Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Omoplatoskopia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
853
Oraoplatoskopia—Oppenort
854
Vettä kevyemmät nesteet:
Baumén
asteita
10 1,0000
1 1 0,9932
12 0,9805
13 0,9799
14 0,9733
15 0,9369
16 0,9805
17 0,9542
18 0,9180
19 0,9120
20 0,9339
21 0,9299
22 0,9241
Ominais«
paino
23 0,9183
24 0,9125
25 0,9038
26 0,9012
27 0,8957
28 0,8902
29 0,8848
30 0,8795
31 0,8742
32 0,8600
33 0,8339
34 0,8588
35 0,8538
36 0,8188
37 0,8439
38 0,8391
39 0,8343
40 0,8295
41 0,8249
42 0,8202
43 0,8156
44 0,8111
1 ’
4D 0,8066
46 0,8022
47 0,7978
48 0,7935
49 0,7892
50 0,7819
5 1 0,7807
52 0,7766
53 0,7725
54 0,7881
55 0,7613
56 0,7601
57 0,7565
58 0,7526
59 0,7487
60 0,7449
Vettä raskaammat nesteet:
Ominais* paino Baumén asteita Baumén asteita Ominais* paino Baumén asteita Ominais* paino Baumén asteita Ominais* paino
Omoplatoskopia (kreik. nmopla’te = lapaluu,
ja skopia’ = katsonta), vanha taikauskon muoto,
joka vielä esiintyy lappalaisilla ja muilla
urali-altailaisilla kansoilla, afganilaisilla ja
beduiineilla, vieläpä Englannissa ja Saksassa. 0:11a
tarkoitetaan sitä, että jonkun eläimen lapaluu
viskataan tuleen ja niistä kuvioista, jotka
syntyvät hehkuvassa luussa, koetetaan tehdä
johtopäätöksiä tulevan vuodenajan laadusta,
jorda-nes kertoo, että Attila käytti tällaista
ennustus-tapaa.
♦Ompteda, Georg von, kuoli 1915.
♦Oncken, August, kuoli 1911.
Onegajoki (Ä ä n i s j o k i), Vienanmeren
Onega-lahteen laskeva joki, alkaa Latse-järvestä,
joka on Svid-joen kautta yhteydessä
Vose-järven kanssa; 428 km. Joessa on 5 koskea,
ensimäinen n. 26 km suusta ylöspäin, joten O.
on vain uittoliikenteelle sopiva. Suussa on
One-gan satamakaupunki.
♦Onerva, L. Uudempia julkaisuja:
„Kaukainen kevät" (1914, runoja), „Vangittuja
sieluja" (1915, novelleja), „Yksinäisiä" (1917,
romaani), „Neitsyt Maarian lahja" (1918;
legendoja, ruots.), „Murattiköynnös" (1918, runoja).
Onesimus /"-«’-/, Nesib (s. n. 1860),
Itä-Afrikassa asuvasta galla-kansasta lähtenyt
lähetyssaarnaaja. O. joutui poikana
orjainhankki-jain käsiin, mutta pääsi Massauassa vapaaksi
ja joutui ruots. lähetyssaarnaajan B. P.
Lun-dahlin huomaan; kastettiin 1872 0:ksi (kreik. =
hyödyllinen). O. valmistui lähetyssaarnaajaksi
Ruotsissa ja toimi 1880-luvulta
lähetystyöntekijänä kansansa keskuudessa. Erittäin huomattava
on ollut hänen kääntäjätoimintansa. Hän on
m. m. kääntänyt koko Raamatun galla-kielille.
Oosterzee, Johannes Jakobus
(1817-82), alankom. teologi, v:sta 1863 professorina
ja saarnaajana Utrechtin yliopistossa,
positiivisen suunnan johtaja Alankomaiden
reformee-ratussa kirkossa. Teoksia: „Lev£n Jesu"
(1846-51, myös ruots.), ,,Het Johannesevangelium"
(1867), „Christelijke dogmatiek" (2:nen pain.
1876), „Praktische Theologie" (1877-78), Ein.
Svedenborgin elämäkerta (ruotsinnettu).
