- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
151-152

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dandin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

151

Daniel Hjort Danielson-Gambogi

152

Daniel Hjort ks. Hjort, Daniel.

Danielin kirja on kirjoitettu osaksi hepreaksi,
osaksi arameaksi (2«-7) ja jakaantuu kahteen
osaan; edellinen (1-6) sisältää Danielin (ks. t.)
historian, jälkimäinen (7-12) D:n näkyjä.
Ensi-mäisessä näyssä (7) neljä petoa kuvaa neljää
maailmanvaltakuntaa: Babyloniaa, Meediaa,
Persiaa ja kreikkalais-makedonialaista valtakuntaa.
Vähäinen sarvi, joka kasvaa esiin neljännen pedon
10 sarven keskeltä, työntäen tieltään kolme,
tarkoittaa Antiokhos Epiphanesta (175-164 e. Kr.).
Taivaallinen tuomioistuin, „vanhus" esimiehenä,
tuomitsee neljännen pedon tuhottavaksi ja
maailmanvalta annetaan ikuisiksi ajoiksi ihmisen
pojan kaltaiselle, Korkeimman pyhälle kansalle.
Toinen näky (8) esittää
kreikkalais-makedoaia-laisen valtakunnan kehitystä ja sen viimeisen
kutiinkaan väkivaltaista ja jumalatonta
hallitusta. Tämä vähäisellä sarvella kuvattu kuningas
(värs. 11. 12. 23-25), on Antiokhos Epiphanes.
D. saa käskyn pitää näkyä salassa, koska kestää
vielä kauan, ennenkuin se käy toteen (värs. 26).
Löydettyänsä Jeremian kirjasta (25n)
ennustuksen, että Jerusalem on oleva rauniona 70 vuotta,
hän rukoilee Jumalalta selvitystä siihen (9j-10).
Hänelle silloin ilmestyy enkeli Gabriel (92,-23),
joka selittää, että 70 vuodella tarkoitetaan 70
vuosiviikkoa s. o. 7 X 70 = 490 vuotta. Nämä
jakaantuvat kolmeen jaksoon: 1) seitsemän
vuosi-viikkoa eli 49 vuotta Jerusalemin hävityksestä
v:sta 586 v:een 538 e. Kr., jolloin juutalaiset
saivat luvan palata maanpakolaisuudesta; 2) 62
vuosiviikkoa eli 434 vuotta v:sta 538 ylimmäisen
papin Onias III:n surmaan v. 171 e. Kr., jona
aikana Jerusalem tosin oli kaupunkina olemassa,
mutta sorronalaisena; 3) yksi vuosiviikko eli 7
vuotta, v:sta 171 v:een 164 e. Kr. Tämän
viimeisen aikakauden jälkimäisellä puoliskolla, v:n 168
lopulta v:n 164 alkuun, lakkautetaan
juutalaisten uhripalvelus ja pyhään asetetaan
„hävityk-sen kauhistus"; sitten odotetaan tuomion tuloa
ja pyhän valtakunnan pystyttämistä (värs.
24-27). Loppuluvuissa (10-12) enkeli, joka yhdessä
toisen juutalaisten suojelusenkelin Mikaelin
kanssa taistelee ensin Persian, sitten Kreikan
suojelusenkeliä vastaan, ilmoittaa ,,totuuden
kirjasta" tämän taistelun vastaiset vaiheet
(10). Ensin mainitaan neljä Persian
kuningasta ja Aleksanteri Suuri ynnä
kreikkalais-makedoni ai ai sen valtakunnan hajoaminen hänen
kuolemansa jälkeen (ll2-4) ; sitten kerrotaan
seleukidiläisten ja ptolemaiolaisten kuningasten
liitoista ja taisteluista (ll5-2o) ; vihdoin
esitetään laajasti Antiokhos Epiphaneen historiaa
(1121-43)- Tämän kuoltua seuraa ylösnousemus ja
messiaaninen aika (12!-,,). Ilmoituksen
tarkoituksena on vahvistaa niitä, jotka elävät
,,lopun-ajalla" s. o. Antiokhoksen vainon aikana (124-13).

