Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dynamidi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
459
Dürer
460
nasta pohjoiseen. Puisto, joka on Kristian V:n
ajoilta, on n. 900 ha laaja ja kuuluisa varsinkin
suurista pyökeistään ja kauniista orapihlajistaan.
D:ssa on Dyrehavsbakken, jossa Kirsten
Pilin lähde, talvisin urheilupaikkana käytetty
U 1 v e d a 1 e n e, Kristian VI:n rakennuttama
Eremitagen huvilinna, jonka edustalla
vuotuiset kilpa-ajot pidetään, sekä K 1 a m p e
n-b o r g i n kylpyhotelli.
Diirer [y-J, Albrecht (1471-1528), saks.
taidemaalari, vasken- ja puunpiirtäjä, renesanssi-
ajan syvällisin
ja yksilöllisin
saks.
taiteilija, sai
ensimäisen taiteellisen opastuksensa kotikaupungissaan
NUrnbergissä
Mikael
Wolge-mutilta. Oltuaan tämän
oppilaana 4
vuotta hän
1490 lähti
opintomatkalle
Länsi-Saksaan
ja Sveitsiin.
V. 1494 hän
palasi
Niirn-bergiin, mutta
näyttää jo
seur. v.
käyneen Venetsiassa. Siellä
sekä
Bolognassa, jossa hän tutki perspektiiviä, hän oleskeli
myöskin vv. 1505-06. Sen jälkeen hän tuli keisari
Maksimilian I:n hovimaalariksi, ja teki tämän
kuoltua 1520-21 matkan Alankomaihin osaksi
tutustuakseen sen jo kukoistavaan taiteeseen,
osaksi — ja ehkäpä pääasiallisestikin —
anoak-seen Kaarle V:ltä Maksimilianin myöntämän
vuotuisen apurahan pysyttämistä. D. näet eli
koko ikänsä niukoissa taloudellisissa oloissa. Sekä
Venetsian että Antverpenin tarjoaman vuotuisen
avustuksen hän hylkäsi, koska ei tahtonut
luojina rakkaasta Niirnbergistään. Mutta ollessaan
riippuvainen vähävaraisten kannattajainsa,
porvarien taideharrastuksista hän joutui
harjoittamaan erityisesti niitä taiteenliaaroja, puu- ja
vaskipiirrosta, jotka ovat tehneet hänen nimensä
ehkäpä vielä kuuluisammaksi kuin hänen
varsinaiset maalauksensa ja joiden alalla hänen
tai-teilijapersoonallisuutensa pääominaisuudet:
tarkka perinpohjainen luonnontunteminen, esityksen
yksilöllinen ja sattuva luonteenomaisuus,
yksinkertaisen koruton sielukkaisuus, ajatuksen
syvyys Ja mielikuvituksen rikkaus selvimmin
ilmautuvat. Hän on paremmin kuin moni muu
aikalaisistaan käsittänyt luonnon ja taiteen
välittömän keskinäisen suhteen, ja vaikka
vieraiden maiden taide ei ole ollutkaan jättämättä
jälkiä hänen tuotteihinsa, pysyi hän sittenkin
aina itsenäisenä, aina saksalaisena. Hänellä on
paljon henkistä heimolaisuutta Martti Lutherin
kanssa: sama syvä, mutta samalla vapaamielinen
uskonnollisuus, voimakas vakaumuksellinen roh-
Albrecht Dürer. Oma muotokuva.
