Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Derschatta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
257
Derschatta—Derzavin
258
langer’ta (ks. t.) D. kannatti innokkaasti, jonka
johdosta hänen yhdistyksensä hajoitettiin 1889.
Sam. v. hän valittiin
eduskuntaan, josta erosi
1893. Uudestaan
valittuna 1898 D. esiintyi
Dreyfus’n mitä
kiivaimpana vihollisena ja
vastusti julkisesti
voimassaolevaa tasavaltaista
hallitusta. Presidentti
Lou-bet’n vaalin jälkeen 1899
D. kehoitti kenraali
llogefta
toimeennpane-maan valtiokaappauksen,
jonka kautta presidentti
kukistettaisiin ja
kamarit hajoitettaisiin. D.
joutui nyt syytteeseen
valtiopetoksesta, mutta
laskettiin vapaaksi; joutui uudestaan
syytteeseen toisen yrityksen jälkeen ja tuomittiin 1900
10:ksi vuodeksi maanpakoon sekä asettui
Espanjaan asumaan. Sai 1905 palata Ranskaan ja
valittiin 1906 jälleen edustajakamariin. G. R.
Derschatta
rsa’-J, Julius von (s. 1852),
itäv. politikko, tuli 1881 asianajajaksi, [-valittiin ensi kerran 1885 edustajakamariin; ollen
saksalaisen kansanpuolueen johtajia hän on ollut
saksalaismielisten huomattavimpia edustajia; oli
rautatieministerinä v. Beckin ministeristössä
1906-08.
Dersisskärsgrund, kalliosaari, jolla on
valkoinen jolitoloisto Rönnskärin satamaan
menevän väylän varrella. K. S.
Dervisi (pers. dervi’s = köyhä), muutamien
muhamettilaisten uskonnollisten veljeskuntien
jäsenten
nimitys, joka
niinkuin
arab. sana
faklr
oikeastaan merkitsee hengellistä köyhyyttä ja
jumalan
armon kaipuuta. Der-visi-laitos
muistuttaa
monessa
suhteessa [-munkkilai-suutta. Der-visit harjoittavat-]
{+munkkilai-
suutta. Der-
visit har-
joittavat+}
yhteistä
hartautta [-luostareissaan-]
{+luostareis-
saan+} (tekjc,
khänegäh),
jotka
tavallisesti saavat runsaita lahjoituksia ja ovat päällikön (seikli
1. mursid) valvonnan alla. Veljeskuntaan
pyrkivän (tnurldj on läpikäytävä määrätty
koetusaika, ennenkuin hän pääsee sen yhteyteen.
Dervisien säännöistä ovat tiedot vaillinaiset. Ne
9. n. Painettu 10.
koskevat pääasiallisesti tapaa, millä voidaan
joutua haltioihin, esim. paastoomalla ja
lihan-kidutuksella taikka yhteisten valitusvirsien
laulamisella, kunnes väsytään ja mennään
tainnoksiin, taikka vihdoin tanssimalla ja vilkkailla
ruumiinliikkeillä soiton säestäessä.
Tunnetuimmat ovat erRifä’ije eli ulvovien dervisien veljistö,
jonka Ahmed er Rifä’I (k. 1182) perusti, el
Mau-lawijc, kuuluisan persialaisen runoilijan
Mau-lawi Dzeläleddin er Rumin (k. 1273) perustama
tanssivien dervisien veljistö ja el Kalenderije eli
vaeltavien veljistö, joka on kotoisin Espanjasta.
D:n nimellä liikkuvat muhamettilaisissa maissa
useat henkilöt, jotka eivät ole kuin tavallisia
kerjäläisiä tai pettureja. [G. Schuster, ,,Die
geheimen Gesellschaften", I 1906.] K. T-t.
Derzavin [-zä’-], Gavriil Romanovits
(1743-1816), ven. runoilija, polveutui vanhasta
tataarilaisesta suvusta. Käytyään kolme vuotta
lukiota Kasaanissa hänen täytyi 1762 lähteä
sota-mieheksi Preobrazenskin kaartiin. Kaksitoista
vuotta hän sai elää keskellä suurinta raakuutta
ja hurjistelua lueskellen öisin saksalaista ja
venäläistä runoutta. Upseeriksi ylennyttyään
hän pääsi, ollen Kasaanista kotoisin, kenraali
Bibikovin mukaan vuosiksi 1773-76 Itä-Venäjälle,
kun Bibikov oli siellä Pugatsevin kapinaa
kukistamassa. Siellä hän kirjoitti .,,Tsitalagain
vuoren luona (Saratovin kuvernementissa) sepitetyt
ja käännetyt oodinsa". V. 1777 hänet
nimitettiin Venäjän senaatin virkamieheksi, mutta siinä
toimessa hän joutui riitaan yliprokuraattorin
ruhtinas Vjazemskijn kanssa. D. sai virkaeron,
mutta määrättiin pian Aunuksen kuvernööriksi,
josta toimesta hän vuoden päästä siirrettiin
Tambovin kuvernööriksi. Runoilijan into
epäkohtien parantamisessa ei ensinkään
miellyttänyt ylempiä, ja häntä vastaan nostettiin
oikeudenkäynti, joka kuitenkaan ei johtanut
mihinkään tulokseen. Eräs D:n runo tuotti hänelle
kuitenkin hovin suosion uudestaan. V. 1791
hänet kohotettiin keisarinnan valtiosihteeriksi.
Aleksanteri I:n aikana hän oli 1802-03
oikeusministerinäkin.
D. oli Venäjän suurin runoilija 1700-luvulla.
Hänen tyylinsä on paljon yksinkertaisempi ja
samalla sirompi kuin hänen edeltäjiensä. Hän
käyttää kansanomaisia runokuvia ja ottaa
aiheensa venäläisestä elämästä. Oltuaan ensin
Lomonosovin matkija joutuu hän vuodesta 1779
hienosti sivistyneiden pietarilaisten ystäviensä,
varsinkin senaikuisen hienoimman
kirjallisuuden arvostelijan ruhtinas N. Ljvovin vaikutuksen
alaiseksi ja hänen esikuvansa runoilijana on
Horatius. Vuosisadan lopulla hän joutui kuten
monet muut samanaikuiset kirjailijat Ossianin
runojen voimakkaan vaikutuksen alaiseksi
jäljitellen samalla myöskin Anakreonia. Suurta
huomiota herätti hänen 1783 ilmestynyt runonsa
,,Felitsa", siro Katariina TI:n ylistely. Sen
kautta runoilija saavutti keisarinnan erityisen
suosion, jonka hän kuitenkin myöhemmin
menetti. D. joutui kyllä uudestaan keisarinnan
erityisen huomion esineeksi, mutta turhaan
Katariina sai enää odottaa uusia ylistyksiä, sillä
totuutta rakastava runoilija oli likemmältä
nähtyään hovielämän varjopuolet kovin kylmennyt.
Muutamat D:n oodeista ja runoista, kuten
„Jumala" (1784), „Koski" (1794) tulevat kauan
Paul Déroulède.
Dervisejä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
