Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauhajoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
529
Kauhajoki—Kaukaasia
530
vesi virtaa varsin hiljaa, jolloin saostuneet aineet
laskeutuvat pohjalle veden noustessa
ulkoreunaa ylöspäin ja lopulta ulos puhdistajasta.
Soodan ja kalkin sekoitus tapahtuu luonnollisesti
itsetoimisesti, seoksen väkevyydestä vain 011
tar-kistusnäytteitä otettava ja näitä kemiallisesti
tutkittava, sillä kalkkia ei saa sekoittaa enempää
kuin mitä saostukseen tarvitaan. P-o P-o.
♦Kauhajoki. 14,521 as. (1918), 9 kansakoulua
(1917), kotitalouskoulu, köyhäintalo, kunnan
sairaala, kunnan eläinlääkäri, palo- ja
eläinvakuu-tusyhdistykset, Kansallis-osakepankin konttori,
osuuskauppa (vista 1909), jolla 5 myymälää,
osuusmeijeri (1906), 4 osuuskassaa,
puhelinosuuskunta; teollisuuslaitoksia: A. K- Kauran
myllyn-kivitehdas, 3 sähkö- ja myllvosakeyhtiötä; Km
ja Kainaston asemat. — Kirkossa Ilmari Launiin
maalaama alttaritaulu ,Jeesus ristillä" (v:sta
1914). J. A. W.
♦Kauhava. 9,202 as. (1918), 9 kansakoulua
(sam. v.), köyhäintalo (v:sta 1916), kunnan
eläinlääkäri; osuuskauppa, jolla 5 myymälää, 3
osuusmeijeriä, 3 osuuskassaa, Kansallis-osakepankin ja
Liittopankin konttorit; teollisuuslaitoksia:
Kauhavan sähkölaitos, mylly ja saha; paitsi
puukkojen ja tuppien valmistusta myös kankaiden
kudontaa kotiteollisuutena myytäväksi. — Kirkossa A.
Såltinin 1882 maalaama alttaritaulu ,,Jeesus siunaa
lapsia".
♦Kaukaan tehtaat. Omistaja
Aktiebolaget Kaukas Fabrik laajensi 1913
selluloosatehdastaan Parkkarilan tilalla. V. 1915
rakennettiin tämän yhteyteen kiisu-uuni, jonka
jälkeen tehdas kokonaan käyttää kotimaista
rikkikiisua. V. 1916 alettiin rakentaa
sähkökeskusta, jossa on 20 ilmakehän paineiset
höyrykattilat ja de Lavalin höyryturbiini, joka on
suoraan yhdistetty 3,000 voltin jännityksiseen
vaihtovirtageneraattoriin. Valmistunut
voimakeskus käyttää nyt sähköllä lähellä olevat
tehtaat, ja höyrvkonevoima on lakkautettu. —
Yhtiö osti 1916 koko Kaltimon
puuhiomo-osakeyhtiön osakkeiston (nimellisarvo 900,000 mk.),
jonka kautta sille joutui puuhiomo, paperitehdas
sekä laajoja metsäaloja maan itäosissa.
Kaltimon puuhiomo-osakeyhtiön osakepääoma oli
v:n 1920 lopussa 2,400,000 mk. Sam. v. yhtiö
osti Aktiebolaget T. & J. Salvesenin koko
osakkeiston (nimellisarvo 3,500,000 mk.) saaden täten
entisten lisäksi suurialaisia metsäkiinteistöjä eri
osissa maata sekä samalla neljä höyrysahaa,
joista Lauritsalan saha oli suurin. V. 1918 yhtiö
osti Osakeyhtiö Pulpin Joutsenossa omistaman
sulfaattiselluloosatehtaan, joka pantiin käyntiin
1919. Valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaan
alettiin 1918 Kaukaalla rakentaa
siifiitti-väkiviinatehdasta, jota olevien olojen takia ei
kuitenkaan ole saatu käyntiin. V. 1920
Aktiebolaget T. & J. Salvesen o.-y. osti Gustaf
Cederberg & Co:n kaikki osakkeet (nimellisarvo
3,000,000 mk.) saaden huomattavia metsäaloja
Itä-Suomessa sekä kolme höyrysahaa Joensuun
kaupungin lähistöllä, joista Penttilän
12-raami-nen on suurin ja uudenaikaisin Suomessa. —
Pääyhtiön osakepääoma on nykvisin (1921)
12,000,000 mk. — Yhtiön teollisuuslaitoksista
tuottavat sulfiittiselluloosatehtaat vuosittain
18,000 tonnia sulfiittiselluloosaa,
sulfaattisellu-loosatehdas 8,000 tonnia, lankarullatehtaat
2,000,000 grossia, Kaltimon pahvitehdas 3,500
tonnia ja Lauritsalan saha 15,000 standerttia
sahapuuta. Kaikkien teollisuuslaitosten
yhteinen tuotantoarvo 1919 oli 24 milj. mk.
