Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cournot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
51
Cousin-Montauban—Covent garden
52
filosofisen opetuksen spiritualistista ja
liberalistista henkeä, suojella sitä joutumasta uhkaavan
äärimmäisen, katolisen taantumuksen ikeen alle.
— Omaa filosofista katsantotapaansa C. on
yhtenäisimmin esittänyt teoksessaan „Du vrai, du
beau et du bien", 1837. Hänen luentonsa
filosofian historiasta muodostavat kaksi moniosaista
sarjaa. Sen ohessa hän on julkaissut lukuisia
erikoistutkimuksia filosofian ja kirjallisuuden
historian sekä sivistyshistorian alalla. C. on
kääntänyt Platonin teoksia (14 nid., 1825-40),
julkaissut uusplatonilaisen filosofin Prokloksen
teoksia (6 os., 1820-7), samoin julkaissut
Descartesin (11 os., 1824-6), Pascalin ja Abélardin
teoksia. [P. Janet, „V. C. et son ceuvre", 1885.]
A. Gr.
Cousin-Montauban [kuzä’-mötobä’], Charles
Guillaume Marie Apollinaire
Antoine (1796-1878), Palikaon kreivi, ransk.
sotapäällikkö, palveli kauan Algierissa, jossa
1855 tuli divisionakenraaliksi ja Oranin
kuvernööriksi; määrättiin 1859 sen sotajoukon
ylipäälliköksi, joka lähetettiin Kiinaa vastaan; voitti
yhdessä englantilaisten kanssa kiinalaiset
täydellisesti Palikaon luona, marssi Pekingiin, pakotti
Kiinan hallituksen nöyryyttävään rauhaan 1860
ja antoi samaan aikaan ryöstää Kiinan
keisarin ihanan kesäpalatsin. Ranskan ja Saksan
välisen sodan aljettua 1870 hän oli lyhyen aikaa
9 p:stä elok. 4 p:ään syysk. hallituksen johtajana
ja sotaministerinä toimien hyvin pontevasti
Ranskan puolustuslaitoksen parempaan kuntoon
saattamiseksi. Mutta kun Mac Mahon’in hänen
alkuunpanostaan tekemä yritys Metziin suljetun
Bazainen auttamiseksi päättyi Sedan’in
antaumukseen ja Pariisissa tämän johdosta tapahtui
vallankumous 4 p. syysk., pakeni C. ulkomaille.
Palattuaan rauhan jälkeen Pariisiin hän julkaisi
hallintonsa puolustukseksi kirjan „Un ministere
de la guerre de vingt-quatre jours" (1871).
J. F.
Coussemaker [kusmake’r], Charles
Edmond Henri de (1805-76), belg. lakimies ja
uraa uurtava musiikkitieteilijä, lleichan oppilas.
Pysyvä arvo on hänen kokoamillaan laajoilla
aineksilla keskiaikaisen musiikin teorian ja
käytännön alalta. I. K.
Couthon [kutö’J, Georges (1755-94), ransk.
vallankumousmies, toimi v:sta 1785 asianajajana
ja tuli tunnetuksi puolueettomuudestaan,
hyväntekeväisyydestään ja lempeydestään; vähitellen
kuitenkin hänen mielensä synkistyi ja luonteensa
huononi, kun hänen molemmat jalkansa
lamautuivat, niin että hän vain toisten kantamana voi
liikkua. Oltuaan ensin perustuslaillisen
monarkian kannatta ja C. kuninkaan pakoyrityksen
jälkeen muuttui innokkaaksi tasavaltalaiseksi.
Lakiasäätävässä kansalliskokouksessa,
jakobiini-klubissa ja Pariisin kansankokouksissa hän pian
sai suuren vaikutusvallan. Kansalliskonventissa
C. äänesti kuninkaan mestauttamista viipymättä.
Yhdessä Robespierren ja S:t Justin kanssa hän
muodosti n. s. ,,triumviraatin". Lyon’in kapinaa
kukistamaan lähetettynä C. esiintyi
ihmeteltävän lempeästi eikä tahtonut noudattaa konventin
käskyä kaupungin hävittämisestä, jonka vuoksi
hänen sijaansa lähetettiin Collot d’Herbois.
