Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Coulage ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
47
Courage—Courier de Méré
48
Sai 1894 professorin arvonimen. C. on keksinyt
m. m. keinon lähettää yhtaikaa samaa lankaa
pitkin useita
sähkösanomia, spektrotele-grafin eli koneen,
millä valo-opillisia
merkkejä käyttäen
lähetetään sanomia,
kratostaatin, koneen
millä voidaan
tasoittaa tuulen voimaa
koneissa käytettäväksi
sekä osaksi
käytäntöön sovelletun keinon
koota tuulen voimaa [-sähköakkumulaatto-reihin.-]
{+sähköakkumulaatto-
reihin.+} Hänen
kirjallisista töistään ovat
mainittavimmat
,,Be-arbeidelse af Tyge
Brahes meteorologiske dagbok" (1876),
,,Men-neskelegemet" (1889; 5:s pain. 1904);
,.IIisto-risk mathematik" (1888; 5:s pain. 1899) sekä
hänen yhdessä J. Appelin kanssa toimittamansa
„Historisk fysik" (1896-1901; suom. „Maailman
rakenne ja luonnonvoimat"). (V. V. K.)
Courage [kurä’z] (ransk.), rohkeus.
Courante [kurä’t] (ransk., „juokseva"), vanha
ransk. tanssi pirteässä 3/4-tahdissa; rytmimuodos-
tusenimmiten: JJ|JJJ | jjj |jj |J 7 Sarja-
sävellyksissä c. tavataan alkupuolella,
tavallisimmin Allemanden jälkeen. I. K.
Courbet [kurbë’], Gustave (1819-77), ransk.
taidemaalari, tuli 20-vuotiaana Pariisiin ja
opiskeli maalausta eri taiteilijoiden luona sekä kopioi
f Louvressa espanjalaisia mestareita. Hän herätti
tavatonta huomiota, jopa kiihkoisata
suuttumustakin v:n 1851 salongissa näytteille asettamillaan
tauluilla ,,Kivenhakkaajat" ja „Hautaus
Ornan-sissa", joiden aiheet olivat otetut jokapäiväisestä
todellisuudesta. C. itse sanoi olevansa
kaikenlaisen vallankumouksen kannattaja, taiteessa
hän hylkäsi kaiken mielikuvituksen ja. vaati
vain todellista totuutta, ,,la vérité vraie", s. o.
taiteilijan tuli maalata ainoastaan sitä, minkä
hän luonnossa ja elämässä näki. Tällainen oppi
oli siihen aikaan vielä aivan uutta. Hänen
itsessään sangen viattomat taulunsa leimattiin
sosialistisiksi agitatsioni välineiksi.
Maailmannäyttelyn aikana 1855 hänellä oli oma
erikoisnäyttelynsä nimellä ,.Le Réalisme. G. Courbet", ja
seurauksena oli se, että hänen taulunsa aina v:een
1861 suljettiin pois vuotuisesta salongista. V. 1867
hänellä oli taas erikoisnäyttely Pariisissa yhdessä
Manet’n kanssa sekä 1868 Miinehenissä, jossa
hänen taiteensa herätti suurta huomiota. Vv. 1870-71
hän liittyi kommunardeihin ja nimitettiin
kaunotaiteiden ministeriksi. Kommuunin kukistuttua
hän joutui syytteen alaiseksi Vendöme-pylvään
hävittämisestä, ja vaikka hänen viattomuutensa
tuntui ilmeiseltä, tuomittiin hän vankeuteen ja
korvaamaan patsaan uudistamisen. Hänen
omaisuutensa myytiin ja hän itse pakeni
katkeroituneena Sveitsiin, jossa kuoli kurjuudessa. —
Tai-teilijana C. on yksi 19:nnen vuosisadan
huomattavimpia maisema- ja merimaalareita,
ulkoilma-maalauksen lahjakkaimpia edeltäjiä.
Eläin-maalarina C. on niinikään sangen etevä, hänen
taulunsa ..Taistelevia hirviä", „Hirvien
piilopaikka" y. m. saivat tunnustusta hänen
vastusta-jiltaankin. Hänen muotokuvansa ovat
taiteellisesti sangen ansiokkaita, samoin hänen
maalauksensa alastomien mallien mukaan.
