Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Petsinki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
913
Petsinki—Philippe
914
tat, joiden kirkko on ollut heidän
kesäasunnoillaan Könkäällä, ovat kuuluneet Arkangelin
seurakuntaan, kun taas Petsamon luostarin munkit
ovat olleet suorastaan Pohjois-Venäjän
luostari-hallinnon alaisia. Viime aikoina ovat kirkolliset
olot. olleet aivan järjestystä vailla. Kreikk.-katol.
sielunhoidosta ovat huolehtineet munkit, mutta
luterilainen väestö on ollut tässä suhteessa hoitoa
vailla. Oikeudenhoito on ollut aivan alkeellista,
ja 011 Petsamon asukas aikaisemmin hakenut
oikeutta Aleksandrovskista. Terveyden hoidollisesti
on oltu aivan luonnon kannalla; ei ole ollut
lääkäriä, ei sairaanhoitajatarta, ei kätilöä eikä
apteekkia, ainoastaan jonkinmoinen välskäri.
Yksinomaan venäläisiä kyläkouluja on toiminnassa.
— Suomen tasavallan presidentti on julistanut
P:n alueen väliaikaiseksi lääniksi sekä samalla
julistanut sen toistaiseksi poikkeustilaan. Läänin
vaakunan muodostaa musta kilpi, jota koristaa
kolme poikittain asetettua perattua turskaa sekä
näitä ympäröivä sininen, variksenmarjoista
sommiteltu seppele. Läänin hallintoa varten on
asetettu maaherra sekä hänen avukseen lääni
nsili-teeri, joka Lapin tuomiokunnan alaisena tarpeen
vaatiessa toimii oikeuden puheenjohtajana,
lää-ninkirjanpitäjä, jolle kuuluvat raha- ja
elintarve-asiat. sekä niiden tilitykset, kanslisti, joka
samalla on puhtaaksikirjoittaja ja ekspeditööri.
Lääni muodostaa yhden kihlakunnan ja kunnan,
jonka kruununvouti hoitaa samalla
nimismiehen tehtäviä. Läänin virkamiehien ensimäisiä
tehtäviä on ollut väestön hengillepano väenlaskun
toimittamista varten. Kirkollisesti lääni
muodostaa yhden kirkkoherran hoidettavan, Kuopion
hiippakunnan alaisen seurakunnan. Alueesta
muodostetaan myös uusi kreikk.-katolinen seurakunta.
Läänissä toimii kolme kansakoulua (Salmi järvellä,
Parkkinassa ja Pummangissa). Postinhoitoa ja
sähkölennätintä varten on asetettu yhteinen
virkamies. Puhelin- ja sähkölennätinyhteys on saatu
kuntoon ja postinkuljetus Suomeen kerran
viikossa. Sairaanhoidosta huolehtii lääkäri ja
hänen apunaan kaksi sairaanhoitajatarta sekä
kätilö. P:n läänin rajojen valvontaa sekä
järjestyksen ylläpitoa varten on asetettu rajavartiosto,
joka kuuluu Lapin rajavartiostopataljoonaan.
[Yrjö Koskinen, „Suomalaisten
uutisasutuk-sesta Jäämeren rannikolla" (Kirj. Kuukauslehti
1868) ; J. A. Friis, „En sommar i Finmarken"
(1871); A. W. Ervasti, „Suomalaiset Jäämeren
rannalla" (1884), sama, „Klöstret i Petschenga"
(1884); Santeri Ingman (Ivalo), „Kaarlo IX:nen
Jäämeren politiikka" (1894), sama, „Kaarlo
IX:nen Jäämeren politiikka vuosilta
1603-1613" (Hist. arkisto XIV 1895); Jacob Fellman,
„Anteckningar under min vistelse i
Lappmar-ken I-IV" (1906); A. B. Wessel, „Fra vor
grændse mod Rusland"; A. v. Fieandt,
„Fiskar-halvöns geologi" (Fennia 32, 1911-12);
„Handbuch der Nordküste Russlands" (1915); G. Sarva,
„Suomen pääsy Jäämerelle" (1917) ; Toivo
Itkonen, „Muurmannin rannalta" (Työväen kalenteri
1917); V. Voionmaa, „Suomi Jäämeren rannalle"
(1919); Th. Homén, „Itä-Karjala ja Kuollan
Lappi" (1918); K. M. Levander, „Katsaus
kalastukseen ja muuhun merieläinten pyyntiin
Muur-mannissa" (Valvoja 1918) ; J. E. Rosberg,
„Petsamon maa" (1919); F. W. Klingstedt, „Minnen
från ett besök på Fiskarhalvön" (Terra 1919);
Matti Olin, „Petsamon muistoja" (1921); Eero
Lampio ja Lauri Hannikainen, „Petsamon opas"
(1921).] K. J. V. é J. E. R. tt- E. II-a.
