- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
167-168

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bonsi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

167

Borgman—Bosch In sytytin

168

*Borgman, Ivan, kuoli 1914.

Borgströmin tupakkatehdas, omistaja H.
Borgström j:r tobaksfabrik aktiebolag, osakepääoma
1919 5 milj. mk., kotipaikka Helsinki, jossa oma
tehdastalo Konstantinink. 1 sekä makasiinitontti ja
makasiini Katajanokan pohjoisranta 7 ja talo ja
tontti Wallinink. 6. Tuotteita: savukkeet, sikaarit,
piipputupakka; tuotannon arvo noussut 700,000
mk:sta 1880 9,800,000 mk:aan 1918. Työväkeä
n. 200. Tehdas, jonka perusti kauppaneuvos
Henrik Borgström vanh., muutettiin osakeyhtiöksi
1904. V. 1919 yhtiön osakkeet siirtyivät Ph.
U. Strengberg & C:o o.-y:lle.

*Boris Gleb. Kesäisin asuu B. G:ssä 6-7
kolttalaisperhettä. V:sta 1896 pieni hotelli.
Tuottavaa lohenkalastusta.

*Born, Viktor Magnus von, otti yhä
v:n 1906 jälkeenkin innokkaasti osaa
valtiolliseen elämään, ollen 1910-14 uuden
yksikamari-sen eduskunnan jäsenenä; joutui erään 1916
julkaisemansa kirjoituksen johdosta syytteeseen
majesteettirikoksesta, mikä syyte ei kuitenkaan
väliintulleen vallankumouksen vuoksi tullut
lopullisesti ratkaistuksi. Kuoli 1917. [R. A. Wrede,
„V. M. v. B.", Finsk Tidskrift 1917.] K. G.

*Bomet, Jean Baptiste Édouard,
kuoli 1911.

Borromini 1. Borromino f-i’J, Francesco
(1599-1667), it. kuvanveistäjä ja arkkitehti,
Berni-ni’n ja P. Cortonan kera barokkitaiteen ensimäisiä
äärimmäiseen maalauksellisuuteen pyrkiviä
edustajia Italiassa, toimi Roomassa ja kuului siihen
lombardialaiseen taiteilijaryhmään, joka
1600-luvulla niin suuressa määrin on
myötävaikuttanut ikuisen kaupungin taiteelliseen suuruuteen.
B. oli nerokas taiteilijaluonne, joka omia teitään
kulkien viittosi kuivaksi kaavoittuneelle
roomalaiselle arkkitehtuurille uusia uria.
Subjektiivinen käyrä viiva pyrkii hänen töissään kaikkialla
sekä pohja- että fasadimuodostuksissa
vallitsevaksi; fasadit kovertuvat ja pullistuvat, päädyt
taittuvat, tornitkin joskus kiertyvät
spiraalin-tapaisesti (S. Ivo), erikoisuuksia, joissa B. sivuutti
kilpailijansa Bernini’nkin ja joita B:n monet
jäljittelijät vieläkin liioittelivat. B. oli Madernon
oppilas ja avusti nuorena Bernini’ä
Pietarinkir-kon rakennuksella. Ensi kerran hän rikkoi
rene-sanssin perintätavat pienessä, mutta silti
suurelta vaikuttavassa S. Carlo alle quattro
fonta-nessa (1640), jonka pohjassa ja fasadissa suoraa
viivaa tuskin tapaa, kaikki on ikäänkuin
taikinasta muovailtua; Oratorio di S. Filippo Neri
(1650) yllättää aaltoilevilla fasadiviivoillaan ja
mielivaltaisilla ikkunakehyksillään; S. Giovanni
in Lateranon, B:n barokkityyliseksi uusintelema
sisusta (1650) on omiaan näyttämään, miten
häikäilemättömästi barokkiaika menetteli
entisaikain arvokkaimpiinkin muistomerkkeihin
nähden; S. Ivo alla Sapienzan (yliopiston pihamaalla),
pienen kupolikattoisen keskusrakenteen
päättää spiraalikierteinen hienon harkittu torni; S.
Agnesen, Carlo Rainaldi’n aloittaman kreik.
ristikirkon (Piazza Navonan varrella, Rooman
komeimpia) B. valmisti yhdessä Rainaldi’n pojan
Girolamon kanssa (1652); vallattomimmillaan
hänen kekseliäs kykynsä ilmenee S. Andrea delle
Fratti’n kampanilessa (1656).
Profaaniraken-teessa B. esiintyy pääasiassa uusintelijana: Pai.
Barberini’ssa (Madernon, Bernini’n ja B:n yhteis-

