Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Zeuss ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1851
Zid£n—Zilliacus
1852
sesti oikean käsivartensa ja kehittäytyi sen
johdosta vasenkätisrpianistiksi, jonka ihmeteltävää
taituruutta yleisö sai ihailla aika ajoin (v:sta
1880) pidetyissä hyväntekeväisyyskonserteissa.
Z. opiskeli juristiksi ja kohosi huomattaviin
yhteiskunnallisiin tehtäviin. Hän on myös
toiminut Pestin konservatorin esimiehenä.
Säveltänyt kokoelman vasemman käden pianoetyydejä
(varustettuna Lisztin esipuheella), oopperoita
(„Ailär", 1896, «Mestari Roland", 1899,
«Räköczi"-trilogian, 1905-12) sekä kuoroteoksia y. m.
Sepittänyt myös eepoksia, draamoja ja lyyrillisiä
runoja. I. K.
Ziden [tside’n], Jakob Henrik
(1785-1808), soturi. Ollen vallaton ja huimapäinen
luonteeltaan Z. aikaisin meni sotapalvelukseen, josta
kuitenkin ajaksi erosi, sekä opiskeli myös Turun
yliopistossa. 1808 v:n sodan puhjetessa Z. palveli
vääpelinä Turun läänin rykmentissä.
Urhoollisuutensa tähden sodassa hänet m. m. ylennettiin
vänrikiksi Vaasan vastamuodostettuun
rykmenttiin. Hän kunnostautui m. m. Kuopion
taisteluissa. Koljonvirran tappelussa 27 p. lokak. 1808
Z. tapansa mukaan hyökätessään joukkonsa
etunenässä vihollista vastaan kaatui otsaan
sattuneesta luodista. Runeberg on ikuistuttanut hänen
muistonsa Vänrikki Stoolin tarinoissa. G. R.
Ziegenbalg (tsi-J, Bartholomaeus
(1683-1719), saks. lähetyssaarnaaja. Lähti n. s.
tanska-lais-hallelaisen, s. o. Tanskasta käsin ylläpidetyn,
mutta Hallen pietismin piiristä johdetun
lähetyksen ensimäisenä lähettinä Itä-Intiaan, jossa
hän tanskalaisessa Trankebarin siirtolassa
yhdessä H. Pliitschaun kanssa perusti ensimäisen
uudemman ajan protestanttisen lähetyksen
tamil-kansan keskuudessa. Käänsi Raamattua tamilin
kielelle, kirjoitti «Grammatica tamulica" sekä
esityksen intialaisesta uskonnosta y. m. [Germann,
«Ziegenbalg und Plutschau" (1868).] U. P.
Ziegler ftsihlar], Theobald (1846-1918),
saks. filosofi, v :sta 1884 filosofian dosenttina ja
vsta 1886 professorina Strassburgin yliopistossa.
Julkaissut teoksia filosofian («Geschichte der
Ethik", 1886; «Das Gefulil", useita painoksia) ja
kirjallisuushistorian alalta («Studienköpfe aus der
Litteraturgeschichte", 1877, «Schiller", 1905) sekä
esiintynyt päivänkysymyksissä («Die
Simultan-schule") liberaliseen suuntaan. Meillä on hänen
«Geschichte der Pädagogik" (2:nen pain. 1905)
hyvin tunnettu (myös suomennettu). A. K. O.
Ziemssen, Hugo Wilhelm von
(1829-1902), saks. klinikko, julkaisi useita teoksia ja
tutkielmia sisätautien alalta, keksinyt n. s.
Ziemssenin keinotekoisen
hengityksen, jonka perusajatuksena on faradisella
sähkövirralla ärsyttää palleahermoa ja saada sitä
tietä pallea supistumaan sekä rintaontelo
laajentumaan. (Y. K.)
Zieten [tsitan], Hans Joachim von
(1699-1786), preuss. ratsuväenkenraali; meni
sotapalvelukseen 1714, tuli 1741 husaarirykmentin
päälliköksi ja kunnostautui monessa taistelussa
sekä Itävallan perimyssodan että erityisesti
seitsenvuotisen sodan aikana yleten
ratsuväenken-raaliksi. Z. oli Fredrik Suuren sotapäälliköistä
enimmin suosittu. Z:llä on merkitystä Preussin
sotalaitoksen historiassa kevyen ratsuväen
kehittäjänä ja käyttäjänä. [Winterin y. m. [-elämäkerrat.]-] {+elämä-
kerrat.]+}
Ziller JtsilarJ, Tuiskon (1817-82), saks.
