Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Historia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1237
Suomi
1238
koko joukon uusia lakeja, joista mainittakoon
laki perintö- ja lahjaverosta,
huoneenvuokra-säännöstelystä, työajasta erinäisissä työpaikoissa,
kunnallislakiin tehtiin muutoksia (äänioikeus
myönnettiin myös veroa maksamattomille y. m.).
Sosiaalidemokraatit eivät kuitenkaan tyytyneet
heille tehtyihin myönnytyksiin, vaan hyökkäsivät
esitt äimillänsä välikysymyksellä n. s.
„valkoisesta terrorista" kiivaasti järjestyspuolueita
vastaan. vaatien punaisten kapinoitsijain
armahtamista laajimmassa mitassa. Heidän
lepyttämi-sekseen hyväksyttiin tammik. 1920 laki
valtiorikoksista tuomittujen armahduksesta. Myös A h v
e-n a n m a an ky s y m y s (ks. t. Täyd.) tuotti
tähän aikaan hallitukselle huolia. Suomen suhde
Venäjään oli omituisella kannalla, ei ollut
rauhaa. jollei ilmeistä sotaakaan.
Bolsevikki-hallituksen puolelta, joka tähän aikaan oli joutunut
ahtaalle, ehdotettiin syksyllä 1919 lopullista
rauhantekoa, mutta kaikissa porvarillisissa
puolueissa emmittiin ryhtyä tekemisiin sen kanssa.
Toiselta puolen ei kuitenkaan Suomessa, harvoja
I oikkeuksia lukuunottamatta, tahdottu ryhtyä
mihinkään aputoimiin neuvostovallan
kukistamiseksi eikä edes millään lailla virallisesti auttaa
karjalaisia, jotka alkuvuodella 1919
Itä-Karjalassa ja Aunuksessa olivat nousseet taisteluun
neuvostovaltaa vastaan ja ilmaisseet haluavansa
liittyä Suomeen, eikä heidän avukseen
rientäneitä suomalaisia vapaaehtoisia. Seurauksena oli,
että karjalaiset suurimmaksi osaksi joutuivat
bolsevikkien ja suoni punakaartilaisten
teloitettaviksi. Ja samoin kävi Inkerissä. — Valtion
raha-asiain järjestely tuotti eduskunnalle myös
suuria vaikeuksia, kun menot maamme uuden
valtiollisen aseman johdosta olivat melkoisesti
kasvaneet eikä aina oltu niitä järjestettäessä
tarpeellisella säästäväisyydellä ja
asiantuntemuksella menetelty. Oli siis tarvis sekä keksiä uusia
verotusesineitä että entisiä veroja tuntuvasti
kolottaa. Niin hyväksyttiin laki valtiolle
maksettavasta perintö- ja lahjaverosta ja tulo- ja
omaisuusverosta. Sodan aikana vallinnut ja yhä
kestänyt elintarvesäännöstely oli myös herättänyt
paljon tyytymättömyyttä, ja oli siinä
ilmaantunut paljon epäkohtia, jonka vuoksi eduskunta
erimielisyydestä huolimatta keväällä 1920 päätti
sen lakkauttaa. Mitään vaikeuksia elintarpeiden
saannille ei siitä seurannut, mutta toiselta
puolelta toiveet, että se veisi korkean hintatason
alenemiseen ja rahanarvomme parantumiseen,
eivät toteutuneet ; tulos oli pikemmin
päinvastainen. Yhtenä pääsyynä raha-asiaimme vaikeaan
tilaan on epäilemättä itäänpäin, Venäjälle,
menevän kaupankäyntimme täydellinen seisahtuminen,
eikä tämä asianlaita ole muuttunut, vaikka. 1920
saatiinkin aikaan rauha Venäjän kanssa.
Maaliskuussa 1920 Vennolan ministeristö, joka
varsinaisesti edusti vain vähemmistöä
eduskun-nassa, luopui, ja sen sijaan tuli uusi
porvarillinen kokoomusministeristö. professori Rafael
Erich pääministerinä. Laki Ahvenanmaan
itsehallinnosta julkaistiin toukokuussa. Venäjän
kanssa aloitettiin kesäkuun alussa
rauhansovitte-1 nt Tartossa ja nämä johtivat vihdoin pitkällisten
keskustelujen jälkeen, jotka venäläisten
osoittaman vastahakoisuuden takia jo pari kertaa
olivat kokonaan katketa. 14 p. lokak.
allekirjoitettuun Tarton ra u h a a n. Siinä määrätään.
että Suomen ja Venäjän väliset rajat pääasiassa
pysyvät entisellään, kuitenkin siten että Petsa
mon alue Jäämeren rannalla siirtyy Suomelle.