Kaikki D:n kirjan näyt tähtäävät Antiokhos
Epiphaneeseen ja hänen aikaansa. Sen
kirjoittamisaika on varsin tarkkaan määrättävissä.
Antiokhoksen kahdesta sotaretkestä Egyptiin
169 ja 168 e. Kr. annetaan tarkka kuvaus
(H25-39), samoin tunnetaan uhripalveluksen
lakkauttaminen ja pyhäkön saastuttaminen
(jou-luk. 168 e. Kr. ) sekä makkabealaisten
vapauden-taistelijain ensimäiset vähäiset voitot
^vähäinen apu" 11M), sitävastoin ovat v:n 165 suuret
tapahtumat — Juudas Makkabealaisen voitto

Lysiaasta ja temppelin puhdistaminen —
tekijälle tuntemattomia. Samoin on ilmeistä, ettei
tek. tunne Antiokhoksen sotaretkeä Persiaan,
jolla kuolema hänet saavutti. Mitä ll40-«
kerrotaan hänen kuolemastaan, on vapaata
profeetallista tulevaisuuden kuvausta, jonka piirteet
nähtävästi on lainattu Sanherib-ennustuksesta
Jes. 3 77 ja seur. Niinmuodoin on selvä, että D:n
kirja on kirjoitettu vv:n 168 ja 165 välillä e. Kr.
Perinnäinen käsitys, jonka mukaan D:n kirja
olisi syntynyt maanpakolaisuuden aikana
Babyloniassa, on mahdoton siitäkin syystä, että
tekijällä on aivan hämärät, osaksi väärät tiedot sen
ajan historiasta. Hän tietää esim. vain kahdesta
kaldealaisesta kuninkaasta, Nebukadnesarista ja
Belsasarista (ks. Babylonia palst. 784 ja
seur.). D:n kirjassa on muitakin historiallisia
epätarkkuuksia, jotka osoittavat, ettei sen tekijä
ole voinut elää 6:nnella vuosis. Samaa todistaa
myöskin kirjan kieli, joka persialaisine ja
kreik-kalaisine lainaussanoineen edustaa V:n T:n
heprean myöhäisintä kehityskautta. Kirjoitettuna
Antiokhos Epiphaneen aikana oli kirjan
tarkoituksena vahvistaa ja rohkaista juutalaisia
silloisissa uskonvainoissa. Alkuosassa olevat
kertomukset perustuvat vanhoihin tarinoihin, jotka
ainakin osaksi ovat Babyloniassa syntyneet.
Missä määrin niissä on historiallista pohjaa, on
vaikeata ratkaista. — D:n kirjalla on ollut mitä
suurin merkitys Israelin uskonnon historiassa.
Sen virittämästä uskonnollisesta innostuksesta
juutalaiset saivat voimaa kestämään Antiokhos
Epiphaneen kovan vainon ajan, jona Israelin
kansallinen ja uskonnollinen olemassaolo oli
enemmän uhattu kuin koskaan ennen. Niin D:n
kirjasta tuli juutalaisuuden kallisarvoinen
pääteos, josta sai alkunsa uusi, apokalyptinen
kirjallisuus. Myöskin kristinuskoon D:n kirjalla
on ollut tuntuva vaikutus ennenkaikkea
Ilmestyskirjan kautta.

Heprealaisessa kanonissa D:n kirjan paikka
on n. s. hagiografien ryhmässä, Esterin ja Esran
kirjojen välissä. Se ei päässyt profeettojen
joukkoon syystä, että profeetallinen kanoni jo 200:n
vaiheilla e. Kr. oli päätetty. Kreikkalaisessa
raamatussa, Septuagintassa, on D:n kirjaan
lisätty seuraavat, vielä myöhempää alkuperää
olevat kappaleet: Asarjan rukous ja kolmen
nuorukaisen rukous tulisessa pätsissä, kertomus
Susannasta sekä kertomus Baabelin Belistä ja
Lohikäärmeestä.

[Stave, ,,Daniels Bok" (Upsala 1894) ;
Behr-mann, ,,Das Buch Daniel" (1894; Nowackin
kommentaari-sarjassa) ; Marti, ,,Das Buch Daniel"
(1901; ,,Kurzer Hand-Commentar" sarjassa).]

A r. H.

Danieliin elementti ks. Sähköpari.

Danielson, Anders Peter (1839-97), ruots.
valtiomies. Vaikka D:lla, joka 21-vuotiaasta alkoi
viljellä isänsä tilaa, oli niukat koulutiedot, niin
hän kuitenkin luonnonlah joillaan ja suurella
työinnollaan jo verrattain nuorena saavutti
huomattavan luottamusmiehen aseman. Niinpä
hänestä 1865 tuli maakäräjämies ja 1872 toisen
kamarin jäsen, jona hän miltei keskeymättä
kuolemaansa asti vaikutti. D. oli aina tärkeimmissä
valiokunnissa jäsenenä sekä toisen kamarin
varapuheenjohtajana 1891-94 ja 1897. (K. S.)

Danielson-Gambogi f-ho’dSiJ, Elin K 1 e o-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0094.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free