Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Petsinki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
915
Philippovich Pierné
*Philippovich, Eugen, kuoli 1917.
*Philippson, Martin, kuoli 1916.
Philon, muinaiskreik. arkkitehti, Varron
mukaan yksi Kreikan seitsemästä suurimmasta.
Hänen paraiten tunnettu työnsä oli Peiraieuksen
arsenaali (346-328). jonka Sulia sittemmin
poltti. P. kirjoitti suhteita käsitteleviä teoksia
ja monografian arsenaalista. On lisäksi löydetty
inskriptsioni, joka antaa tarkan selityksen tästä
rakennuksesta. P:n toinen suurtyö oli se
12-pyl-väinen etuhalli (Prostoon), jonka hän pystytti
Eleusiin Telesterionin (Demeter-temppelin)
kaakkoissivulle. U-o A*.
Phorbia brassicæ ks. K a a 1 i k ä r p ä n e n,
Täyd.
Plirynosoma ks. Konnalisko, Täyd.
Physopus robusta ks. Herneen
rakko-jalka, Täyd.
Piave fpjä’-J, joki Ylä-Italiassa, alkaa
Karni-silta alpeilta ja laskee Adrianmeren perukkaan;
220 km, josta 34 km laivakululle kelpoinen.
Tullut, tunnetuksi suurvaltain sodassa rintamarajana,
etenkin taisteluissa marrask. 1917 ja kesäk. 1918.
Piazzi [-a’-], Giuseppe (1746-1826), it.
pappi ja tähtitieteilijä, v.sta 1779 matematiikan
professorina ja observatorin johtajana
Paler-mossa, sitten noin v.sta 1817 myös Napoli’n
observatorin johtajana. Erinomaisen tarkka ja
ahkera havaitsija. P. keksi ensimäisen
pikkuplaneetan uudenvuoden yönä 1801. Toimitti 7,500
tähtiasemaa käsittävän katalogin.
Picard [-lcä’r], Jean (1620-82), ransk.
geodeetti, suoritti 1669 ensimäisen tarkan
astemit-tauksen Ranskassa käyttäen ensi kertaa
kaukoputkella varustettuja kulmamittauskoneita;
perusti 1679 ensimäisen ransk. tähtitieteellisen
vuosikirjan („Connaissance des temps"). Oli
ensimäinen, joka suoritti havaintoja tähdistä myös
• • • • • | 1 • •
päivällä.
Pichon [pisö’j, Stephen (s. 1857), ransk.
politikko, toimi v:sta 1878 sanomalehtimiehenä
ja valittiin 1885 edustajakamariin, missä liittyi
äärimäiseen vasemmistoon. Vista 1894 hän oli
diplomaattisissa toimissa, 1897-1901 lähettiläänä
Pekingissä, 1901-06 kenraaliresidenttinä
Tunisissa; vrsta 1906 senaatin jäsen. Lokak.
1906-helmik. 1911 P. oli ulkoasiainministerinä, ensin
Clémenceaun, sitten Briandin ministeristössä.
Tässä toimessa ollessaan P. harrasti engl.-ransk.
ystävyyden lujittamista ja status quon
ylläpitämistä Euroopassa (esim. Pohjan- ja
Itämerenso-pimuksilla 1908) ; uudelleen ulkoasiainministerinä
maalisk. - jouluk. 1913. V. 1914 P. rupesi ,,Le
petit journal" lehden päätoimittajaksi.
Suurvaltain sodan aikana hän oli ulkoasiainministerinä
Cléinenceaun ministeristössä marrask.
1917-tammik. 1920.
Picht /piht], Oskar (s. 1871), saks.
sokeain-opettaja, v:sta 1912 johtajana Brombergin
sokea inopistossa. P. sai herätetyksi harrastusta
kirjain käsin painamiseen sokeainkirjoituksella
ja konstruoi laitteen, jolla voi painaa n. neljä
kertaa pikemmin kuin ennen käytetyillä.
*Pickering, Edward Charles, kuoli 1919.
