Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Etnarkki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
893
Etnarkki
!—Etruria
894
keila, jonka huippu suppilonmuotoisine
kraatteri-aukkoineeu 011 3,279 m yi. merenp. E:n ylin osa
on vain harvoja kuukausia lumeton. Purkaukset
pääaukosta ovat viime vuosisatojen aikana olleet
harvinaisia, yleensä ne ovat tapahtuneet
1,000-2,000 m yi. merenp. sijaitsevista sivuaukoista,
jotka kuuluvat kilvenmuotoisella alustalla
oleviin lukuisiin (yli 200), pienempiin
(purkaantu-mis-) keiloihin. Näitten keilojen aukoista, kuten
aikaisemmin pääaukostakin on sula basalttinen
laava purkauksien kestäessä ajoittain tuprunnut
esiin muodostaen pitkin vuoren rinnettä valuvia,
jopa 15-18 km pitkiä virtoja, jotka tiellään ovat
hävittäneet vuoren juurella olevat asutukset ja
hedelmälliset viljelysmaat, edeten joskus aina
mereen asti. Pääaukosta purkautuu nyk.
etupäässä vain kaasuja tai tuhkaa. Pääkeilan
itäpuolella on syvä laakso, Valle del Bove, jonka
jyrkässä rinteessä vuoren kerrostumat selvimmin
näkyvät, — Aina 1,400 m:iin yi. merenp.
menestyvät E:lla oranssit, sitruunat, viiniköynnös,
öljypuu ja vilja. Metsävyöhyke ulottuu 12 km:n
levyisenä 2.200 m yi. merenp. Tämän yläpuolella
011 vain tuhkaa ja laavaa. Pääkeilan juurelle
2.947 m yi. merenp. on rakennettu
havaintoasema, sen läheisyydessä on Casa dei inglesi
(englantilaisten talo), missä vuorella kävijät
tavallisesti viettävät yönsä. — E:n monista
purkauksista (n. 99 purkausta tunnetaan) ovat
vuosien 1169. 1669, 1787, 1852, 1865, 1879, 1886 ja
1008 huomattavimmat. Vars. v:n 1669 purkaus
vaikutti hyvin tuhoisasti Cataniaan (vrt. t.) ja
sen ympäristöön. Laavapurkaus 1910. W. S-m.
Etnarkki (kreik. ethna’rkhës =
kansanhallit-sija), nimitys, jota käytettiin Syyriassa ja
Palestiinassa hallitsevista Rooman vallan alaisista
ruhtinaista; maakunnan hallitusmies,
käskynhaltija. — Etnarkia, etnarkin hallinto-alue;
maakunta.
Etnografia (kreik. ethnos - kansa, ja graphein
= kirjoittaa), tiede jonka esineenä on kansojen
deskriptiivinen kuvaus, ks. Kansatiede.
U. T. S.
Etnologia (kreik. etlinos = kansa, ja logos =
oppi) on nuori tiede, joka vähitellen on saanut
itsenäisen aseman antropologian (ks. t.) rinnalla.
Ensimäisiä, jotka huomauttivat kansojen
pintapuolisen tutkimisen riittämättömyydestä, on
jesuiitta J. Fr. L a f i t e a u, joka 1724 lausui, että
psykologisella vertailemisella oli perusteltava
ihmiskunnan sosiaalinen kehitys. V. 1763 Isiin jo
puhui ihmisyyden historiasta (,,Geschichte der
Menschheit"). Hänen jälkeensä kohosi tutkijoita,
jotka yhä selvemmin vaativat, että olennainen
johtava oli otettava huomioon ihmisten elämässä
ja toiminnassa, että ne sielulliset ilmiöt olivat
tutkittavat ja määrättävät, jotka olivat kaikille
ihmisille yhteiset. Niin syntyi vihdoin
etnologinen tutkimus, joka sai erikoisen
nimensäkin, kun 1839 ,.Société ethnologique" Pariisissa
perustettiin. Kun ainekset erittäinkin
luonnonkansoista tämän jälkeen yhä karttuivat,
laajenivat myöskin etnologian näköalat. Niin
huomauttaa Adolf B a st ia n, että kaikilta jiuolilta,
kaikilta mantereilta kohoaa samanlaisista
olosuhteista samanlainen ihmisajatus — rautaisella
välttämättömyydellä, aivan samoinkuin kasvi
kulloinkin edistyessään purkaa lehtiä,
muodostaa silmuja ja kehittää kukkia. Koska ihmis-
henki ja sen taipumukset kaikkialla ovat
samanlaiset, tullaan, niissä lietäneenkään, syvemmälle
kaivettaessa samantapaisiin perusajatuksiin.
