Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wilson ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 183
Vingotte Viro
1484
bylonian historiasta ja sivistyksestä, m. m.
„Geschichte Babyloniens und Assyriens" (1892),
..Altorientalische Forschungen 1-1 II" (1892 ja
seur.). Yhdessä H. Ziinmeruin kanssa hän
toimitti 3 innen painoksen E. Schraden n teoksesta
„Die Keilinschriften und das Alte Testament"
(1901-03). Vv. 1906-07 \Y. suoritti kaivauksia
Angoran itäpuolella olevassa Boghasköissä.
heetti-läisvaltakunnan vanhassa pääkaupungissa, jolloin
saatiin ilmi 2,500 savitaulua heettiläisille
piirtokirjoituksilleen, joiden tulkitsemisesta toivotaan
uutta valaistusta Etu-Aasian historiaan.
Vinqotte [väso’t/,. Thomas Jule s (s. 1850).
belg. kuvanveistäjä, on opiskellut Brysselissä,
Pariisissa ja Firenzessä. Hänen taiteensa
huomattavimpia ominaisuuksia ovat herkkä tunne, hieno
muotokäsittely ja tekotaidollinen taituruus. Hän
on suorittanut suuria ryhmäkuvia
(..Hevosenke-syttäjä"), muistopatsaita, muotokuvia (Leopold 11)
ja vilkasaiheisia korkokuvia. A’, toimii Brysselin
taideakatemian professorina. F. L.
Windelband, Wilhelm. On vielä
julkaissut: ,,Die Philosophie im deutschen Geistesleben
des XIX Jahrhunderts" (1909), ..Prinzipien der
Logik" (1912. sisältyy A. Rügen toimittamaan
teokseen „Encyclopädie der philosophischen
Wissenschaften, I Bd., Logik") ja „Einleitung in die
Philosophie" (1914). [A. Rüge, „W. W." (1917,
..Zeitschrift für Philosophie u. philos. Kritik ’, Bd.
162-63).] A. Gr. .
* Windisch, Ernst Wilhelm O s k a r,
kuoli 1918.
Winge, Adolf He rl uf (s. 1857). tansk.
eläintieteilijä; luonnonhist. maisteri 1881.
Kööpenhaminan eläint. museon assistentti 1885 ja
vara-intendentti (,,inspehtori") 1916.
Tutkimuksissaan, jotka koskevat lintuja ja imettäväisiä,
hän usein turvautuu n. s. uuslamarckilaisiin
selitystapoihin eläinmuotojeu geneettistä
sukulaisuutta esittäessään. Teoksia: ,,0m pattedyrenes
tandskifte i sær med hensyn til tændernes
for-mer" (1882), ,,E museo Luudii" (sarja käsittävä
monografioja miltei kaikista imettäväislahkoista,
1888-1915), „Conspectus faunæ grænlandicæ"
(Fugle 1898, Pattedyr 1902), „Ora jordfundne
pattedyr i Danmark" (1904), „Danmarks fauna:
pattedyr" (1908), „Udsigt over insektædernes
in-byrdes slægtskab" (1917). Ä. J. V.
Vinnitèenko
e’n-J, Volodimir (s. 1860).
ukrainal. kirjailija ja politikko, syntyisin [-ta-lonpoikaiskodista. V. karkoitettiin valtiollisista
syistä Kiovan yliopistosta ja tehtiin sotamieheksi,
mutta pääsi pakenemaan ulkomaille. Hän on
kirjoittanut sekä ukrainan että venäjän kielillä
kertomuksia ja näytelmiä, joissa häikäilemättömän
suorasukaisesti käsittelee varsinkin
sukupuolikysymyksiä. Valtiollisilta mielipiteiltään V. on
sosialisti. Iliin oli jouluk. 1917-huhtik. 1918
Ukrainan tasavallan ministeripresidenttinä ja tuli
jouluk. 1918 n. s. direktoriumin jäseneksi: lienee
sittemmin kallistunut kommunismiin.
Vinsnes, Johan Frederik (s. 1866), norj.
kirjailija, aloitti kaunokirjallisen toimintansa
1890-luvulla. V. on vasta viime aikoina
herät-länyt Norjassa suurempaa huomiota. Hänen
teoksistaan käy ilmi syvällinen elämänkokemus ja
uskonnollinen käsitystapa. Teoksia: „En flygt
-ning" (1897, romaani), „Blind" (1898, romaani),
„Wurm" (1904, näytelmä), „Bisp og bispinde"
(1906. romaani), „Overretssagforeren" (1907,
romaani), „Johannes og Helena" (1909. romaani).