Opettajain lehti, Helsingissä ilmestyvä,
kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti,
suomenkielisen kansakoulunopettajiston
äänenkannattaja; alkoi ilmestyä 1906. K. A.
Opettajaneuvosto ks. Kouluhallitus,
Täyd.
Opintokerho ks. K o t i o p i n t o 1 i i k e, Täyd.
Opintopiiri ks. Kotiopintoliike, Täyd.
Opintorengas ks. K o t i o p i n t o 1 i i ke, Täyd.
Opis, muinaisen Akkadin pohjoisin kaupunki,
myöhemmän Seleucian kohdalla. Historiasta ks.
Babylonia, I Os. p. 783. H. H-a.
Oppeln, puol. O p p o I i e. 1. Entinen
preus-sil. hallintoalue, Joka käsittää suurimman osan
eteläistä 1. Ylä-Sleesiaa; pinta-ala 13,230 km2,
väkiluku (1910) 2,207,981 (n. 90% katolilaisia).
— 2. Kaupunki mainitulla alueella, Oderin
oikealla rannalla, 35,000 as., niistä n. 80%
katolilaisia. Alemmat kansanluokat puhuvat puolaa,
ylemmät saksaa, keskiluokka molempia kieliä.
Kaupungissa on kaksi katolista ia yksi
evankelinen kirkko, synagoga, katolinen lukio,
opettajaseminaari, maamieskoulu. Teollisuus
valmistaa sikareja, sementtiä, kalkkia, olutta,
palo-viinaa ja jauhoja. O. oli muinoin 0:n
ruhtinaskunnan pääkaupunki ja siellä asuivat 1163-1532
O.-Ratiborin (Piastien sukua olevat) herttuat,
jotka olivat v:een 1327 itsenäiset, sen jälkeen
Böömin vasalleja. V:n 1532 jälkeen
Brandenburgin markkreivi Yrjö sai nämä molemmat
alueet, mutta 1556 keisari Ferdinand I riisti ne
häneltä ja yhdisti Böömiin. Fredrik Suuri
valloitti ne takaisin 1742.
♦Oppenheim, Hermann, kuoli 1920.
♦Oppenheim, Lassa Francis, kuoli 1919.
Oppenort [opdnö’r/, Gilles Marie
(1672-1742), ransk. arkkitehti ja koristetaiteilija,
hol-lantil. ebenistin (ks. t. Täyd.) Op-den-Vordt’in
poika, toimi, 8 vuotta Italiassa opiskeltuaan,
Pariisissa, jossa hänestä tuli aikansa
vaikutusvaltaisimpia taiteilijoita, koristajana rokokon
luojia. Pystytettyään sittemmin
vallankumouksen aikana hävitetyn S. Germain des Prés-kirkon
tabernaakkelin jatkoi S. Sulpice-kirkon raken-
0 1,0000
1 1,0069
2 1,0140
3 1,0212
4 1,0285
I 5 1,0358
6 1,0434
7 1,0509
8 j 1,0587
9 1,0665
10 1,0745
1 1 1,0825
12 1,0907
13 | 1,0990
14 1,1074
15 1,1160
16 1,1247
17 1,1335
18 1,1425
19 1,1516
20 1,1608
21 1,1702
22 1,1798
23 1,1896
24 1,1994
25 1,2095
26 1,2198
27 1,2301
28 1 ,2107
29’ 1,2515
30 1,2624
31 1,2736
32 1,2849
33 1,2965
34 1,3082
35 1 ,3202
36 1 ,3324
37 1,3447
38 1,3574
39 1,3703
40 1 ,3834
41 1,3968
42 1,1105
43 1,4244
44 1,4386
45 1,4531
46 1,4678
47 1,4828
48 1,4984
49 1,5141
50 1,5301
51 1,5466
52 1,5633
53 1,5804
54 1,5978
55 1 ,6158
56 1,6312
57 1,6529
58 1,6720
59 1,6916
60 1,7116
6 1 1,7322
62 1,7532
63 1,7748
64 1,7960
65 1,8195
66 1,8428
67 1,839
68 i 1,864
69 1,885
70 1,909
7 1 1,935
72 1,960
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
