Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jamagata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1551
Jamagata—Sahlbom
1552
Etelä-Slaavialle osia Steiermarkista, Kärutenistä,
Krainista, Dalmatsiasta, Bosnia-Hertsegovina,
yhteensä 80,200 km-, 3,300,000 asukasta,
Romaa-nialle Bukovina 10,400 km2, 820,000 asukasta,
Puolalle Galitsia 78,500 km2, 8,200,000 asukasta,
Italialle Etelä-Tyroli, Triest, Görtz, Istria, osia
Kärntenistä, Krainista ja Dalmatsiasta, yhteensä
25,900 km2, 1,708,000 asukasta; menetettyjen
alueiden yhteenlaskettu pinia-ala 274,300 km2,
24,330,000 asukasta.
Valtiomuoto. I. on kansanvaltainen t
a-s a v a 11 a ja liittovaltio, jonka muodostaa
8 maata (Länder) ja liiton pääkaupunki Wien.
Valtiosääntö 17 prltä lokak. 1920 astui voimaan
10 p. marrask. 1920. Lainsäädäntövalta on
liittokokouksella, jonka muodostavat k a-
n-sallisneu vosto ja liittoneuvosto.
Kansallisneuvostossa on 175 yleisellä ja
yhtäläisellä äänioikeudella ja suhteellisilla vaaleilla
4 v:ksi valittua jäsentä (v:n 1920 vaalien
perusteella 83 kristillis-sosiaalisesta, 66
sosiaalidemokraattisesta, 19 suursaksalaisesta, 6 talonpoikais-,
1 työväenpuolueesta), liittoneuvostossa, jonka
jäsenluvun presidentti määrää jokaisen yleisen
väenlaskun jälkeen, nyt lähes 50 eri maiden
eduskuntain valitsemaa jäsentä.
Liittopresidentin valitsee liittokokous salaisella
äänestyksellä 4 v:ksi; nykyinen presidentti (1920-24)
M. Hainiseh. Liittohallitus (liittokansleri,
varakansleri ja muut ministerit) valitaan
kansallisneuvostossa julkisella äänestyksellä.
Vaalioikeutettu on jokainen 20 v. täyttänyt mies- ja
naispuolinen kansalainen, vaalikelpoinen jokainen
30 v. täyttänyt. — Lippu punainen, valkoinen,
punainen vaakasuorassa asennossa. J. F.
* Jamagata, Aritomo, kuoli 1922.
* Kaarle I Frans Josef, ent. Itävallan
keisari ja Unkarin kuningas, kuoli 1922.
*Korolenko, Vladimir Galaktion o-
vit s, kuoli 1921.
Legien [-gin], Karl (1861-1920), saks.
ammattiyhdistysmies, alkuansa sorvari. L. tuli 1890
Saksan sosiaalidemokraattisten ammattiliittojen
keskusjärjestön esimieheksi ja hoiti sittemmin
myöskin kansainvälistä
ammattiyhdistyssihteeris-töä julkaisten sen vuosikertomukset; valittiin
valtiopäiville ensi kerran 1893, kansalliskokoukseen
ja rauhan valtuuskuntaan 1919; 1920
valtakun-nantalousneuvoston varapuheenjohtaja.
Julkaissut m. in. ,,Das Koalitionsrecht der deutschen
Arbeiter in Theorie und Praxis" (1899).
^Lehmann, Alfred Georg Ludvig,
kuoli 1921.
* Lille, Axel Johan, kuoli 1921.
*Lippman, Gabriel, kuoli 1921.
* Lybeck, Edvard Wilhelm, kuoli 1919.
* Malmivaara, Wilhelm, kuoli 1922.
" Nikisch, Artur, kuoli 1922.
*Nilsson, Kristina, kuoli 1921.
Osuustukkukauppa r. 1. (lyh. OTK),
osuustoiminnallinen tukkukauppa ja maamme
suurimpia tukkuliikkeitä, perustettu jouluk. 13 p.
1917, alkoi toimintansa tammik. 17 p. 1918.
