- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1481-1482

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wilson ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1 181

Wilson Winckler

1482

1. X Os.) poika, sukututkija, yliopp. 1902, fil. kand.
1 906, toimi yliopiston kirjaajana, yliopiston
kirjaston nuor. assistenttina ja v:sta 1920
kirjastonhoitajan apulaisena Helsingin
kaupunginkirjastossa. \V. tuli tunnetuksi erittäin huolellisena ja
tarkkana sukuhistorian tutkijana. Julkaisi
sukukirjaa „Släktbok" (1912 ja seur.). J. F.

♦Wilson, W o o d r o w, esitti 8 p. tammik.
1918 Yhdysvaltain kongressille pitämässään
puheessa sen ohjelman, jolle maailmanrauha oli pe
rustettava ja joka sitten hänen myöhemmissä
puheissaan edelleen kehitettynä kiteytyi 14 eri
kohdaksi. Nämä „W : n neljätoista kohtaa"
olivat seuraavat: 1) rauhansopimukset on saatava
syntymään julkisesti; 2) meren pitää olla vapaa
laivakululle; 3) kaikki taloudelliset rajoitukset on
poistettava ja kaikille kansoille annettava samat
oikeudet kaupan alalla; 4) on saatava aikaan
yleinen varustusten supistaminen; 5) kaikkiin
siirtomaita koskeviin vaatimuksiin nähden on
I äästävä ehdottomasti puolueettomaan
sopimukseen; G) Venäjä on tyhjennettävä
vihollisjoukoista, ja sille on myönnettävä itsemääräysoikeus
ja annettava apua; 7) Belgia ou tyhjennettävä
vihollisista ja saatettava entiselleen; 8) Ranska
<>n tyhjennettävä vihollisista, ja miehitetyt alueet
on saatettava entiselleen; myöskin se vääryys,
mikä Ranskalle tehtiin 1871 Elsass-Lothringeniin
nähden, on hyvitettävä; 9) Italian uudet rajat on
vedettävä tarkoin todettavissa olevien
kansalli-suuslinjain mukaan; 10) Itävalta-Unkarin
kansoille on myönnettävä mitä vapain tilaisuus
autonomiseen kehitykseen; 11) Romaania. Serbia ja
Montenegro on tyhjennettävä vihollisista ja
miehitetyt alueet saatettava entiselleen; Serbian tulee
saada vapaa ja turvallinen pääsy merelle; 12)
Ot-tomaanisen valtakunnan (Turkin) turkkilaisille
osille on taattava suvereeenisuus. Muiden Turkin
vallan-alaisten kansallisuuksien tulee saada
itsemääräysoikeus; 13) on saatava syntymään
riippumaton Puola, joka on käsittävä kaiken sen
maan, jossa asuu epäämättömästi puolalaista
väestöä. Tämän uuden valtion tulee saada vapaa
ja turvallinen pääsy merelle; 14) on
muodostettava yleinen Kansainliitto keskinäisten takeiden
saamiseksi valtiollisesta riippumattomuudesta ja
alueellisesta loukkaamattomuudesta. — Lokak.
1918 Saksan, Itävalta-Unkarin ja Turkin
hallitukset ilmoittivat olevansa halukkaat ryhtymään
rauhanneuvotteluihin W:n 14 kohdan perusteella.
Pian näyttäytyi kuitenkin, että W. ei kyennyt
ajamaan ohjelmaansa perille. Jo 18 p. lokak.
1918 hän Itävalta-Unkarin tsekkoslovaakkilaisille
ja eteläslaavilaisille annettujen
riippumattomuus-lupausten johdosta peruutti 10:nnen,
Itävalta-Unkaria koskevan kohdan. Marrask. 5 p. sam. v.
hän ilmoitti Saksan hallitukselle liittoutuneiden
olevan halukkaita tekemään rauhan Saksan kanssa
W:n ohjelman pohjalla, kuitenkin kahdella
muutoksella. nim. poistamalla l:sen, meren vapautta
koskevan kohdan ja lisäämällä vaatimuksen, että
Saksan oli sitouduttava korvaamaan se vahinko,
minkä se oli tuottanut liittoutuneiden
siviiliväestölle. Jouluk. 14 p. 1918 W. saapui Pariisiin
val-voaksensa 18 p. tammik, 1919 avatussa Pariisin
i auhankongressissa ohjelmansa toteuttamista.
Hänen onnistuikin 25 p. tammik. 1919 saada siellä
aikaan päätös, että oli perustettava Kansainliitto
ja että Kansainliiton säännöt oli otettava oleelli-

