Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Å ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1883
Äland—Ängström
1884
valtiopankki kovin auliisti tuki kaikenlaisia
teollisuuslaitoksia. Hänen talouspoliittiset
mielipiteensä osoittautuivatkin sittemmin oikeiksi,
mutta arveluttavaa oli, että hän varsinkin
vv:n 1746-47 valtiopäivillä ryhtyi läheisiin
suhteisiin Venäjän lähettilään kanssa. A., jota kauan
on ylistetty «Ruotsin Catoksi", on menettänyt
paljon isänmaallisesta maineestaan, sittenkuin
tutkimus on luonut valaistusta näihin
vehkeilyi-hin, mutta varmaa on, että hän ei ole
neuvoskunnassa istuessaan ottanut omaksi hyväkseen
vastaan ven. rahoja. Hän joutui aikaa myöten yhä
enemmän hattujen vihoihin ja keväällä 1747
hänen täytyi erota neuvoskunnasta ilman
eläkettä.. Ä. vetäytyi nyt yksityiselämään. Kun
myssyt 1765 pääsivät valtaan, lyöttivät ne 1767
hänen kunniakseen mitalin ja tarjosivat hänelle
paikkaa neuvoskunnassa, jota hän ei kuitenkaan
suostunut ottamaan vastaan. [Beskowin
muistokirjoitus Ruotsin akatemian toimituksissa v:lta
1796, 26 osa, 1853.]
2. Johan Gustaf Nils Samuel A.
(1833-1900), vapaaherra, politikko. Ä. toimi
alkuansa sotilas- ja sittemmin diplomaattisella
uralla; otti ritariston ja aatelin jäsenenä osaa
valtiopäiviin 1859-60 ja 1865-66; valittiin 1867
valtiorevisionin jäseneksi ja oli 1871 sen
puheenjohtajana. V. 1870 A. tuli toisen kamarin
jäseneksi vaikuttaen huomattavasti m. m. v:n 1873
rahasopimuksen aikaansaamiseen; oli 1874-75
valtioneuvoksena ja finanssidepartementin
päällikkönä. V. 1875 A. valittiin ensimaiseen kamariin;
tuli kesäk. 1889 ulkoasiainministeriksi Bildtin
suojelustulleja kannattavaan ministeristöön ja
lokak. sam. v. valtioministeriksi ja hallituksen
johtajaksi. V. 1891 A:n täytyi luopua tästä
toimesta eräiden varomattomien sanojen johdosta,
jotka hän oli lausunut ja jotka käsitettiin
uhkaukseksi Norjaa vastaan.
Aland ks. Ahvenanmaa.
Allongren ks. O 1 1 o n g r e n.
Alänning /ölennir]], Pietari, Tukholman
raatimies, Ahvenanmaalta kotoisin, mainittu ensi
kerta 1376, oli aikoinaan Ruotsin pääkaupungin
varakkaimpia ja vaikuttavimpia henkilöitä.
V. 1384 hän hallitukselle antamansa lainan
vastikkeeksi sai oikeuden kantaa Ahvenanmaan
markkaveron. Ruots. ja saks. porvariston
riidoissa hän esiintyi ensinmainitun
luottamusmiehenä, josta syystä saksalaiset hänet vangitsivat,
mutta myöhemmin taas laskivat vapaaksi. Turun
tuomiokirkkoon A. 1386 perusti prebendan,
lahjoittaen siihen tarkoitukseen kaiken
maaomaisuutensa Ahvenanmaalla ja muualla Suomen
saaristossa. Vielä 1403 hän oli elossa ja määräsi,
että hänen Suomessa jäljellä olevat maatilansa
ovat hänen kuolemansa jälkeen luovutettavat
Turun tuomiokirkolle. K. O.
Aminne ks. Joensuu (palsta 1398).
Aminneborg, maatila Maalahden pitäjässä,
ihanalla paikalla, n. 1/2 km päässä meren
rannalta ja laivalaiturista, 2 tunnin laivamatka ja
4 peninkulman maamatka Vaasaan. Tilan
suuruus on 1/i2 manttaalia, 12 ha viljeltyä maata.
— V. 1686 A :u rakensi pitäjänapulainen Tuomas
Arenius pitäjän miehiltä saamalleen maalle.