työtä (1626), fasadi B:n suureksi mieliharmiksi
jätettiin Bernini’n suoritettavaksi; Pai. Spadaan
B. sovitti kekseliään, mutta hyödyttömän,
pers-pektiivisesti kapenevan pylväskäytävän;
Fras-cati’ssa hän rakensi hienon Villa Falconieri’n
rauhallisine fasadeineen, porteissa vain barokin
reima rohkeus pääsee valloilleen. Eläessään B.
nautti suurta mainetta, mutta Bernini’n yhäti
nouseva tähti vei hänet lopulta itsemurhaan.

U-o N.

Bosehin sytytin, polttomoottoreissa käytettävä
laite, joka aikaansaa moottorisilinterissä
puristetun kaasuseoksen syttymisen („räjähdyksen")
sähkökipinällä. Sähkösytytyslaitteitahan on
olemassa periaatteellisesti eri lajeja katsoen siihen,
synnytetäänkö sähkökipinä n. s.
sytytyskyntti-lässä vai katkaisukojeessa, ja toiselta puolen,
otetaanko tarvittava sähkövirta paristosta vai
magneettokojeesta. Bosch-toiminimi rakentaa
kaikkien näiden periaatteiden mukaan toimivia
sytyttimiä. Tunnetuimmat lienevät kuitenkin
Bosehin kynttilä ja Bosehin kaksois-sytytyslaite.

Bosehin kynttilä (kuvat 1
ja 2) ruuvataan kiinni
moottoriin siten, että sen alipää
tulee olemaan jossakin paikoin
sytytystilaa, mieluimmin
silin-terikannen keskellä. Siinä on
keskellä metallisessa yhteydessä
konerungon kanssa oleva
puikko, ja tämän ympäri 3
eriste-tysti sovitettua metallilankaa,
n.s. elektrodia. Niiden päät ovat
tehdyt veitsenterän muotoon,
n. 0,5 mm matkan päähän
puikosta, niin että kun
määrä-hetkenä korkeajännityksinen
virta lasketaan kiertämään, niin
juoksee sähkökipinöitä hienon
vyön tapaan elektrodeista
puikkoon, aikaansaaden sytytyksen.
Elektrodien
veitsenterämuo-don takia sähkövastustus tulee
tavallista pienemmäksi ja
kipinät helpommin juoksevat yli, joten moottori
helpommin saadaan käyntiin.

Bosehin kaksoissytytyslaitteessa (kuva 3) on
periaatteena se, että sytytykseen tarvittava
sähkövirta voidaan ottaa joko
magneeto-indukt-sionikojeesta, tai
paristosta, toimien
edellinen
normaalisen käynnin aikana
ja jälkimäinen vain
käyntiin pantaessa,
jolloin moottori
in-duktsionikojeen ank-kureineen pyörii niin
hitaasti, että
kehitetty sähkövirta on
hyvin heikko, sekä
myöskin siinä
tapauksessa, että induktsionikoje joutuisi
epäkuntoon. Kuvassa näkyy induktsionikoje
alhaalla vasemmalla ja paristo alhaalla oikealla.
Ylhäällä oikealla on n. s. sytytyspuola, jonka
tehtävä on johtaa virta oikeaan aikaan
kuhunkin kuvassa esitettyyn neljään
sytytys-kynttilään. Kaksoissytytyslaitteen avulla voi

Kuva i. Bosehin
sytytyskynttilä.

Kuva 2. Bosehin kynttilän

aliosa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:45 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0092.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free