Toimeenpanevana johtajana on v:sta 1912 varatuomari
Jacob von Julin. Pääkonttori on Helsingissä.
Työväkeä kaikissa teollisuuslaitoksissa yhteensä
n. 2,000 henkeä 1920. K. J. V.
♦Kaukaasia. Suurvaltain sodan aljettua 1914
turkkilaiset tunkeutuivat K:aan ja sotivat siellä
seuraavina- aikoina vaihtelevalla menestyksellä
venäläisiä vastaan. Syysk. 1915 nimitettiin
suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitj K:n
käskyn-haltiaksi ja Venäjän sikäläisen armeian
ylipäälliköksi; hän karkoitti jälleen turkkilaiset K:sta
valloittaen lisäksi Turkin Armeenian; kuitenkin
venäläisten menestys pian taas pysähtyi.
Vallankumouksen johdosta maalisk. 1917 joutuivat
Venäjän sotajoukot K:ssakin hajoamistilaan, ja
kommunismin ohella astui näkyviin myös Km
eri kansojen itsenäisyyteen pyrkiminen. Syntyi
viisi itsenäistä valtiota: Kaukasusvuoriston
pohjoispuolelle 1) Kuban ja 2) n. s.
Vuoristo-tasavalta, sen eteläpuolelle taas
(„Takallaan") 3) Georgia (Grusia), 4) A s e r b e i
d-zan ja 5) A r m e e n i a. — Kuban, jonka
asukkaat ovat kasakoita, muodostui 1917 entisestä
Ku-banin (ks. t. IV Os.) alueesta. Bolsevikkeja vastaan
toimiva kenraali Denikin asettui armeioineen
tämän valtion alueelle. Hän katsoi karsaasti
Kuba-nin itsenäisyyttä, eikä sen väestö häntä
kannattanut, mikä oli myötävaikuttavana syynä hänen
tappioonsa. Maalisk. 1918 bolsevikit valloittivat
Kubanin tehden lopun sen itsenäisyydestä. —
Vuoristotasavalta (käsittäen koillisosan K:aa)
muodostui mvös 1917, sen asukkaat olivat muham-
m *
medinuskoisia ja alhaisella sivistyskannalla olevia
tsetsenejä, osseeteja y. m. heimoja.
Valloitettuaan Kubanin bolsevikit kukistivat tämänkin
valtion.
Kun Venäjä Brest-Litovskin rauhassa maalisk.
1918 oli luovuttanut Ardahanin, Karsin ja
Saturnin alueet Turkille, koettivat kristityt
armee-nialaiset, georgialaiset ja lezgiläiset estää
turkkilaisia miehittämästä maata. Viimemainitut
kuitenkin menestyen etenivät, kunnes kesäk. 1918
tehtiin lopullinen rauha Venäjän ja Turkin
välillä. Turkin valtakunnan sittemmin seuranneessa
häviössä sen oli luovuttava myös mainituista
alueista. Vanha sivistysmaa Georgia uudisti
entisen itsenäisyytensä julistautuen tasavallaksi
(Tiflis pääkaupunkina). Yritettyään ensin
kukistaa Georgian Venäjä tunnusti sen 1918 sekä
myöhemmin 1920 ja länsivallat 1920 de facto, kuten
myös Aserbeidzanin ja Armeenian. Georgia säilyi
paremmin kuin K:n muut valtiot bolsevismin
vaikutukselta; siinä on sen sijaan maltillista
sosialismia toteutettu. Perustuslain mukaan valta
on parlamentilla; hallituksen puheenjohtaja on
samalla tasavallan presidentti. Tammik. 1921
enteilte tunnusti Georgian de jure
riippumattomaksi. Helmikuussa 1921 bolsevikit yhdessä
Aserbeidzanin ja Armeenian kanssa hyökkäsivät
maahan miehittäen Tiflisin. Valtio on n. 100,000
neliöpenink:n laajuinen ja siinä oli 2,9 milj.
asukasta (1915). — Taka-K:n itäiset alueet
yhtyivät 1918 Aserbeidzanin tasavallaksi (Baku
pääkaupunkina). Pääväestönä ovat
muhammedin-uskoiset tataarit, lukumäärältään n. 4 milj. Bol-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
