- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
189-190

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Deák ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

189

Deåk

ja eduskunta 1848 olivat yhteisesti hyväksyneet.
Sen hallituksen toimia, joka tahtoi saattaa
laitonta tilaa voimaan, oli kaikin laillisin keinoin
vastustettava. Passiviteetin järjestelmä, „jonka
pehmeässä välineessä", niinkuin eräs
historioitsija sanoo, „jokainen sortovallan isku kadotti
voimansa", osoittautui oivalliseksi taistelukeinoksi.
Kun sitä paitsi Itävalta huonolla onnella oli
käynyt sotaa Sardinian ja Ranskan kanssa, niin
hallitus päätti muuttaa suunnitelmaa. N. s.
lokakuundiplomilla 1860 sekä n. s.
helmikuun-patentilla 1861 hallitsija ilmoitti aikovansa
luopua itsevaltaisesta hallitustavasta ja asettavansa
uudelleen vaikutukseensa eri kruunun
alusmaiden kansaneduskunnat, kuitenkin siten, että
kunkin kruunun alusmaan tuli omilla
valtiopäivillään saada käsitellä ainoastaan maan sisällistä
hallintoa ja taloutta koskevia asioita;
varsinainen lainsäädäntövalta oli oleva Wieniin
kokoontuvalla yhteisellä eduskunnalla 1.
valtakunnanneuvostolla. Unkarin valtiopäivät, jotka
kutsuttiin koolle 2 p:ksi huhtikuuta 1861 ja joille
D. oli valittu Pestin sisäkaupungin edustajana,
eivät suostuneet asettumaan mainittujen,
määräysten kannalle eivätkä myöntyneet
valitsemaan edustajia Wieniin kokoontuvaan
valtakunnanneuvostoon. D:n johdolla muodostui
valtiopäivillä kuitenkin sovintoa harrastava
puolue, n. s. adressipuolue, jonka vaikutuksesta
— vastoin n. s. päätöspuoluetta, joka vaati
semmoista päätöstä tehtäväksi, ettei ryhdyttäisi
mihinkään keskusteluihinkaan Itävallan
hallituksen kanssa, ennenkuin laittomuudet olisivat
peruutetut ja 1848 v:n perustuslait uudelleen
voimaansaatetut — eduskunta päätti laajassa
D;n sepittämässä adressissa hallitsijalle esittää
Unkarin valtio-oikeudellisen aseman ja
vaatimukset. Adressi ei kuitenkaan saavuttanut
hyväksymistä, vaan valtiopäivät hajoitettiin 21 p.
elokuuta 1861 ja uusi laittomuuskausi entistä
kireämpänä alkoi. Unkarilaisetkin ryhtyivät
entistä voimakkaammin jatkamaan passiivista
vastarintaansa, ja kun laittomuushallituksen
ylläpitäminen kävi Itävallalle kovin kalliiksi,
alkoivat mielet hallituspiireissä vähitellen
muuttua. Silloin D. 16 p. huhtik. 1865 julkaisi
kuuluisaksi tulleen n. s. pääsiäiskirjoituksensa, jossa
vedottiin hallitsijan henkilöön hänen
neuvonantajiensa sivuitse. Tämä kirjoitus oli ensi
ituna, josta sovintomieli hallitsijassa kasvoi.
Kesäkuulla lakkautettiin sotaoikeudet,
heinäkuulla tapahtui ministeristönvaihdos Itävallassa,
syyskuulla kutsuttiin koolle jouluk. 10 p:ksi
Unkarin valtiopäivät, joille myös Siebenbürgeniä,
Kroatsiaa, Slavoniaa ja Sotilasrajaa kehoitettiin
valitsemaan edustajia, sekä lakkautettiin
toistaiseksi lokakuundiplomi ja helmikuunpatentti.
Näillä vltiopäivillä D:n onnistui saada vastoin
jyrkemmän puolueen vaatimuksia hyväksytyksi
laki Itävallan ja Unkarin yhteisten asiain
käsittelystä, joka oli sovinnon aikaansaamisen
edellytyksenä. Sovinnon saavutuksen ulkonaisena
juhlallisena merkkinä seurasi Frans Josefin
kruunaaminen Unkarin kuninkaaksi 8 p. kesäkuuta
1867.