Sen-jälkeen hän kiihkoisasti taisteli Héberfin ja
Dan-ton’in ryhmiä vastaan ja oli näiden kukistuttua
Robespierren alituisena auttajana hirmuvallan
huippuunsa kehittämisessä. Yhdessä Robespierren
ja eräiden muiden kanssa C. sitten heinäk. 27 p.
(thermidorin 9 p.) 1794 määrättiin
vangittavaksi, pakeni raatihuoneeseen ja koetti turhaan
surmata itsensä, joutui roskaväen rääkättäväksi
ja mestattiin seuraavana päivänä. K. B:dt.
Coutume [kuty’m] (ransk.), kutymi, tapa,
traditsioni.
Couture [kuty’r], T h o m a s (1815-79), ransk.
taidemaalari, herätti 1847 näytteille
asettamallaan taululla „Rappiokauden roomalaiset"
(Louvren museossa) tavatonta huomiota ja
suuria toiveita uuden koloristisen suunnan
syntymisestä Ranskan taiteessa. Vaikka pari C:n
myö-häisempääkin taulua näyttivät näitä toiveita
vahvistavan, ei hän kumminkaan voinut niitä
ajan pitkään toteuttaa. Huomattava merkitys
on C:llä ollut monen nuoremman — sekä
ranskalaisen että ulkomaalaisen — taitelijan
opettajana ja hänen työhuoneeseensa tulvi aikoinaan
oppilaita Euroopan eri maista. — Suomen
taideyhdistyksen kokoelmissa on C:n harjoitelma
„Naisen pää". F. L.
Couvade [lcuva’d] (ransk. < couver = hautoa
munia), miltei kautta koko maapallon levinnyt,
luonnonkansoissa esiintyvä tapa, että isä lapsen
syntymisen jälkeen viikkomääriksi paneutuu
vuoteeseen, ottaa vastaan onnentoivotukset sekä
antaa itseänsä hoitaa kuin synnyttäjää
konsanaan, kun sitävastoin vaimon kohta on jätettävä
vuode ja ruvettava hoitamaan taloudellisia
toimia. Nimi on peräisin Etelä-Ranskasta, jossa,
samoinkuin baskeilla, tämä tapa kauan säilyi.
Alkusyynä siihen kai olivat ne katsomukset,
jotka sääsivät molemmille vanhemmille, mutta
alkujaan ensi sijassa äidille, määrättyjä
menettelyohjeita ruuan valintaan y. m. nähden. Kun
synnytystuskissa olija oli suljettu pois yhteisestä
asunnosta eikä näinollen voinut riittävässä
määrin noudattaa asiaankuuluvia lepytys- ja
ruoka-määräyksiä, on käsitettävissä, että isä joutui
näiden määräysten täyttäjäksi. Näin
tapahtunutta käännettä oli omiaan ylläpitämään toivo
saada synnyttäjää uhkaavat näkymättömät
viholliset (henget) väärälle taholle suunnatuiksi.
Suuren sosiaalisen merkityksen couvade saa
siellä, missä äitivaltaisuus (matriarkaatti) on
muuttumassa isävaltaisuudeksi (patriarkaatiksi),
s. o. missä kysymvksenalaiseksi joutuu, onko
lasten kuuluminen isän vai äidin perheeseen.
Juhlallisella lapsivuoteudellaan isä osoittaa, että
lapsi on osa hänestä ja yhä edelleen kuuluu
hänelle. [Sclnirtz, „Urgescluchte der Kultur";
Ploss, „Das Kind in Branch und Sitte der Volker"
(2 pain., Berl. 1882, 2 os.).] U. T. S.
Covent garden [kovsnt gädnj, Lontoon suurin
ja komein teatteri Bow-streetin varrella, lähellä
Trafalgar squarea. Nimensä se on saanut lähellä
sijaitsevasta C.-g.-marketista(aikaisemmin
Con-vent garden, ,,luostarin puutarha"), L:n
suurimmasta hedelmä-, vihannes- ja kukkahallista.
Teatteri rakennettiin 1732, paloi perustuksiaan
myöten 1808, rakennettiin uudelleen ja oli v:sta
1847 Italialaisen oopperan näyttämönä. Toisen
suuren tulipalon jälkeen 1856 se rakennettiin
entistä suurenmoisemmaksi, joten se nykyään on
Euroopan suurimpia teattereita (3,500
katsoja-paikkaa). Se on Lontoon pääasiallinen ooppera-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