keus, esityksen kansanomainen selvyys ja
ympäröivästä arkielämästä ja luonnosta lainattujen
kuvien havainnollisuus, jopa joskus hiukan
kar-keasyinen leikillisyyskin. Siksipä hänen
huokea-hintaisilla kuvillaan on ollutkin suorastaan
opettava ja kasvattava merkitys aikana, jolloin
kirjallisuuden leviäminen laajempiin
kansankerroksiin oli vasta alullaan. Myöskin tekotapaan
nähden hänen piirroksensa ovat hänen maalauksiaan
etevämmät, kuten hänen yksityiskohtien tarkka
huolittelunsa paremmin oli graafillisten
taiteiden kuin maalaustaiteen kokonaisvaikutusta
tähtäävän luonteen mukaista. Vasta vanhempana
hän saavutti leveämmän ja ravakamman
maa-laustavan sekä sulavamman väriasteikon. — D:n
ylen lukuisista teoksista voi tässä tietysti
mainita vain tärkeimmät. Maineensa hän perusti
puupiirrossarjallaan (15 lehteä) Johanneksen
Ilmestyskirjasta n. s. Apocalypsis cum figuris
(1498). (ks. Apokalyptiset
ratsasta-j a t.) Samanaikuinen, vaikka paljon
myöhemmin ilmestynyt, on toinen sarja „Suuri
kärsimyshistoria" (11 1.). Muita puupiirroksia ovat:
„Pieni kärsimyshistoria" (37 1.) v:ilta 1509-11,
»Neitsyt Marian elämä" (18 1.) v:lta 1504 sekä
3 m korkea puupiirros »Keisari Maksimilianin
kunniaportti", jonka D. piirsi 92 eri levylle
(1515). D:n vaskipiirroksista ovat tärkeimmät
16 lehtinen kärsimyshistoria (1507-13) sekä
yleensä tunnetut kuvat »Ritari, kuolema ja
paholainen" (1513), »Pyh. Hieronymus" ja
»Melankolia" (1514). Kynäpiirroksiin kuuluvat n. s.
»Vihreä kärsimyshistoria" (12 1., vihreälle paperille)
sekä koristeelliset, väritetyt ja fantastiset
Maksimilian I:n rukouskirjan reunapiirustukset. —
Jo hänen aikaisemmilta vuosiltaan on joukko
öljymaalauksia, varsinkin muotokuvia ja
maisemia, niiden joukossa hänen isänsä kuva (1490),
oma kuva (1498, Madridissa) sekä toinen
Kristus-tyyppiä lähentelevä (1500, Münchenissä).
Tavattoman tarkasti tehty ja luonteenomainen
raati-mies Hieronymus ITolzschuherin (1526),
samoinkuin Melanchtonin, Pirklieimerin ja Maksimilian
I:n muotokuvat ovat hänen elämänsä
loppuvuosilta. — D:n suuremmista maalauksista
mainittakoon Venetsiassa sen saks. kirkkoa varten
maalattu alttaritaulu »Ruususeppel juhla" (1506),
samanaikuiset »Madonna ja vihreävarpunen"
(Berliinissä) ja »Ristiinnaulittu" (Dresdenissä)
sekä »Aatami ja Eeva"(1507), Münchenin
linnan-palossa hävinnyt »Marian taivaaseen astuminen
ja kruunaus" (1509) ja »Pyh. Kolminaisuuden
kunnioittaminen" (1511, Wienissä). Hänen
viimeinen ja samalla mainioin maalauksensa on
apostoleita Johannesta, Pietaria. Markusta ja
Paavalia esittävä kaksiosainen taulu (1526,
Münchenissä). Siinä on hänen luonteenkuvaus- ja
yksilöistyttämiskykynsä kohonnut
korkeimmil-leen, noilla neljällä henkilökuvalla on kullakin
niin erilaiset persoonalliset piirteet, että taulua
on ruvettu nimittämään neljäksi
temperamentiksi. — D.-n vaikutus aikansa taiteeseen oli
sangen suuri, hänellä oli paljon oppilaita varsinkin
puu- ja vaskipiirroksen alalla, jotka hän on
nostanut todellisen taiteen asemaan. Kuten
rene-sanssi-ihminen ainakin D. oli sangen
monipuolinen ; paitsi maalaajana ja piirtäjänä hän koetteli
voimiaan myöskin kuvanveistäjänä, olipa hänellä
tietoja arkkitehdin ja insinöörin ammateissakin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