Värikäsit-telyssään hän oli ehkä jossain määrin
riippuvainen espanjalaisista esikuvistaan, hän käytti
mielellään syviä varjoja ja niiden vastakohtana
kirkasta päivänpaistetta kuten nekin, mutta hän oli
rehellinen havaintojentekijä ja itsenäinen
taitei-lijaluonne. On helppoa ainakin nykyään
käsittää Émile Zolan suuttumusta sen kohtelun
johdosta, joka tuli C:n teosten osaksi vuotuisen
taidesalongin valintalautakunnan puolelta.
Myöhemmin onkin yleinen mielipide muuttunut, 1882
pantiin kaunotaiteiden akatemiassa toimeen
hä-neu teostensa näyttely, ja valtio on kokoelmiinsa
ostanut useita hänen parhaita taulujaan. [A.
Pntoux: ,,Courbet", sarjassa ,,Artistes célèbres";
A. Estignard, ,,Gustave Courbet: sa vie et ses
«euvres" (1897), G. Riat, „G. Courbet" (1906).
Zola, „Mes h aines".] F. L.
Courcelle-Seneuil [kiirse’l-s9nö’i], Jean G
u-stave (1813-92), ransk. taloustieteilijä, oli
ensin liikemies, mutta rupesi sitten
harrastamaan taloustiedettä ja kirjoittelemaan
taloudellisista kysymyksistä sanomalehtiin; oli 1853-63
professorina Santiagossa Chilessä; palattuaan
Ranskaan julkaisi vapaamielisen koulukunnan
henkeen kirjoituksia ja kirjoja. Hänen
teoksistaan mainittakoon: pankkilaitosta käsittelevä
,,Traité théorique et pratique des opérations de
bauque" (1853). C. oli v:sta 1879 valtioneuvoston
ja v.sta 1882 ..Aeadémie des seiences morales et
politiques" laitoksen jäsen. J. F.
Cour d’amour [kür damiVr] (ransk.),
keskiaikainen lemmentuomioistuin, jollaisten
tehtävänä muka oli ratkaista rakastavien välisiä
riitoja. Itse teossa niitä luultavasti ei koskaan ole
ollut olemassa. Se luulo, että mainitunlaisia
laitoksia 011 ollut, 011 etupäässä syntynyt Andreas
C a p e 1 1 a n u k s e 11 teoksen ,,Tractatus de
amore" (1200) johdosta, johon tekijä on koonnut
kuuluisien ylhäisten naisten lemmenasioita
koskevia lausuntoja. Tämä kysymys on muuton
vielä riidanalaisena oppineiden kesken. [Diez,
,,Beiträge zur Kenntnis der romantisehen Poesie"
(Berl. 1825) ; Capefigue. ..Les eours d’amour" (Par.
1863) ; Gaston Paris, kirj. ..Journal des Savants"
(1888) ; Pio Rajna, .,Le corti d’amore" (Milano
1890) ; Crescini, „La questione delle corti
d’amo-re" („Per gli studi romanzi". Padova 1892) ; W.
Söderhjelm, ,,Kirjoituksia ja tutkielmia".]
Courier de Méré ficuric’ do merë’], P a ti 1
Louis (1772-1825), ransk. kirjailija ja filologi,
nlkoi uransa soturina ja kunnostautui Italian
retkillä (1792-97 ja 1805). Wagramin taistelun
jälkeen hän otti eron sotapalveluksesta (1809) ja
rupesi jatkamaan filologisia tutkimuksiaan, joita
aina oli harrastanut. Firenzessä hän löysi
täydellisen kappaleen Longoksen romaania ,,Daphnis
ja Kloe", jonka julkaisi (1810). V. 1812 hän
palasi Ranskaan ja julkaisi filologisen
toimintansa, ohella valtiollisia lentokirjasiaan, joissa
hän purevan sukkelasti vastusti aatelistoa ja
katolilaista papistoa. Hänen lukuisat
lentokirjasensa, kuten ,,Le painphlet. des pamphlets" (1824)
ovat henkevän ranskalaisen tyylin
mestariteoksia. Huomattavimmat C:n teosten painokset ovat
Poul la Cour.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
