Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Omoplatoskopia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
855
Oppikoulu—Oppivelvollisuus
856
tamista (1719), sisusti Palais royalin
maalaus-gallerian y. m. töitä; saavutti kumminkin
suurimman maineensa huomattavilla
sommitteluillaan, joista melkoinen luku ilmestyi Huquier’n
kuparille kaivertamina. Kompositsionin
erinomaisen plastillinen sulavuus, huoleton vapaus
ja rentous asettaa hänet lähemmäksi
myöhemmän it. renesanssin mestaria Bernini’ä,
Borro-mini’a ja Fugaa kuin Mansardia v. m.
ranskalaisia. Koristelussaan O. mittausopillisissa
puitteissa pysyen selvästi pyrkii murtamaan
konstruktiivisen kireyden dekoratiiviseksi kepeydeksi.
U-o N.
♦Oppikoulu. Venäläisvallan viimeiset vuodet
muodostuivat Suomen odlekin tuhoisiksi.
Päähuomio pantiin venäjän kielen opintoihin.
Täydellisen lyseon käyneiden piti tässä aineessa
saavuttaa sellainen taito, että he yliopistossa
pystyisivät seuraamaan venäjänkielisiä luentoja
sekä auttavasti puhumaan ja kirjoittamaan
venäjän kieltä. Lukusuunnitelmissa, jotka
vahvistettiin noudatettaviksi syyslukukauden alusta
1914 alkaen, oli sanotulle kielelle varattu
klassillisissa lyseoissa 33, muissa 34 tuntia viikossa.
Äidinkielellä oli 21, toisella kotimaisella kielellä
19 ja saksan kielellä 16 viikkotuntia. Seur. v.
vahvistettiin uudet lukusuunnitelmat myös
tyttökouluille ja -lyseoille. Edellisissä määrättiin
venäjän kielelle 22, jälkimäisissä 37 viikkotuntia.
Yksityisoppikoulut pakotettiin opettamaan
venäjän kieltä samassa laajuudessa kuin vastaavat
valtion koulut. — Venäjän kielen tuntimäärän
lisäämisen yhteydessä pantiin toimeen kauan
vireillä ollut oppikoulujen yleinen uudelleen
järjestely. Normaalilyseoiden klassillista osastoa
ja neljää klassillista lyseota lukuunottamatta
muutettiin muut lyseot linjajakoisiksi lyseoiksi,
joiden viisi alinta luokkaa muodostaa
keskikoulun päättyvine oppimäärineen ja kolme ylintä
luokkaa lukion klassillisine ja reaalilinjoineen.
Tyttökoulut taas muutettiin 6-luokkaisiksi ja
Helsingin suom. tyttökoulu ynnä yliopistoon
johtavat jatkoluokat 9-luokkaiseksi tyttölyseoksi.
Äkillinen muutos maan kouluoloissa tapahtui
1917, sen jälkeen kuin Suomi tsaarivallan
kukistuttua oli saavuttanut valtiollisen vapautensa.
Jo sanotun vuoden syksystä otettiin
oppikouluissa käytäntöön uudet väliaikaiset
lukusuunnitelmat, joissa venäjän kielen tuntimäärä oli
tuntuvasti vähennetty. Ja Suomen tultua
täysin itsenäiseksi vahvistettiin 27 p. kesäk. 1918
sekä klassillisille ja linjajakoisille lyseoille että
tyttökouluille ja -lyseoille jälleen uudet
väliaikaiset lukusuunnitelmat, jotka edelleen ovat
voimassa. Keskikoulujärjestelmä samoin kuin
linjajakokin pysytettiin ja tyttökoulut jäivät
6-luokkaisiksi. Oleellisin muutos oli se, että
venäjän kieli poistettiin kokonaan muiden
koulujen paitsi linjajakoisten lyseoiden
lukusuunnitelmista, jääden niissäkin vain lukioasteella
vaihtoehtoiseksi ranskan kielen kanssa. Tästä oli
seurauksena, että varsinkin äidinkielen sekä
vieraiden kielten tuntilukua voitiin tuntuvasti lisätä.