kasvatustieteilijä ja filosofi, oli lukionopettajana
Meiningenissa ja tuli sen jälkeen Leipzigin
yliopiston professoriksi. Täällä hänen päätyönsä
tarkoitti kasvatusoppia. Hänen seminaarinsa
levitti laajoihin piireihin harrastusta Herbartin
oppeihin, jotka nyt muodostettiin
käytännölli-semmiksi ja yksinkertaisemmiksi. Hän perusti
vieläkin toimivan «Verein fiir wissenschaftliche
Pädagogik", johon liittyi Saksan, Itävallan ja
Sveitsin herbartilaisia. Varsinkin kolmessa
kohdassa Z. on kehittänyt Herbartin teoriaa : 1)
oppiaineksen valinta ja järjestely on tapahtuva
kulttuurihistoriallisten asteitten mukaan (s. o. yksilö
suorittaa kehityksessään ihmiskunnan historian
kehitysjaksot ja opetus on järjestettävä näitten
mukaan), 2) opetus on rinnastettava pitäen
erittäin luonnetta kehittävää ainesta keskuksena
(«Gesinnungsunterricht" = uskonto, historia,
runous j. n. e.) ja 3) opetusmenettelyn on
mukauduttava muodollisiin asteisiin. Z:n pääteokset
ovat: «Einleitung in die allgemeine Pädagogik"
(1856) ja «Grundlegung zur Lehre vom
erziehen-den Unterricht" (1865). Z:n aatteihin
nojautuvat M. Soinisen kasvatusoppi ja opetusoppi.
A. K. O.
Ziller-laakso (Zillertal) [tsilar-J, Itä-Alppien
huomattavin poikkilaakso Tyrolissa. Laakson läpi
virtaa Innin lisäjoki Ziller. Z. on sivulaaksoineen
tunnettu luonnonkauneudestaan ja sen vuoksi
matkailijain suosima. Kapearaiteinen rautatie
Mairhofeniin, joka on lähtökohta matkailijain
vuoristoretkeilyille Zillertalin Alpeille, joiden
jäätiköt laskeutuvat sangen alas laaksoon. Z:n
asukkaiden pääelinkeino on karjanhoito.
M. E. H.
Zilliacus [silja’kkus]. l.Henrik Wilhelm
Johan (1823-87), virkamies, yliopp. 1840,
laki-tiet. kand. 1850, lakitiet. lis. 1852; palveltuaan
hallinnollisissa viroissa, m. m. Suomen pankin
sihteerinä v:sta 1858, Z. tuli 1866 Helsingin
kun-nallispormestariksi. Z:ta pidettiin etevänä
ralia-asiain tuntijana; R. Frenckellin kanssa hän
lähetettiin hankkimaan Pietarin-Riihimäen radan
rakentamiseksi tarvittavaa valtiolainaa, joka
otettiin 1868. V :n 1872 valtiopäivillä Z. oli
Helsingin edustajana ja porvarissäädyn
puhemiehenä; tuli 1873 prokuraattorin apulaiseksi ja
1875 senaattoriksi ja siviilitoimituskunnan
apulaispäälliköksi; julkaissut väitöskirjan: ,,Om
iigande- och nyttjorätten tili fiskevatten i
Finland" (1852).
2. K o n r a d V i c t o r (K o n n i) Z. (s. 1855),
edellisen poika, kirjailija, politikko; yliopp. 1872;
harjoitti lakitieteellisiä opintoja ja toimi jonkun
aikaa maanviljelijänä. Vv. 1889-98 Z. kierteli
laajalti maailmaa oleskellen m. m. Ameriikassa,
Japanissa ja Egyptissä; julkaisi joukon
huomattavia kaunokirjallisia teoksia, m. m. «Mariquita
och andra historier frän världens utkanter"
(1890), «Utvandrarehistorier" (1892), ..Nya
ut-vandrarehistorier" (1897), «Japanesiska studier
och skizzer" (1896). «Hägkomster oeli historier"
(1899), «I societen" (1895). Vv. 1899-1900 Z.
kuului «Nya Pressen" lehden toimitukseen.
Silloin alkaneina sortovuosina hän otti tehokkaasti
osaa maanalaisen sanomalehdistön toimittamiseen
ja levittämiseen. V. 1899 hän kävi Kanadassa
tutkimassa mitä mahdollisuuksia olisi perustaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
