- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
803-804

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Erysimum ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Erä—Erämaiden asutus

804

rautatieverkko ja 5 E:n poikki johtavaa
rataa. V. v. F.

Erä. 1. kirjanp. y. ra., määrä ajateltuna
itsekseen, erotettuna toisista samallaisista (esim.
samassa ryhmässä, luettelossa j. n. e. olevista).

I. K-o.

2. urh. (saks. Lauf, engl. heat, ransk. épreuvc).
Ratsastus- ja polkupyöräkilpailuissa jaetaan
monasti osanottajat, varsinkin jos niiden lukumäärä
on suuri, useampaan eri ryhmään, jotka
kilpailevat erissä 1. alkuerissä (saks. Vorlauf).
Tämän ryhmittelyn tarkoituksena on ajoissa
seuloa pois huonoimmat kilpailijat, joten ainoastaan
parhaimmat lasketaan ratkaisevaan kilpailuun.
Valikoimista helpotetaan useasti vielä yhdellä
tahi parilla välierällä (saks. Zwischenlauf,
ransk. demi fmale) ; ne, jotka näistä ovat
voittajina suoriutuneet, ottavat osaa loppuerään
(saks. Endlauf, engl. finish, ransk. finale), mistä
kilpailun lopullinen tulos käy ilmi. Toisinaan
kaikki kilpailijat ottavat osaa jokaiseen erään,
jolloin sen, joka useimmissa erissä on päätynyt
ensimäisenä, julistetaan lopullisesti voittaneen.

-Iskm-,

Eräjärvi. 1. Kunta, Hämeeni., Jämsän
khlak., Längelmäki-Kuorevesi-Eräjärven
nimis-miesp.; Oriveden asemalta kirkolle 16 km; 84,9
km2, joista viljeltyä maata 1,851 ha (1901),
talon-savuja 87, torpansavuja 63, muita savuja 195;
1,910 as. (1907), miltei kaikki suomenkiel.
Sivistyslaitoksia: 2 kansakoulua. — Seurakunta,
Porvoon hiippak. Tampereen rovastik.;
1600-luvun lopulla saarnahuonekunta, Oriveden
kappeli. Kirkko puinen (1821). K. S.

Erämaa. 1. E. oli ennen aikaan nimityksenä
Suomen asumattomille sisäosille, jonne asukkaat
eteläisiltä seuduilta ja rantamailta vuosittain
tekivät retkiä metsästystä, »eränkäyntiä", ja
kalastusta varten. vrt. Erämaiden
asutus. — 2. Maant., suuri, verrattain tasainen,
sateesta hyvin köyhä maa-alue, missä ei ole
läpivuotisia vesistöjä. Eläimistö ja kasvisto erittäin
niukka, varsinkin jälkimäinen; tämän vuoksi
e:t myös ovat suurimmalta alaltaan
asumattomia. Maaperä on joko kalliota, kivisoraa,
someroa, lentohiekkaa, tahi kuivaa, paljasta tai
hiekan peittämää suolakerrostumaa. Sen mukaan
e:t jaetaankin kivikko-, vuori-, hiekka- ja
suola-erämaihin. Laajimmilla e:illa, kuten esim.
Saharalla (ks. t.), on eri osissaan mitä
erilaatui-simpia pintamuotoja, kallioita, vuoria,
kokonaisia vuorijonojakin, laaksoja, rotkoja, jopa
vesistöjäkin (järviä ja jokia), jotka ajoittain täyt-

Rapautunut graniittikallio Keski-Aasiassa.

Tuulen uurtama kallioseinä Libyan erämaassa.

tyvät, mutta ehtyvät kuivana aikana. Paikoilla,
missä lähteensilmä on, syntyy kasvullisuutensa
puolesta hyvinkin reheviä keitaita (ks. t.).
E:t eivät, kuten arot, ole määrätyille maapallon
osille omituisia, vaikkakin maailman suurimmat
e:t, kuten Sahara ja Gobi, sijaitsevat
kääntöpiirien kohdalla. Yhtä vähän näyttää jokin
määrätty pintamuodostuma tahi vuoriperä
erityisesti olevan e:n syntymiselle suotuisa.
Pääasialliset tekijät, jotka vaikuttavat e:n syntymiseen,
ovat, paitsi mannerilmastoa, mahdollisimman
suuri sateenpuute ja vahva auringonsäteily. —
E:ssa vain karavaanit (ks. t.) välittävät
liikettä. Niitten kulku on kuitenkin hyvin
hankalaa ja vaarallista kuumien ja usein ankarain
erämaatuulien, vähäisen ilmanpaineen,
suunnattoman päivänhelteen ja yhtä ankaran yökylmän
takia. E:n maisemamuotoa tuulet muuttelevat.
Ne kuljettavat pois lämmönvaihtelujen ja
kasteen vaikutuksesta yhä pienempiin osiin
lohkeilleet ja rapautuneet kivet ja niistä syntyneen
hiekan (ks. Deflatsioni) ehkäisten siten
denu-datsioni-tuotteiden kasaantumista ja tarjoten
samalla ilman vaikutukselle yhä uusia
vuoripin-toja. Myös tuulen kuljettama hiekka hioo ja
kiillottaa paljastettua vuoriperää ja tunkee sen
lohkeamiin sekä aikaansaa siten mitä
omituisimpia kalliomuodostumia. W. S-m.

Erämaiden asutus oli meidän harvaan
asutussa maassamme tärkeä historiallinen ilmiö
vanhempina aikoina. Jo kuningas Maunu
Eerikinpojan ja sitten Eerik Pommerilaisen aikana
kerrotaan toimenpiteistä Suomen sisäisten
erämaiden, nimenomaan Hämeen, asuttamiseksi. E. a.
antoi myöskin aihetta kiihkeihin, usein verisiin
taisteluihin eri heimojen, nimenomaan
hämäläisten ja savolaisten, välillä maakuntain rajoista.
Erittäinkin on tunnettu 1500- ja 1600-luvuilla
tapahtunut järjestelmällinen asutuksen
leveneminen, jonka kautta n. s. Iveski-Suomi sekä
Pohjanmaan sisäosat saivat asujamensa.

Liikkeen aiheutti Kustaa Vaasa, joka
valtiollisista syistä halusi maamme keskiset erämaat
asutuiksi, jotta riidanalainen valtakuntain
itäraja täten olisi käytännössä tullut määrätyksi.
Alku tehtiin Pohjois-Savossa, jonne
Leppävirran-Kuopion-Iisalmen reitin varsille liikehti 1540-60

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0428.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free