Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Äes ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1895
Äimälän linnaluoto—Äitiysvakuutus
1896
mäeltä, tuli 1G27 Ylä-, 1632 Ala-Satakunnan
voudiksi, ja teki pian itsensä tunnetuksi tarkkafta
ja luotettavana virkamiehenä. V. 1633 hän
nimitettiin Suonien kamariviskaaliksi, jona hänen
tehtävänään oli valvoa ja tarkastaa voutien ja
veronkantajien virantoimitusta, suuria
vaikeuksia tuottava tehtävä, jonka Ä. kuitenkin suoritti
toimella ja kunnolla, vaikka täten hankki
itselleen paljon vihamiehiä, jos tosin myöskin
ystäviä. Pohjanmaalle Ä. tässä tarkoituksessa teki
pari erityistä matkaa. Ä:n saavuttamaa
arvonantoa osoittaa sekin, että hän korotettiin
aatelis-säätyyn nimellä Ljusenstjerna, mutta hän pysyi
mieluummin entisessä säädyssään ja entisellä
i imellään. Myös tiedetään Ä:n ottaneen osaa
lainsuomentamistyöhön, vaikkei ole tunnettua,
mitä hän siinä suhteessa on tehnyt. Antti Ä:stä
polveutuvat suomalaiset suvut Aejmelseus ja
E m el 6 us (Enield). [Y. O. Ruuth,
,,Kamarivis-kaali Antti Jaakonpoika Äimän elämä ja
toiminta" (Hist. Arkisto XXII).] K. G.
2. Frans Gustaf Ä. (aikai :ommin E m
c-1 e u s) (s. 1875), kielentutkija, yliopp. 1893, f il.
kand. 1899, f il. lis. 1914, nimitettiin suomen ja
lapin äänneopin dosentiksi 1915; harjoittanut
kielitieteellisiä tutkimuksia m. m. Inarin
lappalaisten keskuudessa 1900-01. Julkaisuja:
,,Äänneopillinen tutkimus Tytärsaaren murteesta"
(1901), ,,Lappalaisia lainasanoja suomen
murteissa" (1908), „Phonetik und lautlehre des
Inari-lappischen" (1914), „Astevaihtelututkielmia. I.
Lapin murteidenvälisiä koiisonanttivaihteluja"
(1918-19), „Äänneopillinen katsaus Sompion ja
Kuolajärven lapinmurteisiin" (1918,
Suom.-ugrilaisen seuran aikakauskirja XXX).
Äimälän linnaluoto, Kokemäenjoessa
Äimälän kylän kohdalla oleva pieni saari. Paikalla
lienee ollut keskiaikainen linna, Aborcli. Siitä
on jäljellä nelikulmion muodostavat maavallit ja
luoteispuolella valli ja vallihauta. Saari lienee
alkuaan ollut niemeke joka on
puolustustarkoituksessa katkaistu kaivannolla ja saareksi
muodostettu. Saari on tarkemmin tutkimaton.
[J. Rinne teoksessa „Finlands kulturhistoria.
Medeltiden", s. 217.] A. M. T.
Äimäruoho (Subularia aqiiatica),
ristikukkaisiin kuuluva, 2-20 cm korkea ruoho, jolla on
tasasoukat, melkein liereät. ruusukkeiset lehdet,
pienet valkeat kukat liarvakukkaisessa vanassa
ja lyhyet lidut. ä. kasvaa rannoilla vedenrajassa
vleisenä t. jokseenkin yleisenä koko maassa.
K. L.
Äitiysvakuutus. Tämännimisen vakuutuksen
avulla tahdotaan hankkia raskaudentilassa
oleville tahi lapsen synnyttäneille naisille
tarpeellista lääkärin- ja kätilönapua ynnä
terveydenhoidolliset välineet sekä myöskin raha-avustusta,
jonka nojalla hän voi, mainittavaa taloudellista
vahinkoa kärsimättä, oman ja lapsensa
terveyden hyväksi pidättäytyä jokapäiväisestä työstään.