Maailmansodan aikanakin oli o:n alalla
havaittavissa vilkasta ulkonaista kehitystä. Se on
jatkunut erittäin ripeästi sen jälkeen kuin Suomi
tuli itsenäiseksi. Useita uusia kouluja on
perustettu, moniaita yksityiskouluja on otettu
valtion haltuun ja koulujen oppilasluku on kaik-
kialla maassa tuntuvasti lisääntynyt. Lukuv.
1918-19 oli maassa kaikkiaan 55 valtion
oppikoulua ja niissä 12,305 oppilasta. Näistä oli
39 suomen- ja 16 ruotsinkielistä. Edellisten
oppilasmäärä nousi 8,664:ään, jälkimäisten
3,641 :een. Samana lukuv. oli yksityisoppikouluja
yhteensä 103, 73 suomen- ja 30 ruotsinkielistä.
Yhteenlaskettu oppilasmäärä nousi 15,120:een,
josta 10,501 tuli suomen- ja 4,619
ruotsinkielisten koulujen osalle. Sen jälkeen on useita
yksityiskouluja otettu valtion haltuun ja joku uusi
valtion koulu perustettu, niin että valtion o:ja
on tätä nykyä 64, joista 46 suomen- ja 18
ruotsinkielistä. Yksityisoppikoulujen luku nousee
nykyään 104:ään. Sen lisäksi on maassa 1
saksankielinen ja 3 venäjänkielistä o:ua.
Yksityiskoulujen valtionkannatus on järjestetty
uudelleen lailla 5 p:ltä maalisk. 1919 ja niiden toiminta
yleensä asetuksella 18 p:ltä maalisk. 1919. —
Suurena vaikeutena maamme o:jen toiminnassa
on viime vuosilta mainittava pätevien
opettajavoimien saaminen sen palvelukseen. Sen on
aiheuttanut etupäässä opettajille maksetut liian
alhaiset palkat. Monet opettajat ovat eronneet
toimistaan siirtyäkseen paremmin palkatuille
työaloille ja uusia opettajia on valmistunut
niukasti. O. M-e.
♦Oppivelvollisuus. V:n 1920 valtiopäivillä
hyväksyi eduskunta lain o:sta sekä lain
kansakoululaitoksen kustannuksista. O. tarkoittaa
sen tieto- ja taitomäärän saavuttamista, joka
voimassa olevien säännösten mukaan annetaan
kansakoulussa. Se alkaa yleensä
syyslukukauden alusta sinä kalenterivuonna, jonka kuluessa
lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy
kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, jonka
kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta tai,
vaadittujen oppimäärien suoritusten
keskenjää-dessä, neljätoista vuotta. Tämän lisäksi on
lapsi, jollei hän muulla tavalla opintojaan jatka,
velvollinen kahden seuraavan vuoden ajan
ottamaan osaa kansakoulun jatko-opetukseen. Orsta
vapautetut ovat lähimmästä kansakoulusta viittä
kilometriä kauempana asuvat lapset niissä
kunnissa, joiden keskimääräinen asukasluku km2:iä
kohti ei nouse kolmeen, sekä tylsämieliset lapset.
0:n täyttämiseksi on lapsi pantava
kansakouluun, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa
koulussa tai kotona. Jokaisessa kunnassa tulee
olla o:n täyttämistä varten riittävä määrä
kansakouluja niin sijoitettuina, ettei lapsilla yleensä
ole kodistaan oman piirinsä kouluun matkaa
enempää kuin 5 km. Kansakoulu toimii joko
täydellisenä kansakouluna, joka jakautuu
ala-ja yläkansakouluun, tai supistettuna
kansakouluna. Täydellisessä kansakoulussa on kuusi
vuosiluokkaa, joista kaksi alinta muodostaa
ala-ja neljä ylempää luokkaa yläkansakoulun.
Alaja yläkansakoulu toimii kumpikin omien
opettajiensa varassa. Supistetussa kansakoulussa
on samoin kuusi vuosiluokkaa, mutta se toimii
yhden, yläkansakouluun virkakelpoisen
opettajan varassa siten, että osa opetusajasta
käytetään kahden alemman ja toinen osa neljän
ylemmän luokan opettamiseen. Säännöllinen
ope-tusaika on 36 viikkoa vuodessa paitsi
supistetussa kansakoulussa, jossa se on 40 viikkoa.
Jatko-opetus annetaan kaupungeissa
päiväkouluiksi järjestetyillä jatkoluokilla, maaseudulla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
