- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
27-28

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Coriolanus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

27

Cornelia—Cornelius Nepos

28

C." (1888) ; Faguet, »Corneille" (1898) ; J. Böhm,
„Die dramatischen Theorien P. Corneilles" (Berl.
1901) ; HuszAr, „P. C. et le théätre espagnol"
(Par. 1903) ; Picot, „Bibliographie Cornélienne"
(1875).]

2. Thomas C. (1625-1709), draamallinen
kirjailija, edellisen veli. Hänen ensimäinen
näytelmänsä oli komedia ,,Les engagements du
ha-sard" (1647). Hänen ensim. murhenäytelmänsä
„Timocrate" (1656) vastaanotettiin niin
suosiollisesti, että se keskeytymättä pysyi näyttämöllä
kuuden kuukauden aj.an. Hänen muista
näytelmistään mainittakoon „Ariane" (1672), jota Voltaire
piti hänen parhaana draamanaan, ja ,,Le comte
Essex". Hänellä oli kirjailijana kaikki veljensä
viat, mutta ei hänen eteviä ja yleviä
ominaisuuksiaan. Th. C. oli myös kielitieteilijä.
[Rey-nier, „Thomas C., sa vie et son théätre" (Par.
1893).] J. n-i.

Cornelia /-ë’-/, jalo roomatar, Publius
Cornelius Scipio Africanus vanhemman tytär,
Tiberius Sempronius Graccliuksen puoliso, Tiberius
ja Gaius Gracchuksen äiti, kuuluisa
älykkäisyy-destään ja ylevämielisyydestään. K. J. Tl.

Cornelius /-ë’-/, muinaisroomal. kuuluisa,
laaja sukukunta (gens), jonka haaroja olivat
Cinna, Cethegus, Dolabella, Lentulus, Scipio,
Sulla y. m. K. J. Tl.

Cornelius
ë’-J. 1. Peter von (1783-1867),
saks. taidemaalari, opiskeli maalaustaidetta ensin

kotikaupungissaan
Düsseldorfissa, [-sittemmin Frankfurt
am Mainissa ja
Roomassa (1811-19).
Frankfurtissa hän
aloitti sarjan
piirustuksia Goethen
Faustiin jatkaen niitä
sekä kuvittaen
myöskin Niebelungenliedin
Roomassa. Täällä hän
liittyi n. s.
natsarea-laisiin maalareihin ja
sai pian heidän
keskuudessaan johtavan
aseman. Heidän
päämääränään oli saada
syntymään suurisuuntainen, syväaatteinen,
kansallisen ja uskonnollisen hengen läpitunkema
saksalainen monumentaalitaide, jonka esikuvina
olisivat suuret italialaiset renesanssikauden
mestarit. Heidän taitonsa ei kumminkaan riittänyt
tätä hyvää tahtoa toteuttamaan. — Harvalla
taiteilijalla on ollut niin paljon tilaisuutta suurten
seinäfreskojen maalaamiseen kuin C:lla, mutta
hyvin vähässä määrin hänen freskonsa vastaavat
dekoratiivista tarkoitustaan ollakseen
todella seinän taiteellisena kaunistuksena. Sillä
maalausten aatesisällys oli hänellä pääasiallisena
silmämääränä, nimittihän hän itse erästä
kuvasarjaansa filosofiseksi tohtorinväitöskirjaksi. Tästä
syystä taiteen tekotavallinen puoli jäi
sivuseikaksi, hänen maalauksensa eivät ole
piirustukseltaan virheettömiä ja hänen
värikäsittelyl-tään puuttuu sekä dekoratiivista loistoa että
värisuhteiden hienompaa käsittämistä.
Ivuvaa-vata on, että hän freskojen piirustukset, n. s.
kartongit, valmistettuaan jätti useimmiten työn

lopullisen suorittamisen toisten tehtäväksi. —
C:n ensimäiset suuremmat teokset olivat
Saksan konsulin Bartoldin huvilaa varten
Roomassa maalatut freskot Joosefin historiasta;
ne muutettiin 1888 Berliinin kansallisgalleriaan.

