmenevät oudonlaiset piirteet. Niinpä Arkadian
Lykaion vuoren laella palveltiin Z. Lykaiosta
Pheidiaan tekemä Zeuksen kuvapatsas
(1. piiii, 2. kokonaiskuva).
Eliläiisten pronssirahain mukaan.
ihmisuhreilla; annettiinpa Z:n nimi
kreettalai-selle (1. aigaialaiselle) kaksoiskirves-haltialle
(= Kaarian Z. Labraundeus); toinen
kreet-talaisperäinen jumala oli Z. V e 1 k h a n o s. —
Z:n vanhimpia tunnettuja palveluspaikkoja oli
Epeiroksen Dodona (ks. t.) ; siellä hän oli
kosteuden, lähinnä kai sateen jumala, Z. N ä i o s,
mutta samalla myös ennustusjumala, jonka ääntä
oltiin kuulevinaan tammiston huminasta; hänen
puolisonaan palveltiin siellä D i ö n e a, jonka
nimi on samaa alkujuurta kuin Z. Taivaan
jumalana Z. asusti korkeilla vuorenhuipuilla,
varsinkin Thessalian koilliskulmassa olevalla
Olympoksella; siellä hän isännöitsi muiden jumalain
keskuudessa, ylimpänä vallanpitäjänä halliten
koko luomakuntaa; O 1 y m p i o s on hänen
tavallisimpia liikanimiään. Hän on Homeroksen
mukaan ,,jumalten ja ihmisten isä"; tällä ei tar-
koiteta että hän on heidät siittänyt (siinä
merkityksessä hän on vain muutamien määrättyjen
jumalien ja useiden kuningassukujen isä), vaan
että häntä kunnioitetaan isällisenä hallitsijana
ja huoltajana. Hän tietää kohtalon tiet; joskus
hän esiintyy niiden määrääjänä; toisinaan taas
hän on kohtalon valtojen (Moirain) alaisena.
Ennustusjumalana hän ilmaisee ihmisille
päätöksiänsä ennemerkeillä (salamalla, lintujen
lennolla y. m.) ; häneltä ovat oraakkelijumala
Apollonin tiedot peräisin. Z. Teleioksena hän
on avioliiton perustaja ja suojelija; hänen ja
Heran „pyhät häät", joita useissa paikoin
vuosittain vietettiin vertauskuvallisilla menoilla,
ovat epäilemättä alkuaan merkinneet taivaan ja
maan hedelmöittävää yhtymistä ukkossateessa,
mutta esiintyvät kultissa parhaasta päästä
inhimillisen avioliiton esikuvina. Zeus suojelee perhettä
ja kotia (Z. H e r k e i o s, Z. E p h e s t i o s) ;
samoin sukukuntaa (Z. G e n e t h 1 i o s, Z.
Pat-röos). Majaystävyyden jumalana (Z. K s
e-n i o s) hän suojelee kaikkia oikeuksia vailla
olevaa muukalaista; hän armahtaa turvaa hakevaa
henkipattoa ja sallii hänen puhdistautua veren
tahrasta (Z. H i k e s i o s, Z. Meilikhios;
vrt. Iksion). Z. valvoo valan pyhyyttä ja
rankaisee sen rikkojaa ukkosennuolellaan.
Vierus-kumppaninaan Themis tai Dike (ks. n.) hän
ylläpitää lakia ja oikeutta; hän se on (Homeroksen
mukaan) antanut kuninkaille oikeuden valtikan.
Myöhemmin hän on kaupungin (kaupunkivaltion)
suojelija (Z. Policus). Hän on pelastaja ja
menestyksen antaja (Z. Söter); vapauttajana
(Z. Eleutherios) hän on, varsinkin
Persialaissodissa, torjunut muukalaisvallan. —
Tarustossa Z. kyllä usein esiintyy oikullisena ja
irstaanakin, mutta tarut eivät aivan tuntuvasti
vaikuttaneet uskonnolliseen käsitykseen. Vaikka
vanhanaikuiset pyhät menot, sadetaiat y. m. yhä
pysyivät voimassa, astuu henkinen puoli
(varsinkin 6:nnelta ja 5:nneltä vuosis. alkaen) yhä
enemmän etualaan, ja Z. jalostuu ihmisten
tietoisuudessa yhä enemmän vanhurskaaksi ja
lempeäksi jumalaksi. Jo aikaisin esiintyvät Z. ja
t h e o s (jumala, jumaluus) välistä rinnakkain
samassa merkityksessä. Ja kun valistuneissa
piireissä aletaan vieroa perinnäistä kirjavaa
monijumalaisuutta, keskittyy monoteismiä lähenevä
jumalan käsitys Z:een.
Samoin kuin Z:een oli sulautunut helleenien
edelläkävijäin vanhoja jumalia (ks. ylempänä),
samoin katsottiin myöhemmin, muihin kansoihin
tutustuttaessa, useita näiden jumalia samoiksi
kuin Z. Tärkein näistä oli egyptiläinen Annin,
josta tuli sarvipää Z. A m m ö n. Tätä palveltiin
varsinkin ennustusjumalana (ks. Am m on).
T a r u p i i r t e i t ä. Kertomukset Z :n
lapsuudesta ja nuoruudesta perustuvat suureksi
osaksi vanhoihin kreettalaisiin menoihin ja
taruihin, joita on häneen sovitettu. Z. oli muka
Kronoksen ja Rliean (ks. n.) poika ja syntyi
Kreetassa Dikte (tai Ida) vuoren onkalossa.
Siellä äiti piti häntä piilossa pelastaaksensa
hänet joutumasta veljiensä ja sisariensa tavoin
Kronoksen nieltäväksi; kureetit (ks. t.) estivät
asetanssinsa kalskeella lapsen parun
tunkeutumasta Kronoksen korviin; vuohi Amaltheia
imetti häntä, mehiläiset ravitsivat häntä
hunajalla. Kronoksen kukistumisesta, titaanien so-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