Ä. oli jonkun aikaa papiston hallussa, kunnes se
joutui perintötaloksi 1762, jolta vuodelta myös
verokirja on. Se kuului m. m. 1776-87 vaasalai-
selle kauppiaalle Israel Bladhille, ja on senjälkeen
ollut vuoronperään Edman-, Wasastierna-,
Calonius-, Länghjelm-, v. Numers- y. m. sukujen
hallussa. Nyk. omistaja talollinen Vilhelm
Aminneborg. — Nykyisen, 2-kerroksisen, kivisen
päärakennuksen rakennutti kapt. K. T. Edman
1700-luvun loppupuolella. Tilalla on aikoinaan
toiminut salpietarikeittämö. E. C-g.
Aminnefors ks. Joensuun ruukki.
Amäl [ömöl], kaupunki Ruotsissa,
Dal-maakun-nassa Älfsborgin läänissä, Vänernin länsirannalla,
samannimisen joen molemmin puolin, rautatien
varrella; 4,345 as. <1911). Kaupunginoikeudet
v:lta 1643. Pientä kauppaa ja teollisuutta.
Angermanelf ks. Ängermanjoki.
Angermanjoki [orj-], joki eli oikeammin joisto
Polijois-Ruotsissa. Joistoon kuuluu kolme
päälähde-haaraa, joista pohjoisimman ja samalla pisimmän
nimenä on A. Se alkaa Lapista, Volmajaurista
Norjan rajalta ja juoksee Vojmsjön läpi;
330 km:n päässä lähteiltä yhtyy siihen
keskimäi-nen haara, Fjällsjöälf, joka, samoin kuin 33 km
alempana yhtyvä eteläisin haara, Faxeälf, tuo
vettä Luoteis-Jämtlandin tunturijärvistä. Samaan
uomaan yhtynyt joisto muodostaa Sollefteän
luona viimeisen kosken, virtaa 48 km
pienemmille laivoille kulkukelpoisena, kunnes Nylandin
luona laajenee 3-5 km leveäksi vuonomaiseksi
lahdeksi, jossa suuretkin laivat voivat kulkea.
Suussa on lukuisia sahoja ja vilkas liike. -—
A:n koko pituus on 389 km ja vesialue
32,620 km2. Pituudeltaan se on Pohjois-Ruotsin
ensimäinen, mutta jää vesirikkaudessa jäljelle
Tornionjoesta. A:n rannat ovat jyrkät, korkeat
ja luonnonkauniit. M. E. II.
Angermanland, maakunta Ruotsissa,
Norrlan-nissa, Angermanjoen keski- ja alajuoksun
ympärillä, kuuluu Västernorrlannin ja Västerbottenin
lääneihin; 20.747 km2, josta vesiä 1,038 km2;
171,330 as. (1916), 9 km2:llä. — A:lla on
pinnanmuodostukseltaan matalan vuoristomaan luonne:
luoteis-kaakkoissuunnassa kulkevia
vuoriharjan-teita, jotka paikoin haaroittuvat, paikoin
levenevät kukkulaisiksi ylänkömaiksi, sekä harjanteiden
välisiä joki- ja järvilaaksoja. Lapinmaan ja
Jämtlandin väliin pistävässä kiilassa kohoaa
kvartsiittivuori Täsjöberg 656 m yi. merenp. Maa
alenee rantaa kohden, mutta kuitenkin on vielä
rannikon lähellä 280-330 m korkeita vuoria.
Vaihtelevassa, nuorempia purkautuneita
vuori-lajeja runsaasti sisältävässä vuoriperustassa on
erikoisesti huomattava pohjoisen rannikkoalueen
lapakivimäinen graniitti. Rannikko on
niemi-ja lahtirikasta sekä saaristoista.
Rannikkotie-noita, samoinkuin sisämaan
vuoristojärvimaise-mia pidetään suurenmoisen luonnonkauneina.
Metsänkäyttö on tärkein tuotannon lähde.
Maataloutta harjoitetaan etupäässä rannikkoseudulla
ja jokien alajuoksujen varsilla. Rautamalmia ja
grafiittia tavataan vähän, joten vuorityö ei ole
kannattanut. — Kaupunkeja on Hernösand ja
örnsköldsvik sekä kauppala Sollefteä. M. E. II.
Angermanlanti ks. Angermanland.
Angström /or\-j, Anders J on as (1814-74),
ruots. fyysikko, tuli fysiikan dosentiksi Upsalaan
1839, tähtitieteen observaattoriksi siellä 1843 ja
fysiikan professoriksi 1858. A:n tieteellinen
toiminta jakautui aluksi tähtitieteen ja fysiikan
kesken, ollen teoreettista laatua, sillä sekä tähti-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