D:n politiikka oli täten saavuttanut
huippukohtansa, ja monelta taholta D:ia vaadittiin
mi-nisteripresidenttinä toteuttamaan uuden alkaneen
perustuslaillisen ajan monia tehtäviä. Mutta D.

ei suostunut rupeamaan ministeriksi, samoinkuin
hän muutenkaan ei ottanut vastaan pienintäkään
palkintoa tai tunnustuksen osoitusta
hallitsijankaan puolelta.. l):n aikaansaamaa sovintoa
vastusti kuitenkin edelleen voimakas puolue; D:il
täytyi sen vuoksi edelleenkin voimakkaasti
puoltaa aikaansaadun sopimuksen ylläpitämistä.
Ennen kuolemaansa D:lla olikin se tyydytys, että
Kolonian Tiszan johtama vastustuspuolue D:n
periaatteiden perustuksella yhtyi D:n puolueen
kanssa yhdeksi puolueeksi, joka sitten
,,vapaamielisen puolueen" nimellä kauan piti valtaa
Unkarissa. — Vv:n 1869-71 valtiopäivillä D. vielä
oli ajamassa useita vapaamielisiä edistvsasioita ;
näillä valtiopäivillä oli m. m. esillä laki
kansallisuuksien yhtäoikeutuksesta, Unkarin ja
Kroat-sian välin järjestäminen lain nojalla, joka takasi
Kroatsialle laajan itsehallinnon sisäisissä asioissa,
oppivelvollisuuden säätäminen, Unkarin
kansallisen honvéd-armeian perustaminen, laki eri
uskontokuntien yhtäoikeutuksesta ja
kansalaisoikeuksien myöntämisestä juutalaisille.
Viimeisen kerran D. valittiin valtiopäiville 1872; näillä
ei 1). yltyvän kivulloisuuden vuoksi enää paljoa
ottanut osaa keskusteluihin, mutta kerran hän
kuitenkin 1873 kohotti voimakkaan äänensä
antaen ikäänkuin valtiollisen jälkisäädöksensä.
Asia koski silloin kirkon ja valtion keskinäistä
suhdetta; D. esiintyi omantunnon- ja
uskon-vapauden puoltajana, asetti päämääräksi vapaan
kirkon vapaassa valtiossa sekä puolsi m. m.
pakollista siviiliavioliittoa. — Viimeisinä
vuosinaan 1). oli kovin sairaana kärsien hirveitä
tuskia. joista kuolema hänet vapautti 28 p. tammik.
1876. Suurenmoisiin hautajaisiin otti osaa koko
Unkari; kuningatar Elisabet laski ensimäisen
seppeleen, ja hauta peitettiin Unkarin kaikista
komitaateista tuodulla mullalla. D:n haudalle
rakennettiin komea muistotemppeli ja v. 1887
hänelle pystytettiin muistopatsas Tonavan
rannalle.

D:n koko valtiollisessa toiminnassa oli
periaatteena, että oikeus oli siveellisen olemuksen
välttämättömänä edellytyksenä, oikeuden
puolustus siveellinen velvollisuus. Laillisuuden
noudattaminen oli kaiken valtioelämän pohjana, jota
ilman valtiollinen toiminta ei ollut
mahdollinen. Tinkiminen lain noudattamisen
velvoituksesta ei milloinkaan saanut tulla
kysymykseen, mutta lakia säädettäessä kylläkin oli
otettava huomioon ,,opportunismikin", otettava
huomioon, mikä kullakin kertaa voitiin saavuttaa.
,,Kun on puhe siitä että toimeenpanevan vallan
tulee noudattaa voimassaolevaa lakia, silloin
opportunismi ei saa olla määräämässä, sillä lakia,
joka ei ole laillisella tavalla muutettu, tulee
tarkasti noudattaa, mutta lakia säädettäessä ei
opportunismia mitenkään käy syrjäyttäminen.
Se, joka tätä ei ota huomioon, harvoin säätää
hyvän ja tarkoituksenmukaisen lain", sanoi D.
kerran asiasta itse. Hän rakasti koko
sydämensä lämmöllä isänmaataan ja myöskin
unkarilaista kansallisuuttaan, mutta ei ollut silti
yltiö-kansallinen; päinvastoin hän usein lämpimästi
puolusti Unkarin muiden kansallisuuksien
oikeuksia. Ollen kauttaaltaan vapaamielisten ja
humaanisten aatteiden läpitunkema hän on yksi
niitä harvoja onnellisia valtiomiehiä, jotka koko
ikänsä pysyvät uskollisena, nuoruutensa ihan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0113.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free