Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vastuupuomit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1415
Vastuupuomit—Vattukärsäkäs
1446
kuitupuuro ..paperina"; tämä koneellisesti heti
kuivataan, siloitetaan ja kääritään rullille. Näin
saadut leveät paperirullat leikataan 1,5-8,0 mm:n
levyisiksi, päättymättömiksi kaistoiksi.
Paperi-kaistat kehrätään sitten langaksi kiertämällä ne
spiraalimaisesti itsensä ympäri. Paperi langasta
tehdään sidelankaa ja köyttä ja siitä kudotaan
laadultaan mitä erilaisimpia tuotteita. Pahimpana
haittana oli näiden teosten vedenarkuus, mutta
nyttemmin valmistetaan jo paperikangasta, jota
voidaan monta kertaa pestä ja joka kestää
kuumankin veden vaikutukset. Pestäessä tasoittuu
toinenkin epäkohta: paperikutomateosten kovuus
ja kankeus.
Sangen arvokkaita ovat sekakudontatuotteet
tekstiloosi ja tekstiliitti. Tekstiloosia
valmistettaessa sekoitetaan paperiin kehruukuituja
(lumppuja, puuvilla- ja juutijätteitä), joista tehdään
vaatekankaita, alusvaatteita, uutimia y. m.
Teksti-liitissä lisätään paperiin kehrättäessä muita
kuituaineita, kuten puuvillaa, pellavaa j. n. e. Näin
saatu tuote on hyvin paperikankaan näköistä,
mutta on kuitenkin sitä paljon kestävämpää.
Puuselluloosasta saadaan myös n. s.
selluloosa-lankaa valmistamalla paperikoneella toinen
toisensa viereen kaistoja, jotka vielä kosteina
kierretään lankaputkiksi. Tästä raakalangasta
kehrätään sitten heti lankaa, joka nyt vasta
kuivataan. Selluloosalanka on huomattavasti
parempaa kuin paperilanka. Siitä tehdään
kaikenlaatuisia^ kutomatuotteita, joita voi helposti myös
värjätä. — Vielä parempia ovat
selluloosasekalan-gat, joita kehrätään selluloosasta ja muista
kuituaineista yhdessä.
Metallien alalla on huomattava saavutus, että
vaski voidaan monessa kohden korvata sinkillä
tai aluminiumilla ja koneteollisuudessa voidaan
aikaisemmin niin välttämättömiksi luullut
vaski-lejeeringit korvata esim. raudalla tai
rautalejee-ringeillä. Onpa todettu, että halvalla valuraudalla
eräissä tapauksissa voi olla etuja vasken ja sen
lejeerinkeihin verrattuna. Yksityiset
valurautai-set koneenosat pysyvät tiiviimpinä, koska raudan
lämpölaajentuminen on pienempi kuin vasken.
Kukaan ammattimies ei olisi uskonut, että
valurauta kestäisi nopeasti liikkuvien koneenosien
laakereina aivan erinomaisesti, ennenkuin
sodanaikainen välttämättömyys pakotti tekemään
sensuuntaisia kokeita. Edelleen myöskin n. s.
valko-metalli (lyijyn ja antimonin lejeerinki) voidaan
korvata muilla lyijylejeeringeillä, millä seikalla
on tavattoman suuri merkitys antimonin
niukkuuden vuoksi.
Bentsiinin asemesta rasvanliuottimena voidaan
käyttää tetrakloorihiiltä, jolla lisäksi on se etu,
että se ei ole palavaa, ja tetrakloorietaania,
pen-takloorietaania, trikloorietyleeniä,
perklooriety-leeniä ja heksakloorietaania. Moottorien
polttoaineena on bentsiiniä voitu korvata bentsolin ja
väkiviinan, bentsiinin ja väkiviinan tai asetonin
ja väkiviinan sekoituksella; myöskin naftaliinia
sisältäviä seoksia on käytetty.
Voiteluaineita on voitu huomattavasti säästää
lisäämällä niihin hienoksi jauhettua grafiittia*,
mieluimmin kolloidaalista, tai nokea. Nyttemmin
valmistetaan myöskin kalanrasvasta ja
tervaöl-jystä voiteluaineita. Kelpaapa määrätyissä
tapauksissa sokeritehtaiden tuottama melassikin
voiteluaineen vastikkeeksi.