Milloin työaikaa koskevassa lainsäädännössä
kielletään naisen pitämistä työssä määräajan
kuluessa ennen synnytystä ja sen jälkeen,
tehdään naiselle vääryys, ellei hänelle tavalla tai
toisella korvata tästä aiheutuvaa taloudellista
tappiota. Muuten häneltä riistetään yhteiskunnan
edun hyväksi toimeentulolähteet juuri sinä aikana,
jolloin hän niitä ehkä enimmin tarvitsisi. Sen
vuoksi on kaikkialla, niissä viimeisten 20 v:n
aikana on lainsäädäntötietä järjestetty työväen
joko pakollista tahi vapaaehtoista
sairausvakuutusta, määrätty äitiysavustusta muodossa tai
toisessa annettavaksi sairauden varalta
vakuutetulle naiselle. Avustuksen muoto ja sen
suuruus on joko sama kuin sairaustapauksissa tahi
poikkeaa siitä jonkun verran. Monasti
myönnetään myöskin vastaava avustus vakuutetun
miehen vaimolle, vaikka hän ei itse olisi vakuutettu.
Myöskin muille kuin edellämainittuiliin ryhmiin
kuuluville vähävaraisille lapsensynnyttäjille olisi
ä:lla hankittava mahdollisuus riittävään lepoon
ja asianmukaiseen hoitoon. Vaikka sekä
lääkärit ja sosiaalipolitikot että erikseen naisasian
edustajat useissa maissa ovat kiinnittäneet
huomiota viimeksimainittuun puoleen, on siinä
kohden kuitenkin tähän saakka verraten vähän
tehty.
Erikoista, sairausvakuutuksesta erillään olevaa
äitiysvakuutusta ei ole säädetty pakolliseksi
muualla kuin Italiassa. Siellä ovat v:sta 1910
alkaen kaikki 15-50 vuoden iässä olevat naiset,
jotka ovat naisten ja lasten työoloja järjestävän
suojeluslainsäädännön alaiset, äitiyteen nähden
vakuutusvelvolliset. Vakuutusmaksusta, joka
ikävuosina 15-20 on 1 Iira, ja 20 vuotta
täyttäneille 2 liraa vuodessa, maksaa työnantaja
toisen puolen ja työntekijä itse toisen. Avustus
on synnytystapauksessa kaikkiaan 40 liraa.
Vapaaehtoisia, etupäässä kunnallisia
äitiysapu-kassoja on Ranskassa, Italiassa, Ameriikassa ja
viimeisinä vuosina Saksassa perustettu moneen
kaupunkiin, mutta niiden toimi kuuluu
lähemmin kunnallisen hyväntekeväisyyden kuin ä:n
alaan. Sen ohella on Ranskassa, jossa yleensä
asetutaan vapaaehtoisen vakuutuksen kannalle,
muodostunut erikoisia puheena olevalla alalla toi
mi via keskinäisiä laitoksia (n. s. Mutualite
maternellc), jotka ovat saavuttaneet
huomattavan merkityksen. Vakuutetun vuosimaksu on
3 fr. Äitiysraha on synnytystapauksessa 48 fr.
sekä 4 viikon kuluttua 10 fr., jos äiti itse
imettää lastaan.
Sairausvakuutuksen yhteyteen järjestetystä
ä:sta annetaan tässä erinäisiä tietoja
muutamista maista.
Saksan valtion vakuutuslain mukaan saa
synnyttäjä, joka on ollut sairauskassan osakkaana
vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, 8
viikon ajaksi päivärahan, joka on yhtä suuri kuin
sairaustapauksessa annettava, eli Va työntekijän
työansiosta; avustusajasta tulee vähintään
6 viikkoa sattua synnytyksen jälkeen.
Sairauskassa saa myöntää myöskin vapaan
kätilönhoi-don kotona tai hoidon synnytyslaitoksessa.
Päivärahan on kassa myöskin oikeutettu
korottamaan 3/1:een vakuutetun peruspalkasta. Sodan
ajaksi on myönnetty erityistä apua
vakuuttamattomallekin synnyttäjälle, jonka aviopuoliso on
kutsuttu sotapalvelukseen, kuten kertakaikkinen
äitiysraha, päiväraha 8 viikoksi, lääkärin- ja
kätilönhoitoa sekä imettiimisavustusta enintään
12 viikoksi.
Itävallan lain mukaan saa vakuutettu
synnyttäjä 6 viikoksi yhtä suuren äitiysrahan kuin
sairaustapauksessa annettava sairausraha, eli 3/8
palkasta, sekä, jos hän itse imettää lastaan, sen
lisäksi puolet äitiysrahasta, enintään 12 viikon
ajalta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
