Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kamerun ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
501
Kamerun—Kangaslampi
502
määräten niiden sulamispisteet, laajentumiset ja
muut termiset ominaisuudet, on häneltä
kuitenkin riittänyt aikaa muuhunkin tutkimustyöhön;
niinpä hän esim., on tehnyt uraauurtavia kokeita
sähköjohtokyvystä heliumin tiivistyslämpötilassa.
U. S:n.
♦Kamerun. Englantilaiset ja ranskalaiset
joukot valloittivat Km helmikuussa 1916.
Versaillesin rauhassa myönnettiin 4/5 K:sta Ranskalle
ja loput Englannille.
Kamfeeni ks. Terpeenit, IX Os.
♦Kamimura, Hikouodzo, kuoli 1916.
Kampidynamometri (ks. D y n a m o m e t r i,
II^Os.), käsikampi, johon on sovitettu joko
taipuma- tai vääntöjousi sekä laite liikkuvine
pa-perikaistaleineen ja vääntövoiman mukaan
siir-tyvine kynineen, joka piirtää paperille käyrän,
minkä avulla saadaan vääntöön käytetty työ
määrätyksi, käyrän korkeus kun on suhteellinen
vääntävään voimaan ja sen pituus
kammenkah-van kulkemaan matkaan. P-o P-o.
Kampiliike. Koneiden kampiakselin
pyörimisnopeus on melkein muuttumaton, joten
kammen tappi, siis
kiertokangen toinen pää,
liikkuu tasaisella
kehänopeudella ympyrärataa, samalla
kuin kiertokangen
toinen pää
vuorostaan tulee
liikkumaan muuttuvalla
nopeudella edestakaisin suoraviivaista rataa, jolla
sen nopeus’ alussa on = 0, kiihtyen sitten niin,
että se suunnilleen iskun keskellä saa suurimman
arvonsa ja hidastuu jälleen nopeuteen = 0.
Liikkeen kiihtymisestä ja hidastumisesta johtuu, että
osa esim. höyrykoneen mäntään vaikuttavasta
höyrynvoimasta kuluu iskun alussa liikkuvien
osien kiihdyttämiseen, minkä voiman nämä kyllä
sitten iskun loppupuolella liikkeen hidastuessa
antavat takaisin kammen tappiin; seuraus on
kuitenkin, että iskun alussa silinterin kanteen
vaikuttaa suurempi voima kuin kammen
tappiin, joten kone pyrkii siirtymään paikaltaan.
Kun kammen tappi B liikkuu kehänopeudella
v, saadaan ensin kiertokangen toisen pään A,
siis männänkin kulkema matka x kammen
kiertyessä kulman o yhtälöstä:
x
r \
cos f* + 2 / s’n2" /•
/ L
Yhtälössä esiintyvien muiden kirjainten
merkitys näkyy kuvasta; -f- merkki tarkoittaa menoa,
— merkki tuloa. Männän nopeus c saadaan
yhtälöstä:
dx I r \
c == = v sin a y 1 + ^ - cos n J.
Männän kiihtyväisyys p vuorostaan
yhtälöstä:
dc d2x v2
P
dt — dt2
— ^ COS a + y COS 2 or j.
Iskun alussa, jossa kiihtyväisyys on suurin,
on se:
O j
v2 / r
P-TV + lr
P-o P-o.
♦Kamtsatka. Kalastuksen ovat japanilaiset
ottaneet haltuunsa sen jälkeen, kuin Japanin
hallitus v:sta 1907 on ryhtynyt tarmokkaasti
tukemaan sikäläisiä kalastajia pääomilla, laivoilla v. m.