sena osana rauhankirjaan. Mutta muuten hän
ei näy osanneen riittävästi pitää puoliaan siinä
„neljän miehen neuvostossa", johonka
rauhansopimuksen valmistelu 25 p. maalisk. keskitettiin
ja jonka muodostivat W., Clémenceau, Lloyd
George ja Orlando. Lopullinen sopimus
poikkeaakin tärkeissä kohdin \V:n 14 kohdasta ja niistä
edellytyksistä, joilla Saksa oli suostunut
laskemaan aseensa. W:n lienee kuitenkin onnistunut
tehdä tyhjäksi Ranskan suunnittelema Saarin
alueen anastus ja Saksasta erillään olevan
puskurivaltion perustaminen Reinin varsille.
Palattuaan heinäk. 1919 kotiin W. koetti saada
senaattia vahvistamaan rauhansopimuksen. Kun
senaatin tasavaltalainen enemmistö osoittautui
vastahakoiseksi, lähti W. elok. suurelle
agitatsionimatkalle länt een koettaen puheillaan saada yleistä
mielipidettä puolelleen. Matka oli kuitenkin kes
keytettävä W:n liikarasituksesta murtuneen
tiiveyden vuoksi ja hänen täytyi pitkät ajat olla
vuoteen omana voimatta enää sanottavasti vaikuttaa
asiain menoon. Rauhansopimus jäi vahvistamatta.
Luovuttuaan 4 p. maalisk. 1921 presidentin
toimesta W. vetäytyi yksityiselämään ryhtyen
kirjoittamaan muistelmiaan, vrt. Yhdys v alla t.
Täyd. [A. Ruhe, „W. W., människan oeh
stats-mannen" (1918); W. E. Dodd, ,,W. W. and his
work" (1920); R. S. Baker, „Wliat W. did at
Paris" (1919) ; H. Hansen, „The adventures of the
f ou rt een points" (1919).]

Wilsonin neljätoista, kohtaa ks. Wilson,
Woodrow, Täyd.

Wilsonium, amer. kemisti Roy Franklin
Heathin uraniitti- ja monaziittihiekoissa keksimä
uusi radioaktiivinen alkuaine, saanut nimensä

9

Yhdysvaltain presidentin Wilsonin mukaan. W.
on yksiarvoinen, atomipaino 204,e. ja kuuluu
periodisen systeemin ensimäiseen ryhmään.
W.-alkuaine on ruskeata, heikosti metallinkiiltoista.
W.-ioni on väritön. Paitsi halogeeneihin ja
happeen yhtyy w. korkeassa lämpötilassa vetyyn ja
typpeen. Itse alkuaine ou inaktiivinen^
yhdistykset, jotka radiumsuolojen tapaan säteilevät valoa,
sensijaan sähköisesti ja valokuvauksellisesti
aktiivisia. Tav. lämmössä \v. muuttunee heliumiksi,
valkohehkussa se taas hajoaa spektroskooppisesi
havaittaviksi heliumiksi ja argoniksi, kun taas
jäännöksessä 011 lyijyä ja vismuttia. W:n „ikä"
(Lebensdauer) arvioidaan 200-300 v:ksi. N. J. T.

Wiman [vl-J, Karl Johan Josef Ernst
(s. 1867), ruots. geologi ja paleontologi, Upsalan
yliopiston professorina vrsta 1911. W. on
tutkimuksillaan valaissut ennenkaikkea Ruotsin
balttilaisen alueen kambro-siluuria ja sen faunaa.
Käsitellyt ruotsalaisten vv:n 1901-03
etelänapamaa-retkikunnan tuomat paleontologiset kokoelmat,
ottanut osaa Huippuvuorille tehtyihin
tutkimus-retkiin ja käsitellyt näiden seutujen
paleontologiaa. W:n tutkimukset ovat julkaistut
pääasiassa sarjassa „Bulletin of the University of
Upsala". M. 8-mo.

:: Wimmer, Ludvig Frans A d a 1 b e r t,
kuoli 1920.

♦Vimpeli. 3,891 as. (1919). Kirkon
alttaritaulu „Kristuksen ristiinnaulitseminen" on R. V.
Ekmanin maalaama 1872. K. J. V.

Winckler [virjkter], Hugo (1863-1913), saks.
assyriologi, v:sta 1904 yliinäär. professorina
Berliinin yliopistossa. W. julkaisi useita teoksia Ba-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0759.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free