Nämä ja näiden kehitys juuri on etnologian
määrättävä, jotta päästäisiin perille niistä laeista,
joitten mukaan ihmiskunnan kehitys tapahtuu.
— Etnologian alaan kuuluu siis myös niiden
syiden tutkiminen, jotka vaikuttavat ihmiskunnan
sivistysolojen erilaisuuden, vrt. Kansatiede.
[Kaindl, „Die Volkskunde, ihre Bedeutung und
ihre Ziele" (1.903).] U. T. S.
Eton [itu], kaup. Englannissa Thamesin
varrella vastapäätä Windsoria, Lontoosta länteen;
3.301 as. (1901). E:ssa on sangen rikas,
Englannin kenties arvossapidetyin oppikoulu E. O o
1-1 e g e, perust. 1440. Oppilaat, n. 950 luvultaan
ovat, paitsi 70 vapaaoppilasta (,,King’s boys").
ta vallisesti maan arvokkaimmista perheistä;
heidän opetuksestaan pitää liuolta 50 opettajaa
rehtorin, head-masterin, johdolla. Klassilliset kielet
ja matematiikka ovat tärkeimmät oppiaineet. —
Suuri paino pannaan kaikenlaisen urheilun
harjoittamiseen. — Varhaisemmilta ajoilta on
juurtunut koulun elämään monta omituista tapaa.
E. E. K.
Etosa f-paj, suuri n. 130 km pitkä ja 80 km
leveä suoLikenttä Etelä-Afrikassa Hereromaan ja
Ambomaan rajoilla. Siihen tuovat useat
aikakautiset virrat sadeaikana tulvavettä, m. m.
Kunene-virrasta, mutta mikään virta ei johda
näitä vesiä pois. Reunoille on veden alituisen
haihtumisen kautta muodostunut kiinteä
suola-kerros, joka vähitellen ohenee ja pehmenee, kuta
kauemmaksi reunalta tullaan, niin että keskellä
lienee aivan sula vesi. U. P.
Etrioskooppi (kreik. aithri’a = selkeä ilma, ja
skope’in = tarkastaa), fys. kone, millä voidaan
määrätä lämmönsäteily maapalloltamme
maail-manavaruuteen. Koneen muodostaa parabelinen
peili, jonka polttopisteessä on hyvin herkän
lämpömittarin pallo. Peili on suunnattu ylöspäin
ja sen voi sulkea kannella, jolloin lämpömittari
osoittaa ilman lämpötilaa. Jos kansi taasen
otetaan pois, säteilee lämpömittarista peilin
heijastamana lämpöä avaruuteen ja lämpömittarin
lämpötila alenee. — Koneen keksi engl.
Wollas-ton ja sitä paransi Murray. Nobili huomasi
termomultiplikaattorinsa oivallisemmaksi
samalla kertaa kokeillessaan sillä ja e:llä. Paras
kone tämäntapaisissa tutkimuksissa on
kuitenkin bolometri (ks. t.). (R. J-a.)
Etruria /-ti’-] (lat. Etruria, myöh. Tuscia,
Tvscania, siitä Toscana), muinainen maakunta
Italian länsirannikolla (n. 31,000 km2), rajoittui
pohjoisessa Macra-(nyk. Magra-) jokeen,
itäpuolella Apenniineihin, etelässä Tiber-jokeen sekä
lännessä Tyrrhenian-mereen. Muinaisuudessa E.
oli väkirikas, viljava ja varakas maakunta. Sen
laajat aarniometsät tarjosivat metsäntuotteita
runsain määrin ja lukuisat vuorikaivokset
tuottivat rautaa (Ilvan, nyk. Elban saarella),
kuparia (m. m. Volaterræn luona), hopeata ja kultaa
sekä marmoria (Lunan, nyk. Carraran lähellä).
Rannikko (nyk. maremmit. ks. t.) oli tosin jo
muinaisuudessa epäterveellinen, mutta hyvästi
viljelty ja asuttu. E:n kaupungit sijaitsivat tav.
korkeilla vuorilla ja olivat jykevien muurien
suojaamat. Tärkeimmät olivat rannikolla: Pisæ
(nyk. Pisa), Populonium (etr. Pupluna), Vetulo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