„Broremand" (1905, romaani), „Skala" (1918,
romaani) y. m.
Vire on se loimen aukeama, jonka läpi
syös-tävä heitetään, kun kude kutoessa viedään
kankaan suuhun. E. J. 8.
Wirén /-re’n]. Axel (s. 1860). ruots.
eläintieteilijä: vertailevan anatomian ylim. professori
1893 ja eläintieteen professori 1908 Upsalan
yliopistossa. W. on pääasiallisesti tutkinut
nivel-matojen ja alku nilviäisten vertailevaa anatomiaa.
Julkaisuja: ,,0m cirkulations- och
digestions-organen hos aunelider af familjerna Ampheretid.e.
Terebellidæ och Amphictenidæ" (1885), „Beiträge
zur Anatomie und Histologie der limni voren
Anneliden" (1887), „Studien über die
So-lenogastres" (1892) sekä meilläkin paljon
käytetty oppikirja „Zoologiens grunddrag"
(1899-1902, vielä keskeneräinen). K. ./. Y.
Virgo ks. Neitsyt, VI Os.
Virittäjä ks. Kotikielen seura, IV Os.
Virkakieli, kieli, jota käytetään asiakirjoissa
ja suullisessa asiain käsittelyssä tuomioistuimissa
sekä muissa valtion tai itsehallintoyhdyskuntien
(kuntien, kuntaa suurempien itsehallintoalueiden,
seurakuntien) viranomaisissa. V. 1921 huhtik.
2S p. annettu laki suomen ja ruotsin kielen
käyttämisestä tuomioistuimissa ja muissa viran-
r J
omaisissa erottaa 1) asiallisten käytettävän
kielen, 2) toimituskirjakielen, s. o. sen kielen, jolla
ovat kirjoitettavat ne asiakirjat, mitkä ovat
annettavat asialliselle häntä koskevassa asiassa, sekä
3) sisäisen virkakielen, s. o. kielen, jota
käytetään sellaisissa pöytäkirjoissa ja muissa
asiakirjoissa, joita ei ole annettava yksityiselle
asialliselle, sekä viranomaisten välisessä
kirjeenvaihdossa ja virkakirjanpidossa. Näistä 1) ja 2)
yhteensä olennaisesti muodostavat n. s. ulkoisen
virkakielen (saks. ausscre Amtsprache) sisäisen
virkakielen (saks. innere Amtsprachc) vastakohtana.
Suomen virkakieliä koskevasta lainsäädännöstä
ks. Kielilainsäädäntö, Täyd. E. .V. 8.
Virkamiesyhdistysten keskusliitto ks.
Suomen virkamies’yhdistysten
keskusliitto. Täyd. -
Virkapuku ks. Sotaväen virkapuvut.
Täyd.
*Viro (vir. Eesti, saks. ja ruots. Estland, ven.
Estonija, engl. Esthonia, ransk. VEsthonie),
tasavalta Itä-Euroopassa, Itämeren, Riianlahden,
Suomenlahden ja Peipsenjärven välissä; käsittää
virolaisten asuman maan, s. o. koko Viron maa n, osan
läntisintä Inkerinmaata, Liivinmaan
pohjoispuo-liskon sekä Pihkovanjärven länsipuolella olevan
Petserimaan (eut. Pihkovan kuvernementin
luoteiskulman) ; ilman Peipsen järveä ja
Pihkovan-järveä n. 46,385 km2 (tästä Vironmaata 19,715.
Liivinmaata n. 24,500, Petserimaata n. 1.520 ja
Inkerinmaata n. 650 km2), mainitut järvet
mukaan luettuina n. 48,000 km2: n. 1,250,000 a*,
(arvio 1920). joista arviolta 37,000
Petseri-maalla; n. 27 km2:llä. V.. joka rajoittuu
idässä Venäjään, etelässä Latviaan, käsittää
niinmuodoin. paitsi mannerta, Saarenmaan.
Hiidenmaan ja joukon (lähes 80) pieneni
piä saaria. — Itäraja (määrätty
rauhansopimuksessa helmik. 2 p. 1920) alkaa Narvanlahden
rannalla, n. s. Kalamiesten talon lähistössä, kulkee
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
