- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1101-1102

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skarabee ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1101

Skarabee Slesvig

1102

sadan loppupuolella saavuttaa n. s.
ratsiona-lismi eli rakennustaiteen totuus- ja
tarvevaati-muksiin perustuva sommittelutapa täällä
jalansijaa. Rakennuksissa pyritään nyt; varsinaisesti
engl. vaikutteista johtuen pohjasommittelussa,
sisäisessä järjestelyssä ja rakenteissa
käytännöllisiä tarpeita vastaavaan asiallisuuteen, samalla
kuin ulkoasussa tavoitellaan rakennusten
tarkoitusperää ilmaisevaa asettelua ja
rakennusaineiden jalostamista. Muotokäsittelyn ihanteiksi
tulevat samoihin aikoihin kotoiset muodot
(Kööpenhaminan raatihuone, Holmenkollenin hotelli
ja kuninkaankartano, Tukholman uusi
raatihuone). Tämä natsionalismi, omintakeisiin
rakennusmuotoihin perustuva tyylittely, juontuu
varsinaisesti Tanskasta, jossa vanhemman
rakennustaiteen tutkiminen ja mittaaminen antoi
innoittavia aloitteita ja on nyt ajankohdan
vaatiman yksinkertaistuttamisen ohella Skandinaavian
maiden rakennustaiteen kulmakiviä. C. L.

Skarabee, muin. egyptiläisten pillerisittiäisen
(ks. Scarabæus, VIII Os.) muotoisiksi
leikkaamia puoli jalokiviä, ametisteja, karneoleja,
vuo-rikristalleja, joita pidettiin sinettisormuksina ja
amuletteina tai kätkettiin vainajien rinnalle
siteiden alle tai ruumiiseen. Pillerisittiäinen
egyptiläisillä oli yhtenä auringonjumalan vertauskuvana,
se kun edessään kieritteli lantapalleroa samalla
tavalla kuin auringonjumala aurinkoa. U-o N.

Skintillatsioni ks. Scintillatsioni, Täyd.

*Skitsi, sot., muutamiin asianmukaisiin
viivoihin ja karttamerkintöihin perustuva
karttaluonnos, jota käytetään eri tilanteissa taistelukentällä
korvaamaan, selittämään ja täydentämään
kirjallisia ja suullisia tiedonantoja ja ilmoituksia. S.
tehdään yksinkertaiseen, mutta selvään asuun.
Tarkkuuden ja täydellisyyden määrä riippuu sen
tarkoituksesta. Kaikki se, mikä ei ole tarpeellista,
jätetään merkitsemättä; jossakin tapauksessa
taasen on pienien yksityiskohtienkin kuvaaminen
välttämätöntä. S:iin merkittyjen tietojen ja
merkintöjen luotettavaisuus on pääehto.
Mittakaavassa pysyminen ei ole aina välttämätöntä,
mutta säännöttömiä poikkeuksia on mikäli
mahdollista vältettävä. Etäisyydet ja mitat
merkitään tarpeen mukaan numeroilla. Selityksiin
kirjoitetaan se, mikä ei käy esiin piirroksesta, mutta
jota kuitenkin pidetään tärkeänä. W. E. T.

Skleroskooppi (kreik. sklero’s = kova, ja
sko-pe’in - nähdä), S h o r e’n s., kovuuden
mittauslaite, jossa on pysty lasiputki, sen sisällä pieni
teräsluoti, jonka kärki on lasikova tai varustettu
timantilla. Tämä luoti nostetaan
määräkorkeu-delle (tav. imemällä kumipallolla) pienen
liipa-simen kynnelle, josta se pudotetaan tutkittavalle
kappaleelle. Mitä kovempi kappale on, sitä
korkeammalle luoti siitä ponnahtaa.
Ponnahdus-korkeus nähdään lasiputken takana olevasta
asteikosta. S. on halpa, mukava käyttää, kokeen
uudistus käy nopeasti ja helposti, kappaleen
pintaan ei tule jälkeä, kappale saa olla
monimutkainenkin. vrt. myös Brinellin koe, Täyd.

P-o P-o.

Skoropadskij [ a’-], P a v 1 o (s. 1873),
ukrainalainen sotilas ja valtiomies, tuli ratsuväenupseeriksi
Venäjän armeiaan, oli suurvaltain sodan alkaessa
1914 kenraalimajuri ja brigadin komentaja, johti
lopuksi 34:tä armeiakuntaa, jonka sai
ukrainalaistetuksi. Lokak. 1917 Ukrainan kasakat valit-

sivat hänet ukrainalaisen kasakka-armeian
ata-maaniksi; huhtik. 1918 hänet valittiin Ukrainan
hetmaniksi, mutta pakotettiin jouluk. sam. v.
luopumaan.

