- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
651-652

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuorevesi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

651

Kuparisaari — Kurttutauti

652

kiä myytäväksi. — Kirkon alttaritaulu on
jäljennös Kristiinankaupungin alttaritaulusta „Kristus
ristillä", joka on tuntemattoman tekemä.

J. A. W.

*Kuparisaari. Heinäk. 1912 puhkesi Kiila
lakko, joka kesti n. 9 kk. ja päättyi lakkolaisten
tappioon. Lakkolaiset vaativat „Lännen
kaivosmiesten liiton" tunnustamista, mikä olisi
merkinnyt sitä, että vain mainittuun sosialistiseen
liittoon kuuluvia olisi saanut käyttää työmailla.
Lakko on tullut tunnetuksi siihen liittyvistä
kau-huntapauksista. Tapahtui useita salamurhia ja
surmiin johtaneita mellakoita, sekä vielä eräässä
iltamassa pakokauhusta aiheutunut joukkosurma,
jolloin 82 henkeä polkeutui kuoliaaksi, niistä 49
suomalaista.

Kuria-Muria-saaret (arab. Khar jän-Marjan),
5 vuorista saarta, yhteensä 76,> km2, lähellä
Arabian etelärannikkoa, kuuluivat muinoin
Maskatin sulttaanille, joka 1870 luovutti ne Englannille.
Niistä saadaan runsaasti guanoa. K. T-t.

*Kurikka. 9,736 as. (1918), kansakouluja 9
(1917), köyhäintalo, eläinvälskäri, osuuskauppa,
oma paloapuyhdistys, Liitto- ja
Kansallis-osake-pankin konttorit; teollisuuslaitoksia: Jyllinkosken
sähkölaitos, josta valaistus K:n, Ilmajoen ja
Seinäjoen kuntiin, K:n lakkitehdas, K’.n
puunjalostustehdas, K:n ajokaluliike, Miedon tiili- ja
tur-vepehkutehdas, K:n sähkömylly, Myllykylän
kalkkilouhimo, Käräjävuoren kivilouhimo. —
Kirkossa J. Z. Blackstadiuksen maalaama 2-osainen
alttaritaulu, ylempänä „Kristus ristillä",
alempana „Ehtoollinen" (v:sta 1857). J. A. W.

♦Kurikka, Matti, kuoli 1915.

Kurimus. Runossa Väinämöisen poislähdöstä,
niinkuin sitä Vienan läänissä on laulettu,
kerrotaan Väinämöisen lähteneen „Kurimuksen
kul-kun alle, ki’an (s. o. valaskalan) kielen
käänti-mille". Kansantarinoissa tämä Km kurkku
kuvaillaan meressä olevaksi paikaksi, josta kaikki
maailman liiat vedet syöksyvät maan alle ja
taas virtaavat takaisin; sen läheisyydessä
uiskentelee valaskaloja. Sen kohdalla asuivat
ääreläiset, jotka olivat niin pieniä, että
niitä mahtui kolme makaamaan saman
pesu-soikon pohjalle, ja jotka elivät yksinomaan
linnun munilla; niitä sanottiin myös
lintukoto-Iäisiksi. Tällaisesta merennavasta, jonka
pitäisi olla Norjan lappalaisten maasta länteen
päin, kertoo jo muudan Kaarle Suuren hovissa
elänyt kirjailija. 1500-luvun kuvauksissa on se
paikallistutettu Lofotenin tienoille, missä on
tunnettu Malstrom. [Kaarle Krohn,
„Suomalaisten runojen uskonto", s. 273-74.] K. K.

Kurinpito ks. Soti laskuri, Täyd.

♦Kurinpitorangaistus ks.
Järjestysran-g a i s t u s, Täyd.

♦Kurkijoki. " 10,720 as. (1918), kansakouluja
13 (1917), joista 1 ruotsinkielinen (Sorjosten
kylässä), diakonaattikoti, oma kunnanlääkäri, Kin
apteekilla haaraosasto Elisenvaarassa, oma
paloapuyhdistys, 2 osuuskauppaa, 8 osuuskassaa;
laivastossa (1916) 1 purjelaiva (56 rek.-ton.),
Kurkijoen ja Tervun satamat, Elisenvaaran, Alhon ja
Sorjon rautatieasemat. — Kirkossa A. Såltinin
maalaama alttaritaulu „Jeesus ja syntinen
vaimo". J. A. W.