Pictet [pikte’), Adolphe (1799-1875), sveits.
kielentutkija; tärkeimmät julkaisut: „De
Paffi-nité des langues celtiques avec le sanscrit" (1837),
„Du beau dans la nature, 1’arfc et la poésie"
(1856) ja ,,Origines indo-européennes et les Aryas
primitifs; essai de paléontologie linguistique’’
(2 os., 1859-63; 2:nen pain., 3 os., 1877), jossa
P. kielitieteen saavuttamien tulosten avulla
koettaa selvitellä indoeurooppalaisen alkukansan
kulttuurioloja. P., joka oli tykistöupseeri, on myös
julkaissut teoksia matematiikan ja sotatieteen
alalta.
"Pieksämäki. 9,601 as. (1918).
Pohjoismaiden yhdyspankin konttori. — Kirkossa on
Mikael Toppeli uksen seinämaalauksia ja Helena
Westlingin jäljentämä alttaritaulu „Kristus
ristillä". [II. Tepponen. ..Pieksämäen pitäjän
kertomus I" (1915).] K. J. V.
^Pielavesi. 10,654 as. (1918). Suomen
kauppapankin haarakonttori. Uusi teollisuuslaitos:
Petäjäkosken salia. — Kirkon alttaritaulu,
„Vapahtaja ristillä", on vanha, tuntemattoman
tekemä. K. J. V.
*Pielisensuu. 1. Kunta. Kuopion 1.,
Lipe-iin khlak., Kontiolahden-Pielisensuun
nimis-miesp.; Joensuun kaupungin ympärillä, kirkolle
(Utraan) 5 km Joensuun kaupungista. Pinta-ala
78 km2; 3.641 as. (1918). — Kansakouluja 5.
Penttilän tietopuolinen karjanhoitokoulu. —
Teollisuuslaitoksia: O.-y. Cederbergin saha
Pentti-lässä, O.-y. Gutzeit & Co:n saha- ja myllylaitos
sekä laiva- ja lotjaveistämö Utrassa, saman
lotja-veistämö Kukkosensaarella. Itä-Suomen
faneeriteh-das o.-y., Itä-Suomen tavaratehtaan höyrymylly.
Joensuun ympäristön meijeri Niinivaaralla. Osuus
kauppoja 2. — 2. Seurakunta. Savonlinnan
hiippak., Ylä-Karjalan rovastik.; erotettu
Kontiolahden pitäjästä omaksi khrakunnaksi sen. päät.
9 p:Itä lokak. 1912. mikä toteutui 1 p. toukok. 1915,
itsenäinen kunta 1 p:stä tammik. 1921. —
Kirkkona on käytetty Utran tehtaan kirkkoa, rak.
puusta 1895. K. J. V.
"Pielisjoki. Kalastusta harjoitetaan
pääasiassa padoilla ja verkoilla, ennen aikaan myös
vadalla (jokinuotalla). Patoja oli 1914 kaikkiaan
33 kpl., suurimmat Utran ja Kaltimon padot.
Enimmän saadaan siikaa (keskimäärin
4,000-6,000 kg v:ssa) ja lohta (keskimäärin 150 kpl. 1.
700 kg v:ssa). Joen muista kalalajeista ovat
yleisimmät harjus, säyne, korpiainen, särki, hauki ja
ahven. Rapuja on istutettu joen suupuoleen.
[T. H. Järvi. „Pielisjoen kalastusoloja valaisevia
seikkoja" (Suomen kalatalous 3. 1914-15).]
K, J. V.
* Pielisjärvi. 15,655 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulu „Vapahtaja ristillä" on tuntemattoman
tekemä. [P. Puhakka, „Pielisen varrelta"
(Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia, 1908).]
Pienimmän neliösumman keino, laskukeino,
jota yleisimmin käytetään virheteoriassa. Se
perustuu otaksumaan, että jonkun mitatun suureen
todenmukaisin arvo ou eri mittausten keskiarvo,
jonka ominaisuutena on, että sitä käyttämällä
ylijäämien virheiden (ha vaittu a r vo = keskiarvo)
neliöiden summa saa pienimmän arvonsa
(minimiarvon). I. B.
Pienin yhteinen jaettava ks. Yhteinen
jaettava, X Os.
Pientila-asetus ks. Asutustoiminta,
Täyd.
Pierné [piärne’], Henri Coustant
Gabriel (s. 1863), ransk. säveltäjä. César Franckin
oppilas ja seuraaja urkurina Pariisissa (1890-98).
Colonnen apulainen (1903) ja seuraaja (1910) or-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