1819 hän sai Baierin kruununprinssiltä
Lud-vikilta toimekseen koristaa freskoilla Münchenin
glyptoteekin, jonka maalausten aiheet olivat
valitut Kreikan jumalais- ja sankaritarustosta.

1820 hänet nimitettiin Düsseldorfin
taideakatemian johtajaksi ja 1825 samanlaiseen toimeen
Münchenissä, jossa hän 1826-36 valmisti sarjan
maalaustaiteen kehitystä kuvaavia kartougeja
Münchenin vanhaa pinakoteekkia varten. V. 1830
ja 1834-35 C. oleskeli Roomassa valmistellen
suurta uskonnollista freskosarjaa Münchenin
Ltidvikinkirkkoa varten, mutta vain yhden sarjan
kuvista, ,,Viimeisen tuomion", hän itse maalasi
1836-40. Loukkaantuneena siitä, että hänen
töihinsä ei oltu täysin tyytyväisiä hän noudatti
mielellään 1841 Preussin kuninkaan Fredrik
Vilhelm IV:n kutsua Berliinin taideakatemian
johtajaksi. Täällä hänen piti freskoilla koristaa
aiottu kuninkaallisen perheen hautakappeli. Sen
rakentaminen jäi kumminkin sikseen, mutta siitä
huolimatta C. valmisti kartongit, joiden aiheena
oli kristinuskon sisällys ja tehtävä. Ne
säilytetään nykyään Berliinin kansallisgallerian
erikoisissa Cornelius-saleissa. — Saksalaiset
pitävät C.ta yhtenä maansa suurista taiteilijoista;
vieraan jättävät hänen teoksensa kumminkin
sangen kylmäksi, vaikka hän tunteekin
kunnioitusta hänen yritystensä smirisuuntaisuutta ja
hänen tahtonsa tarmokkuutta kohtaan. F. L.

2. Peter C. (1824-74), ed:n serkunpoika, saks.
säveltäjä ja runoilija, tunnettu lauluistaan
(,,Mor-siuslauluja", »Joululauluja") sekä oopperoistaan:
»Bagdadin parturi", „Cid" ja „Gunlöd"
(viimemainitun keskenjääneen on sittemmin
täydentänyt ja soitintanut W. von Baussnern). C. on
lyyrillisenä säveltäjänä huomattava
tunne-ilmauksensa tuoreuden ja puhtauden vuoksi.
Hänen oopperainsakin pääansiot ovat lyyrillistä
laatua. Huolimatta läheisestä persoonallisesta
suhteestansa Lisztiin ja Wagneriin ja
innokkaasta osanotostansa silloisen „uussaksalaisen"
suunnan harrastuksiin, hän säilytti
sävellyksissään luonnollisen omintakeisuutensa. —
Opiskeltuaan Berliinissä Dehnin johdolla 1845-50 hän
eli Weimarissa Lisztin työtoverina 1852-58,
sen-jälkeen Wienissä 1858-65 ja seurasi sitten
Wag-neria Müncheniin, jossa sai vakinaisen aseman
musiikkikoulun opettajana. 7. K.

Cornelius
ë’-J, Karl Alfred (1828-93),
ruots. kirkkohistorioitsija, professori ja piispa.
Hän on julkaissut useita paljon käytetyitä
kirkkohistorian oppi- ja käsikirjoja, osaksi
kouluja, osaksi yliopistollisia opintoja varten:
m. m. ,,Lärobok i kyrkohistoria" (1860, myös
suom.) ; »Svenska kyrkans historia efter [-refor-mationen" (1887) ; »Kristna kyrkans historia"
(T-VII, 1889-1891), jotka ovat selviä ja
täsmällisiä esitykseltään, mutta eivät edusta syvällistä
tai omintakeista tutkimusta.

Cornelius Nepos -ö-], roomal. kirjailija,

kotoisin Pohjois-Ttaliasta (n. 90- n. 29 e. Kr.).
O. N. siirtyi aikaisin Roomaan, missä hän
kokonaan antautui kirjallisille harrastuksilleen
ottamatta koskaan osaa valtiolliseen elämään. Hän

P. Cornelius.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0028.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free