Kurkunpään taudit aiheuttavat usein keskenään
samantapaisia oireita, ollen kuitenkin laadultaan

erilaisia. Äänen käheys, hengenahdistus, yskä ja
nielemishäiriöt ovat tavallisimpia oireita. Ne
voivat johtua kurkunpään erilaisista sairauksista,
joita käsitellään erikoisessa tieteenhaarassa,
la-ryngologiassa. Ulkonaisen aiheen tuottama
sai-raloinen tila on kysymyksessä, jos joku vieras
esine on joutunut väärään kurkkuun" 1. juuri
kurkunpäähän tai sen kautta vielä syvemmälle
hengitysteihin. Samaan ryhmään kuuluu
ulkoapäin kurkunpäätä kohtaava väkivalta.
Tavallisia ovat kurkunpään limakalvon
tulehdukset. Äkillinen kurkunpään katarri on tauti,
joka usein kulkee vilustumisyskän nimellä,
useimmiten on vaaraton eikä tarvitse välttämättä
muuta hoitoa kuin lepoa ja vaikenemista.
Erikoisen vaikea tähän ryhmään kuuluva tauti on
kuristustauti, kurkunpään difteria, joka
yleensä esiintyy pienillä lapsilla. Tässä käytetään
hoitona difteriaseerumia, höyryn
sisäänhengittä-mistä ja väliin, jos sairas näyttää tukehtuvan
limakalvon turpoamisen vuoksi, koetetaan tämä
estää leikkauksella. Tehdään joko n. s.
intu-b a t s i o n i (pieni metalliputki pistetään
kurkunpäähän) tai trakeotomia (henkitorvi
avataan suoraan kaulan läpi ja siihen pistetään
metallikanyli). Kroonillisia tulehdu
k-s i a kurkunpäässä voi johtua kuppataudista,
tuberkuloosista, tupakankäytöstä y. m.
Myöskin kurkunpään rustot voivat tulehtua
(perichon-dritis). Tällaisissa tautitiloissa käytetään lääkkeitä,
paikallista syövytystä tai polttamista
kurkkupei-lin johdolla, tupakankäytön keskeyttämistä j. n. e.
Jos taudin yhteydessä ilman pääsy käy liian
ahtaaksi joko arpeutumiskutistuman tai kurkunpään
vesipöhön vuoksi, voi tällöinkin olla pakko tehdä
leikkaus, trakeotomia. Myös jotakin
syövyttävää myrkkyä nieltyä voi kehittyä vastaava tila.
Kurkunpään kasvannaisista vaarallisin
on syöpä, tavallisin n. 50-60 v. ikäisillä miehillä,
parannettavissa aikaisella leikkauksella. Myös
hyvänlaatuisia kasvaimia on joskus, esim. n. s.
laulajannystermät äänijänteissä. Tällaisten
leikkaus tai syövytys voidaan usein toimittaa
kurkku-peilin avulla. Vielä on mainittava eri syistä
johtuva äänijänteiden hermon
lamautuminen, joka aiheuttaa käheyden;
varmaa hoitokeinoa ei tunneta. A. J. P.

Kurkunpään vesipöhö ks. Äänielinten
taudit, Täyd.

♦Kuropatkin, Aleksej N i k o 1 a j e v i t s, oli
suurvaltain sodassa jonkun aikaa Venäjän
luoteisen rintaman päällikkönä. K. kuoli 1921.

Kurttutauti, yhteinen nimitys useille
kasvitaudeille, joille on ominaista, että kipeiden
kasvien lehdet eivät kehity normaalitavalla
sileäpin-taisiksi, vaan tulevat epäsäännöllisesti
kurttuisiksi ja poimuisiksi. Kurttuisuus johtuu
useimmiten siitä, että lehtien johtojänteet
(lehtisuonet) ovat liian aikaisin lopettaneet
pituuskasvunsa ja täten jääneet liian lyhyiksi. Kun
suonien välissä olevat lehtimallon solukot edelleen
kasvavat, täytyy lehtilavan painua mutkalle
alas- tahi ylöspäin. Toisinaan johtuu kurttuisuus
siitä, että lehtimallossa lukuisat solukkoryhmät
ovat ennenaikaisesti lopettaneet kasvunsa siten
vaikuttaen edelleen kasvaviin solukkoryhmiin
samalla tavalla kuin liian lyhyiksi jääneet
johto-jänteet. — Kun hyönteiset, punkit, bakteerit ja
sienet aiheuttavat k:ia, sanotaan epämuodostu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:51 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0336.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free