♦Kanada. 8,361,000 as. (1917). Intiaaneja
105,998 ja eskimoja 3,296 (sam. v.). — V. 1919
oli sato: 158 mili. hl kauraa, 71 milj. hl vehnää,
21 milj. hl ohraa, 4 milj. hl ruista ja 48 milj. hl
perunoita. Maanviljelyksen tuotanto arvioitiin
1919 7,250 milj. mk:ksi. Sam. v. oli hevosia
3,667,000, sarvikarjaa 10,084.000, lampaita
3,422,000 ja sikoja 4,040,000. Metsätuotannon
arvo oli 1918 950 milj. mk. Kalastuksen
tuotan-nonarvo oli 1917 261,5 milj. mk. Teollisuuden
tuotannonarvo oli 1917 15,080 milj. mk.
Pää-teollisuushaarat ovat: elintarve-, kutoma-,
puutavara-, metalli-, paperi- ja nahkateollisuus.
Vuori työn tuotannonarvo oli 1918 5,256 milj.
mk. Tuonti oli 1916 4,664 milj. mk. ja vienti
7,346 milj. mk. — Rautateitä oli 1918 62,556
km ja sähkörautateitä n. 2,600 km. V. 1914
valmistui „Grand Trunk Pacific", joka alkaa
Monctonista New Brunswickissa ja päättyy
Prince Rupertiin Columbiassa. M. E. H.
Kanavasäteet. Kun sähköpurkausputki on
jaettu kahteen osaan metallilevyllä, johon on
4 • • •• f •• • •• • I •• A 99
porattu pieniä lapia ja tata
levyä käytetään katodina, _-_
kun sitävastoin anodi on tp7! ^
sovitettu putken toiseen pää- –^
hän (ks. kuvaa), niin huomaa
katodin lävistä valosäteitä lähtevän siihen
putken osaan, jossa ei ole anodia. Säteiden väri
riippuu putken sisältämän kaasujäännöksen
laadusta (esim. typessä väri on kullankeltainen).
Nämä säteet Goldstein havaitsi 1886 ja antoi
niille nimen k. Niiden arvellaan saavan alkunsa
katodia vastaan ja sen läpien kautta eteen
ryntäävästä positiivisesta ionivirtauksesta. Ionit
työntyvät kaasuhiukkasia vastaan ja saattavat
ne hehkumaan. K:n kohdatessa putken
lasi-seinämän, tämä alkaa samoin kuin
katodisätei-denkin (ks. t. IV Os. p. 522) iskusta hehkua,
joskin paljoa pienemmässä määrässä. Sähkö- tai
magneettikentässä k. taipuvat radaltaan
päinvastaiseen suuntaan kuin katodisäteet, mutta
vähemmän. K:n hiukkasten nopeuden, massan
ja sähkövarauksen Wien on mitannut saaden
cm
m. m. nopeudelle tuloksen 3,fl x 107
sek
.
Spektroskoopissa näyttäytyvät k:n hiukkasten
viivaspektrin juovat jossain määrin siirtyvän
Doppler-tehon vaikutuksesta. U. S:n.
♦Kangasala. 7,301 as. (1918), kansakouluja
14 (1917), eläinlääkäri yhdessä Sahalahden
kanssa, köyhäintalo; Tampereen osakepankin ja
Kan-sallis-osakepankin haarakonttorit; osuuskauppa,
jolla 4 myymälää, osuuskassa; sähkölaitos Thulen
tehtaan yhteydessä (v:sta 1912), naisten
käsitöitä ja leikkikaluja valmistetaan myytäväksi; K:n
ja Suinulan asemat, Siitaman, Säynäjärven ja
Ruutanan pysäkit. Vapaussodan aikana kiivaita
taisteluita pitkin rautatietä,’ jota myöten
punaiset puolustautuessaan hyökkäilivät
panssarijunilla. — Kirkossa Joh. J. Tavaststjernan
maalaama alttaritaulu „Kristus Getsemanessa" (saatu
1827). J. A. IV.
♦Kangaslampi. 2,728 as. (1918); osuuskauppa,
jolla 2 myymälää, osuusmeijeri ja osuuskassa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