Sitävastoin Suomi lopullisesti tunnustaa Venä
jän vallan Karjalassa, myös Repolassa ja
Pora-jiirvellä, jotka pitäjät jo olivat Suomeen liitty
neet ja olleet Suomen viranomaisten hoidossa.
Paljoa ei merkinnyt, että Venäjä tunnusti Itä
Karjalalle jonkunmoisen ,,
itsemääräämisoikeuden" (samoinkuin Inkerille sivistyksellisen auto
nomian). koska jo edeltäpäin saattoi arvata, että
tätä määräystä, kuten seuraava aika on
näyttänyt, ei tultaisi noudattamaan. Sen ohessa myön
netään laajalle ulottuva amnestia maan- ja vai
tiopetosrikoksista. Niin ollen Tarton rauha ei
suinkaan ole ollut omansa Suomen arvoa kohotta
maan, ja karjalaisten luottamus meihin on me n
nyttä. Mitään mainittavaa parannusta Venäjän
ja Suomen väliseen suhteeseen ei rauha tuottanut.
— V:n 1920 lopulla Genèvessä pidetyssä
Kansainliiton kokouksessa Suomi hyväksyttiin liiton
jäseneksi.
Suomen sosiaalidemokraattisessa puolueessa on
viime vuosina ilmennyt kaksi eri suuntaa:
toinen, revisionistinen, harrastaa yhteiskunnan
muuttamista sosialistiseksi laillisella tavalla;
toinen, kommunistinen, on selvästi
vallankumouksellinen. Tähän asti on edellinen pysynyt
enemmistönä ja asiain johdossa, jos kohta jälkimäinen
on erinäisissä työväen järjestöissä sille
vaikeuksiakin tuottanut. Hallitus on myös yleensä lujasti
esiintynyt anarkistisia pyrkimyksiä ja kolinan
teen (Moskovan) internationaleen liittymistä
tarkoittavia kehoituksia vastaan. Vähä väliä
uudistetut kapinallisten armahdukset ovat ilmeisesti
eräissä vasemmistopiireissä vähentäneet lain ja
esivallan kunnioitusta, mutta siitä huolimatta
sosiaalidemokraattinen puolue kokonaisuudessaan
kiihkeästi ajaa osanotosta kapinaan vangittujen,
johtajäinkin, armahtamista. Kun Erickin
ministeristö sitä vastusti, joutui se sosialistien yhä
ankarampien hyökkäysten esineeksi, muidenkin
vasemmalle taipuvien ainesten sitä katsoessa k:i
r-sain silmin ja epäluulolla.
Keväällä 1921 Erichin johtama hallitus erosi,
kun eduskunta ei myöntänyt eräitä sen
tarpeellisiksi katsomia määrärahoja, ja sijaan tuli
edistyspuolueen ja maalaisliiton muodostama hallitus
professori V e n n o 1 a jälleen pääministerinä.
Eduskunnassa hyväksyttiin uusi armahduksen
laajennus. Muista säädetyistä laeista mainittakoon
oppivelvollisuuslaki, laki huoneen vu ok rasäännös
telystä sekä laki suomen ja ruotsin kielen
käyttämisestä virkakielenä. Heinäkuussa presidentti
vahvisti kauppasopimuksen Ranskan kanssa.
Tyydytyksellä voidaan merkitä, että Ahvenanmaan
asia vihdoinkin Kansainliitossa ratkaistiin siten,
että Suomen suvereeninen oikeus siihen
tunnustettiin, vaikka erinäisiä takeita sen
neutralisoimisen sekä siellä asuvan ruots. kansanaineksen
hyväksi määrättiin annettaviksi. Suonien
suhteet Venäjään ovat sitävastoin pysyneet yhtä
epävakaisina kuin ennen, kun neuvostohallitus on
ollut täyttämättä sopimuksiaan Petsamon
rajankäynnin suhteen ja Itä-Karjalan
itsemääräämis-asiassa sekä on rankaisematta sallinut
punakaartilaisten rosvousretkiä Suomen rajan yli.
Varsinkin senjälkeen kuin vuoden lopulla 1921
Itä-Karjalassa puhkesi uusi kapina neuvostohallitusta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
