- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1425-1426

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valssimankeli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1 ’125

Valssimankeli—Valtionhoitaja

14 26

niin, että piipun perä paljastuu ja vulopatroona
työnnetään perään. Lukkolaitteeseen kuuluu
veto-hana, joka takaisin ponnahtaessaan sytyttää
pat-roonan — kuten tav. haulikoissa. — Patroona on
samanmuotoinen kuin haulikon patroona, mutta
jonkunverran suurempi. Siinä on sytytysnalli ja
ruutipanos, joka räjähtäessään sytyttää sen
päällä olevan valoaineen palamaan.
Räjähdyspaineen voimasta lentää tämä n. 200-300 m
eteenpäin palaen 15-20 sek. ja valaisten
lähiympäristön. Palamisen synnyttämä kaasu ja savu
vaikuttavat sen, että valoraketti laskeutuu hitaasti
maahan. Sitäpaitsi käytetään joskus
raketteja, joissa valoainepallo on varustettu ohuesta
silkistä tehdyllä laski n varjolla, joka saattaa sen
vielä kauemmin pysymään ilmassa.
Tähystykseen käytetyn raketin valo on tavallisen
mag-nesiumivalon kaltainen, merkinantoon käytetään
erivärisiä, punaisia, vihreitä j. n. e.
valopatroo-nia, jotka ammutaan kohtisuoraan ylös. W. E. T.

Valssimankeli on puuvillakankaiden
viimeistelyssä käytetty kone. Kangas kääritään
puu-valssille kireään ja asetetaan täten koneeseen
kahden pyörivän metallivalssin väliin, jotka
lujasti puristavat sitä. Jos puristus aiheutetaan
vesipaineella, sanotaan konetta hydrauliseksi
mankeliksi. Puristusmäärästä riippuen saa
kangas kiiltoa ja muodostuu siihen moaree-kuvioita.

e. j. a.

Valtalaki ks. Suomi, historia, Täyd. p. 1232,
rivL22 alh.

♦Valtimo. 3,419 as. (1919).

Valtion asiantuntijalautakunnat tiedettä ja
taidetta varten asetettiin Suomen senaatin
päätöksellä 1918. Niiden tehtävänä on valvoa
tieteen ja taiteen etuja sekä avustaa hallitusta
niitä koskevien kysymysten käsittelyssä,
antamalla pyydettäessä hallitukselle lausuntoja ja
selvityksiä senlaatuisista asioista, erittäinkin
apurahojen myöntämisestä tieteen ja taiteen
edistämiseksi. Lautakuntien tulee kunkin omalla
alallaan seurata tieteellistä ja taiteellista elämää
maassa ja tehdä omastakin aloitteestaan
ehdotuksia toimintapiiriinsä kuuluvista kysymyksistä.
Tiedettä varten asetettuun „Tieteelliseen
keskuslautakuntaan" kuuluu puheenjohtaja ja 8 jäsentä.
Kirjallisuutta, kuvaamataidetta, rakennustaidetta,
säveltaidetta ja draamallista taidetta varten on
asetettu viisi eri asiantuntijalautakuntaa, joihin
kuuluu kuhunkin puheenjohtaja ja 4 jäsentä.
Kirjallisuutta ja taiteita varten asetettujen
lautakuntien johtosääntö määrää, että niiden tulee
kunkin omalla alallaan perustaa arkisto, johon
jatkuvasti kootaan kotimaista kirjallisuutta ja
taidetta koskevia sanomalehti uutisia ja
kirjoitelmia sekä muita julkaisuja. Rakennustaiteen
asiantuntijalautakunnan erikoisjohtosääntö
määrää, että sen toimiala käsittää „maamme
rakennus*, asemakaava- ja puutarhataiteellisia sekä
taideteollisuusoloja". Puheenjohtajina ovat
toimineet tieteellisessä keskuslautakunnassa A.
Donner, asiantuntijalautakunnassa kirjallisuutta
varten ensin Y. Hirn, sitten J. Aho, hänen
kuolemansa jälkeen O. Manninen, kuvaamataidetta
varten J. J. Tikkanen, rakennustaidetta varten
E. Saarinen ja A. Lindgren, säveltaidetta varten
R. Kajanus, draamallista taidetta varten Y. Hirn.