On selvää, että öljyjen ja rasvojen puute
aiheutti myöskin saippuapulan. Suurissa määrin
kerättiin sota-aikana suurten kaupunkien
jäteras-voja, jotka ensi sijassa luovutettiin
saippuateolli-suudelle. Sen vuoksi käytettiin sangen erilaisia
„sotasaippuoita", jotka osaksi olivat aivan
rasvattomia, osaksi sisälsivät pieniä rasvahappoisen
alkalin määriä. Kutomatuotteita pestiin soodalla
ja vesilasilla sekä ammoniakilla, toisinaan
myöskin seoksilla, jotka sisälsivät vetysuperoksidia ja
perboraatteja. Aivan erikoislaatuista on muuan
burnus-niminen valmiste, jonka sisältämä
käyte-aine hajoittaa rasvoja ja munanvalkuaisaineita
tehden ne veteen liukeneviksi. Paljon käytettiin
sota-aikana myöskin saveis-pesuaineita, jotka
sisälsivät hienoksi lietettyä savea.
Kumia voimavaunu jen pyörissä korvattiin
joustavilla jousirakenteilla. Varsinaisia
kumi-v.ta ovat rikitetyt rasvaöljyt. — Nahan asemesta
saatetaan käyttää erikoisista kuituaineista
puristettuja massoja, joihin sekoitetaan jotain
sideainetta, esim. liimaa tai kautsua. Nahkavastikkeena
käytettiin sota-aikana myöskin aivan
yksinkertaisesti pahvia, joka oli liinaöljyllä, saponilakalla
tai muulla sopivalla aineella kyllästetty
(impregnoitu). R. V. S: II.
Vastuupuomit, metsänh., jokisuulla
käytettäviä, tavallisesti erikoisen vankkoja puomeja,
joiden tehtävänä on kerätä uitetut tukit niille
osoitettuihin varastopaikkoihin.
Waterhouse /uö’tdhaus], Alfred (1830-1905),
engl. arkkitehti, opiskeli R. Lanen luona
Manchesterissa jatkaen pitemmän ajan Italiassa ja
sai ensimäiseksi suureksi työkseen Manchesterin
uuden oikeuspalatsin, josta kilpailu oli 1859. Tätä
seurasi kreivikunnan vankila ja lukuisia
niaal-likkorakenteita, ,,college"ja Oxfordissa,
Cambridgessa y. m., raatihuoneita (esim.
Manchesterin, aloitettu 1863), pankkeja, sairaaloita,
hotelleja, maahoveja, kongregatsionalistien lahkon
suuren kokoushuoneen tapainen huomattava
kirkko Lontoossa y. m. harvinaisen runsaan
ja voimapontisen tuotannon hedelmiä.
Rikkaim-pana hänen melkeinpä yksinomaan keskiajan
gotiikan ja romaanisen tyylin muodoissa liikkuva
taiteensa kehittyi Lontoon Scuth-Kensingtonin
luonnontieteellisen museon rakennuksessa
(1873-80); sen 205 m:n mittaisen fasadin
terrakotta-laatta- ja ornamenttikoristus tekee käänteen
terrakotan käytössä Englannissa uudella ajalla.
U-o N.
Vattukuoriainen (Byturus tomentosus),
Bij-turiclce-heimon edustaja, pitkulainen, n. 4 mm: 11
pituinen, tiheäkarvainen, kellanruskea tai harmaa
kovakuoriainen. Tekee kevätkesällä toisinaan
joks. tuntuvaa tuhoa vattupensaissa
tunkeutumalla nuorien kukkasilmujen sisään niiden
syrjästä ja syömällä ne ontoiksi. Toukka (,,v a 11
u-m a t o") 4,5-5,5 mm:n pituinen, pitkänomainen,
molempiin päihin kapeneva, keltainen,
ruskeavii-ruinen ja -pisteinen, elää kypsyvissä hedelmissä.
W. M. L.
Vattukärsäkäs (Anthonomus rubij, 2-3 mm:n
pituinen, pitkäkärsäinen, musta, tiheän
karvapeitteen vuoksi harmahtava kuoriainen. Laskee
munansa keväällä hyötymansikan, vatun ja
ruusulajien vielä avautumattomiin kukkasilmuihin,
yhden kuhunkin, minkä jälkeen se puree puoleksi
poikki kukkavarren. Vioituksen johdosta silmu,
*
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
