Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Diplomi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
331
oli tapana antaa niitä muistoksi ystävilleen.
Keskiajan katolisessa kirkossa kaiverrettiin
tällaisiin tauluihin marttyyrien, pyhimysten ja
muiden a rvohenkilöiden nimi ja
jumalanpalveluksen ajaksi ne asetettiin alttarille. D.
nimitystä käytettiin sittemmin myöskin erityisistä
suljettavista alttarinsiivistä. F. L.
Dipus ks. Ilyppyrotat.
Dir ks. A s k o 1 d.
Director cantus (lat., = ,,laulun johtaja"),
virassaan ansiokkaasti palvelleille lukkareille
tunnustuksen osoitukseksi annettu arvonimi. I. K,
Direktoriumi (mlat. directö’rium < dlri’gere
- johtaa), valituista henkilöistä muodostettu
johtokunta, jolle on uskottu jonkun toimen hoito.
Historiassa d:lla tarkoitetaan sitä valtiomahtia,
jolla Ranskassa oli toimivalta sen
hallitusmuodon mukaan, joka kansalliskonventin
hajaannuttua oli voimassa lokak. 27 p:stä 1795 marrask.
10 p:ään 1799. Direktoreja oli viisi, jotka
molemmat edustajakamarit (viidensadan- ja
vanho-jenneuvoskunta) valitsivat; vuosittain erosi yksi
jäsen, ja uusi valittiin sijaan. Direktoriumin
hallituksesta Napoleon Bonaparte teki lopun
marrask. 9-10 p. 1799. K. O. L.
Direktriks (lat. diri’gere = ohjata, suunnata),
ks. J o h t o v i i v a.
Direktsioni (lat. dlre’ctiö), suunta; johto,
johtokunta.
Dirheini, itämainen, kalifien aikana lyöty
hopearaha; nykyään m. m. Turkissa käytetty
vähäinen paino, noin 3,2 grammaa.
Dirichlet, Peter Gustav Lejeune
(1805-59), saks. matemaatikko, tuli v. 1855
Gaussin jälkeen matematiikan professoriksi
Göt-tingeniin, vaikutettuaan sitä ennen Breslaussa
ja Berliinissä. Hänen tutkimuksensa
käsittelevät etupäässä partsiaalisia
differentsiaaliyhtä-löjä, määrättyjä integraaleja ja lukuteoriaa sekä
näiden kanssa yhteydessä olevia seikkoja.
(V. V. K.)
Dirigentti 1. dirizentti (lat. dirigere =
johtaa), johtaja, eritoten soiton ja laulun.
Dirke, puro, joka juoksi Boiotian Theban
länsipuolella etelästä pohjoiseen. Henkilöitynä
D. esiintyy
tarustossa
Lykoksen
puolisona,
joka
julmasti vai-noo Lykoksen veljentytärtä An-tiopea. Kostoksi Antio-pen pojat
A
m-p h i o n
(ks. t.) ja
Z e t h o s
sitovat D:n
rajun
sonnin sarviin;
hän saa
siten sen
kohtalon, jonka
hän on Antiopelle valmistanut. Kun sonni on
hänet kuolleeksi laahannut, poltetaan hänen ruu-
332
miinsa ja tuhka heitetään puroon, joka muka
siitä on saanut nimensä. D:n rangaistus on
kuvattuna Apollonioksen (ks. t.) ja T a u r i
s>-k o k s e n tekemässä suuressa
marmori-veisto-kuvaryhmässä, joka (tosin vahvasti korjattuna)
on tallella ja säilytetään Napolin
Kansallismuseossa (n. s. F a r n e s e n härkä, ks. t.).
O. E. T.
Dirschau, kaupunki Länsi-Preussissa, Veikselin
vasemmalla rannalla; vilkas teollisuus (sokeri,
rauta), 12,800 as. (1900). — Kesällä 1626 Kustaa
Aadolf otti D:n haltuunsa ja rakennutti siihen
linnoitetun leirin; D. oli sitten hänen
sotatoi-iniensa keskuspaikkoja aina v:een 1629 asti.
Elok. 8 p. 1627 oli D:n luona kiivas taistelu,
jossa kuningas haavoittui pyssynluodista oikeaan
olkapäähän ja jossa suomalaisten ratsumiesten
kerrotaan kunnostautuneen. K. G.
Dis, sävel, joka saadaan korottamalla d-säveltä
’/2 asteen verran. I. K.
Dis .. ., myös di ... ja d i f..., latinasta
johtuneissa yhdysperäisissä sanoissa = eri, erilleen,
vastaan, esim. disharmonia, digressioni,
diffe-rentsiaali, kreik. lainasanoissa = kahdesti, esim.
dissyllabinen, dilemma. K. J. /7.
Dis [-%■] 1. Dis pater, „rikas isä", manalan
jumalan Flutonin 1. Hadeksen (ks. n.) roomal.
nimi. E. J. E.
Dis, mon. ruotsiksi D i s e r, oli
muinaisskandi-naavilaisten uskonnossa alempi jumalolento,
haltiatar, joka voi suuressa määrin vaikuttaa
yksityisten ihmisten kohtaloihin. Näiden
haltiattarien kunniaksi vietettiin talvella, helmikuun
alussa Upsalassa suuri uhrijuhla, „Disarblot"
ynnä keräjät ,,Disarting", joiden yhteydessä
sittemmin tunnetut D i s t i n g i n-m a r k k i n a t
Upsalassa varmaankin saivat alkunsa. K. G.
Disagio [-za’dzo], se tappio, joka kärsitään
silloin kun huonoa rahaa tai vähäarvoisia
arvopapereita vaihdetaan täysarvoiseen rahaan, vrt.
A g i o.
Disakkaridit, sellaisia hiilihydraatteja, jotka
laimennettujen happojen tai eräitten käytteiden
(fermenttien) vaikutuksesta hajaantuvat
mono-sakkarideiksi (vrt. Hiilihydraatit). Niinpä
esim. ruokosokerista (C^H^Ou) tällöin saadaan
hedelmä- ja rypälesokeria, joiden kummankin
kemiallinen kokoumus on C0H12Oa. Yhdestä
mole-kylistä ruokosokeria syntyy siis, samalla kuin
yksi molekyli vettä sitoutuu, yksi molekyli
hedelmä- ja yksi molekyli rypälesokeria. W. B.
Disarblot ks. D i s.
Disborso f-zbo’-] (it.), menot, ennakkomaksu.
Disbrow-kirnu on yhdistetty kirnuamis- ja
voinvaivaamiskone. Sen pääosana on
vaakasuorassa asemassa pyörivä sylinterinmuotoinen
astia (tynnyri), jonka sisässä 011 voin
vaivaamista varten erityinen sovitus. Kirnussa
tapahtuu voin muodostuminen kirnun pyörimisen
kautta ja sen jälkeen voin vaivaaminen
vaivaus-sovitukseen kuuluvien puukarttojen avulla. —
Disbrow-kirnu on ameriikkalainen keksintö. Se
tuli ensimäisenä yhdistettynä kirnuamis- ja
vaivaamiskoneena jotenkin laajaan käytäntöön
myös Suomessa, mutta nyttemmin se alkaa
väistyä kehittyneempien ja käytännöllisempien
koneitten tieltä.
Discantus (mlat., < dis = erilleen, ja cantus
-laulaminen), ransk. D é c h a n t, 12:nnelta vuosis.
Dipus—Discantus
Dirken rangaistus (n. s. Farnesen härkä).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