OTK:n tarkoituksena on hankkia ja valmistaa
sen jäseninä oleville kuluttajajärjestöille
kulutus-ja muita tavaroita. Jos osuuskunnan kokous niin
päättää, voi OTK ryhtyä välittämään tavaroita
niillekin kuluttajajärjestöille, jotka eivät ole sen
jäseniä, jotapaitsi sen liikettä voivat käyttää jä-
seninä olematta myös osuustoiminnalliset
keskusliikkeet, kunnat ja valtio. Jäseniksi voivat päästi
ainoastaan kulutusosuustoiminnan pohjalla
toimivat, kansanvaltaisesti järjestetyt ja vakavaraiset
osuuskunnat. Osuusmaksu on Smk. 250:— ja
jäsen-osuuskaupan tulee ottaa yksi osuus 25 jäsentään
tai tällaisen jäsenluvun osaa kohti.
Lisämaksuvelvollisuus on Smk. 500:— osuutta kohti. Liikkeen
tuottamasta vuosivoitosta siirretään vähintään s/4
vararahastoon, kunnes tämä nousee 10 %:iin
kuluneen vuoden myyntimäärästä, sekä
senjälkeen vähintään 1/Ylijäävästä voitosta
maksetaan korkeintaan 6 % osuuspääomalle, ja
senjälkeen voidaan jakaa ostajille voitto-osuutta heidän
ostoksiensa määrän perusteella. Jos vielä on
jä-lellä voittoa, voidaan se jättää voitto- ja
tappiotilille tai merkitä kirjoihin käyttörahastona,
johon siirrettyjä varoja käytetään osuustoiminnan
edistämiseksi tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Tähän asti on voitto miltei kokonaisuudessaan
siirretty vararahastoon. OTK:n asioita hoitaa
hallintoneuvosto, jossa on 12 vakinaisjta ja 4
varajäsentä sekä tämän valitsema johtokunta, jossa
on 5 vakinaista ja 2 varajäsentä.
Paitsi pääkonttoria Helsingissä, on OTK :11a
myyntitoimistoja Helsingissä, Viipurissa,
Tampereella, Kuopiossa, Turussa, Vaasassa ja
Jyväskylässä, OTK:aan on liittynyt etupäässä työväen
osuuskauppoja.
V:n 1921 lopussa OTK:n jäsenenä oli 113
osuuskauppaa, jotka olivat merkinneet 5,209 osuutta.
Sanotun v:n myynti oli Smk. 193,893,633: 55
! sekä vuosivoitto Smk. 4,198,599:86. V:n 1921
lopussa olivat OTK: n käteiset rahastot
yhteensä Smk. 10,271,375: — sekä jäsenten
lisä-maksusitoumukset ja maksamaton osa
osuuspääomaa Smk. 2,638,375:—.
*Paul, Hermann, kuoli 1922.
Pius XI (s. 1857), paavi, alkuperäinen nimi
Achille Ratti; toiminut aikaisemmin m. m.
Vatikaanin kirjaston varapäällikkönä, nuntiuksena
Varsovassa ja Milanon arkkipiispana. V. 1919
hänet määrättiin tarkastamaan Suomen katolisia
seurakuntia, mutta tämä tehtävä jäi häneltä
suorittamatta; valittiin helmik. 1922 Benedictus
XV: n jälkeen paaviksi.
Ritavuori (alkujaan Rydman), Heikki
(1880-1922), politikko, lakit. kand. 1904;
toimi apulaisjohtajana henkivakuutusyhtiö
Suomessa ja asianajajana Helsingissä, valtiopäiväin
jäsen v.sta 1914 kuuluen nuorsuomalaiseen,
sittemmin edistyspuolueeseen. Elok. 1919 - maalisk.
1920 ja huhtik. 1921 - helmik. 1922
sisäasiainministerinä toimien pontevasti m. m. punakapinan
johdosta vangittujen armahtamiseksi
päämääränään kansamme eheyttäminen; sai surmansa
salamurhaajan luodista.
Sahlbom [sålbüm], Matti Jalmari
(1878-1921), osuustoimintamies; aloitti uransa
asiapoi-i kana, joutui 1901 osuustoiminta-alalle Tampereen
työväen osuuskaupan kirjanpitäjänä; toimi
1904-05 Suomen osuuskauppojen keskusosuuskunnan
neuvojana ja tuli jo 1906 tämän liikkeen
toimitusjohtajaksi laskien tässä toimessa ollessaan
varman pohjan sekä keskusosuuskunnalle että
nopeasti laajenevalle osuuskauppaliikkeelle. Hän
otti sitäpaitsi osaa muuhunkin osuustoimintaan
kuuluen m. m. Pellervo-seuran johtokuntaan ja
Osuuskassojen keskuslainarahasto o.-y:n hallinto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