A. Gr.

Valtioneuvosto. Suomen yleistä hallitusta ja

eri hallintohaarain johtoa varten asetettu virasto.
Suomen senaatin (ent. Keisarillisen Suomen
Senaatin) nimi muutettiin marrask. 27 p. 1918
annetulla asetuksella v:ksi; samalla
toimituskunta nimitys muutettiin ministeriöksi. — Uuden
hallitusmuodon mukaan on valtion yleistä hallitusta
varten oleva valtioneuvosto, johon kuuluu
pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä (2 §).
Presidentti tekee päätöksensä v:ssa. V:ssa on
niin monta ministeriötä kuin eri hallintohaaroja
varten on tarpeen. Ministeriöiden lukumäärä ja
yleinen toimiala vahvistetaan lailla, mutta
tarkemmat säännökset v:n järjestysmuodosta ja
tehtävien jaosta ministeriöiden kesken annetaan
asetuksella (38 §). Milloin presidentti on saapuvilla,
johtaa hän asian käsittelyä v:ssa (39 §). V:lle
kuuluvat asiat käsitellään yleisessä istunnossa,
mikäli niitä ei ole asetuksella uskottu ministeriön
päällikkönä olevan ministerin päätettäviksi. V.
on päätösvaltainen viisijäsenisenä (40 §). —
Tässä edellytetyt tarkemmat määräykset minis:
teriöiden lukumäärästä, asiain jaosta y. m.
sisältyvät lakiin v:n ministeriöiden lukumäärästä ja
yleisestä toimialasta sekä lakiin asiain
ratkaisemisesta v:ssa, jotka vahvistettiin 30 p. maalisk.
1922. — Myöskin Ruotsissa ylimmän
hallituselimen nimenä on v. (statsråd). R. E.

Valtionhoitaja, valtio-oikeudellisesti jonkun
verran epämääräinen nimitys, jota tavallisesti
käytetään siitä henkilöstä, joka valtiossa
vallitsevan välitilan 1. interregnumin (ks. t.
III Os.) aikana käyttää ylintä hallitusvaltaa eli
siis, monarkkisessa valtiossa, hallitsijalle
kuuluvia tehtäviä. Ruotsin valtakunnassa on
useammin kuin kerran ollut asetettuna v. Kaarle Knuu
tinpoika Bonde, Sturet, Kustaa Eerikinpoika
Vaasa, Kaarle herttua ovat sellaisena toimineet.

Venäjällä maalisk. 1917 tapahtuneen vallanku
mouksen johdosta oli Suomen kruunu jäänyt
kantajaa vaille, t. s. vaikka maan valtiomuotoa
ei säädetyssä järjestyksessä muutettu
monarkkisesta tasavaltaiseksi, ei ollut olemassa ketään
kruunuun oikeutettua, vaan tarvittiin erityinen
toimenpide sitä varten. Suomen itsenäistymisen
jälkeen kävi tosiasiallisesti mahdolliseksi lopettaa
tuo välitila ja valita uusi hallitsijasuku, kuten
1772 v: n hallitusmuodon 38 § edellyttää. Tähän
ryhdyttiin kuitenkin vasta useita kuukausia
itsenäisyysjulistuksen jälkeen; lokakuussa 1918
valittiin nim. Hessenin prinssi Friedrich Karl
Suomen kuninkaaksi. Ulkopoliittisten seikkain
vaikutuksesta tämä vaali kuitenkin jäi
tuloksettomaksi: valittu kuningas ei ottanut vastaan
kruunua eikä uutta vaalia sen jälkeen toimitettu.
Monarkkinen valtiomuoto pysyi kuitenkin
periaatteellisesti voimassa, kunnes Suomen uusi
tasavaltainen hallitusmuoto heinäk. 17 p. 1919
vahvistettiin.

Maaliskuun vallankumousta lähinnä seuraavina
aikoina Venäjän väliaikainen hallitus
tosiasiallisesti, joskin ilman riittävää oikeusperustetta,
| Suomessa käytteli hallitsijalle kuulunutta valtaa.
Syysk. 12 p. 1917 antamallaan „avoimella
kirjeellä" tuo hallitus tosin luovutti melkoisen osan
asioita, jotka aikaisemmin riippuivat hallitsijan
päätöksestä, senaatin ratkaistaviksi, mutta
periaatteellisesti se katsoi itseään hallitsijavallan
haltiaksi Suomessa ja tämän oli myös eduskunta
tunnustanut kokoontumalla sen kutsusta; niin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:51 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0731.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free