Skraffeeraus (it. sgraffiare = kaapia). 1.
Piirustustöissä, kuten karttateoksissa,
asemakaavoissa, diagrammeissa y. m. käytetty tekotapa,
jossa yhtäläisillä, tai sovitusti erilaisilla,
yhdensuuntaisilla viivoilla, myös pisteillä merkitään
pintoja, joitten eri tarkoitukset, tunnusarvot
y. m. täten ilmenevät. Kartoissa käytetään s:ta
m. m. korkeussuhteiden ja vuoristojen
merkitsemiseen (vrt. Kartanpiirustustaito, IV
Os.). Ennen käytettiin työssä s.-viivoitinta,
nykyään s.-konetta tai guilloche-konetta (ks. G u i
1-loche, II Os.). — 2. S:lla on erityinen merkitys
heraldiikassa siten, että heraldiset värit
esim. sineteissä ja värittömissä
vaakunapiirustuksissa poikkeuksitta skraffeeraamalla osoitetaan
yleisen kaavakkeen mukaisesti, eri maissa pienillä
lisäyksillä. Ranskassa esim. pidetään heraldisena
värinä, paitsi tavallisia: kultaa (keltainen),
hopeaa (valkoinen), punaista, sinistä, viheriää ja
mustaa, myös purppuraa, joiden merkinnästä ks.
Heraldiikka, III Os. p. 365. A. O.K.

Skredsvig, Christian (s. 1854), norj.
taidemaalari, harjoitti opintoja ensin
Kristiaa-niassa, sittemmin Kööpenhaminassa, Miinchenissä
ja Pariisissa. Hänen ensimäiset huomatuimmat
teoksensa ovat raikkaasti maalattuja maisemia
Ranskasta, Italiasta ja Norjasta, kuten
„Norman-dilainen maisema" (1882, Kristiaaninn museossa),
..Juhannusilta" (1886. Kööpenhaminan museossa),
„Villa Bacciochi" (1888, Luxemburgin museossa
Pariisissa). Erittäin ansiokas on „Vinjen
syn-tymätalo" (1887, Norjan kansallismuseossa).
Paitsi maisemia hän on myöskin maalannut
mielikuvitusrikkaita henkilösommitelmia, joihin hän
on usein saanut aiheita kansansaduista ja
historiasta. Sellaisia ovat ,,Ratsut verissä kääntyivät
kotiin, mutta satulat olivat tyhjät" (1885), ,,Runo
kuolemasta" (1901, Frognerin kirkossa),
„Keskiaika" (1904), „Hamsun-tunnelma" ja „Runo
elämästä" (1908) sekä kaunis vesiväri- ja
piirrossarja „Valdreslaulu" (1896). Hän on myöskin
yrittänyt nykyaikaista uskonnollista maalausta
Uhden tapaan; tätä alaa on hänen suuri taulunsa
„Ihmisen poika" (1891). Useita hänen teoksiaan
on ollut näytteillä norj. näyttelyssä Helsingissä.
— S. on julkaissut hauskan muistelmateoksen
„Dage og nætter blandt kunstnere" (1908).

F. L.

* Skref srud, Lars Olof, kuoli 1910.

Skuludis, Stephan o s (s. 1836), kreik.
valtiomies, tuli 1892 meriministeriksi, 1897
ulkoasiainministeriksi; oli 1912 Venizeloksen kanssa
valtuutettuna Lontoon rauhanneuvotteluissa;
marrask. 1915-kesäk. 1916 ministeripresidenttinä.
vrt. Kreikka, Täyd.

Skyphos (kreik.), kipon tapainen,
kaksikorvainen, jalaton kreik. juoma-astia; aliosa joskus
päänmuotoinen. ks. S a v i t e o 1 1 i s u us, VIII
Os. kuvasivu 875-76. U-o N.

*Slavejkov, Pe n t so (s. 1866), kuoli 1912.

*sleesia ks. Y 1 ä-S 1 e e s i a, Täyd.

"’Slesvig. Versaillesin rauhansopimuksen
mukaan oli Pohjois-S :ssä toimitettava kolmessa
vyöhykkeessä kansanäänestys siitä, halusiko väestö
pysyä Saksan yhteydessä vai liittyä Tanskaan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0561.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free