Petsinki ks. P e t s a m o, Täyd.
i Pettersson, Sven Otto (s. 1848), ruots.
kemisti ja hydrografi, fil. t.oht. 1872, fysikaalisen
kemian professori Upsalassa, kemian opettaja
(1881) ja professori Tukholmassa (1884); erosi
tästä toimesta 1909 asettuakseen perustamalleen
hydrografiselle asemalle Lysekilin läheisyyteen.
P. on työskennellyt etenkin fysikaalisen ja
epäorgaanisen kemian ja hydrografian alalla;
mainehikkaita ovat varsinkin (osaksi L. F. Nilssonin
kera) tekemänsä tutkimukset epäorgaanisten
aineiden höyryt iheydestä korkeissa lämpötiloissa,
erinäisten aineiden ominaislämmöstä ja
sulamispisteestä. Hydrografian alalla P. on toimittanut
uranuurtavia töitä, m. m. veden
kaasunpitoisuu-desta ja vuorovesi-ilmiöistä syvemmissä
vesikerroksissa soveltaen tieteellisiä näkökohtia myös
käytännöllisiin kysymyksiin, m. m. Bohuslänin
sillinkalastukseen. P:n useimmat julkaisut ovat
painetut Ruotsin tiedeakatemian,
maanviljelys-akatemian ja Upsalan tiedeseuran julkaisuissa sekä
aikakauskirjoissa „Journal für praktische Chemie",’
„Berichte der deutschen chemischen Gesellschaft",
„Zeitschrift für analytische Chemie",
„Meteorologische Zeitschrift", „Hygiea", „Geographical
Journal", „Journal of the Royal Meteorological
Society", „Publications de circonstance"
(Kööpenhamina) ja „Vegaexpeditionens vetenskapliga
1 iakttagelser".
Petä järvi, rautatieasema Hiitolan-Raasuli n
radalla, Kiviniemen ja Raudun asemain välillä,
55 km Käkisalmesta, 88 km Hiitolasta, 181 km
Viipurista ja 494 km Helsingistä. K. J. V.
* Petäjävesi. 5,279 as. (1918). Kiertävä
käsityökoulu. Teollisuuslaitoksia: Koskensaaren saha,
Hankakosken meijeri. [R. Ruoranen,
„Petäjävesi ___" (Maantiet, yhd. julkaisuja X, 1913-14).]
Pfadfinder [-ät-], saks. „boy scout" (ks.
S c o u t-1 i i k e, VIII Os.). P.-järjestöllä oli
Saksassa sota-aikana tavallaan sotilaallinen leima ja
harjoitukset tapahtuivat sotilaallisesti. Suom.
jääkärijoukko Saksassa oli aluksi 1/2 v:n ajan
puettuna P.-pukuihin, jonka vuoksi tätä aikaa
jääkäriliikkeessä nimitetään P.-ajaksi, ks.
Jääkärit, Täyd. . W. E. T.
*Pfaler, Karl Elis Leonard von, tuli
Pohjoismaiden yhdyspankin johtajaksi 1919.
*Pfaundler, Leopold, kuoli 1920.
* Pfeffer, Wilhelm, kuoli 1920.
^Pflug-k-Harttung*, Julius von, kuoli 1919.
Phædon cochleariæ ks. Sinappiku o-
r i a i n e n, Täyd.
Phaëton, kevyet, nelipyöräiset ajopelit, joiden
etuistuin on takimaista melkoista korkeampi ja
kuomukatt öinen.
* Philadelphia. 1,823,158 as. (1920).
Philippe /fili’pJ, Charles Louis (1874-
1909), ransk. kirjailija, julkaissut joukon
kertomuksia, joissa kuvastuu voimakas realismi ja
syvä myötätunto yhteiskunnan sorrettuja
aineksia kohtaan. P. on vasta kuolemansa jälkeen
saavuttanut mainetta kotimaassaan ja vielä enemmän
Saksassa. Teoksia: „Quatre histoires de pauvre
amour" (1897), „La mère et Tenfant" (1899), „Bubu
de Montparnasse" (1901), „Le père Perdrix" (1902),
„Marie Donadieu" (1905) y. m. R. F.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
